Eläinlääkärikäynti

Tulehtunut korva.

Kiksun korva alkoi oireilemaan lievästi torstaina 19.9. Koira ravisteli päätään ja piti korvaansa välillä hieman alhaalla. Kurkkasin korvaan, ja siellä oli aavistus punoitusta ja eritettä. Tuumasin, että katselen lähteekö alkava tulehdus kotikonsteilla, joten kävin ostamassa apteekista korvanpuhdistusainetta ja putsailin eritteitä korvasta.

Perjantaista lauantaihin mennessä korva muuttui aavistuksen ärhäkämmäksi ja eritettäkin oli enemmän, mutta koira antoi edelleen putsata korvaansa hyvin. No, päätin että jos tämä tästä enää pahenee yhtään eikä kotihoito auta seuraavanakaan päivänä, kurvaamme eläinlääkäriin. Sunnuntaina korva oli entistäkin ärhäkämpi ja eritteisempi, joten varasin ajan eläinlääkäriin maanantaille. Suosimani elläasema ei ole auki sunnuntaisin, ja Tuhatjalkaan en vie koiriani, joten ei auttanut kuin odotella seuraavaan päivään. Sunnuntai-iltana yritin taas puhdistella korvaa, ja nyt Kiksu arastikin korvaan koskemista paljon, ensimmäistä kertaa tämän 4 päivän aikana. Oli kamalaa odotella seuraavaan päivään, kun koira oli selkeästi jo kipeä, mutta lauantaina korva näytti vielä niin lupaavalta, että päätin siksi odottaa.

Cicalle määrättiin Canofitea ulkoisesti
ja Nizoralia sisäisesti.

Menimme siis ellään. Siellä ell katsoi ensin terveen korvan ja otti sitten näytteen syvältä kipeästä korvasta, mikä ei tuntunut Cicasta ollenkaan kivalta. Reppana huus ja rimpuili ku sattu tietysti. Ja ei varmasti saaneet enää ellät koskea sen jälkeen korviin, väisteli koira kyllä hyvin tarkasti tuon ikävyyden jälkeen. Ellä tuli hetken päästä takas ja totesi että Kiksulla on ärhäkkä hiivatulehdus korvassa. Kiksu sai vielä kipupiikin, kun korva oli niin kipeä.

Tjaa-a. Mitähä tähän nyt sanos. En oikein osannut odottaa tällaista, eikä korvan erite edes haissut miltään hiivaan viitaten. Eikä meijän koirilla oo koskaan ikinä ollut korvatulehdusta, tämä oli nyt ensimmäinen laatuaan. Syitä aloin miettimään samantien. Ympäristönmuutos äskettäin - kyllä. Ruokintamuutoksia äskettäin - itse asiassa, kyllä.

Kulutin koko maanantai-illan lueskelemalla hiivasta ja siitä, mikä sen aiheuttaa. Muutaman tekijän löysin, ja saattaapa olla että tämä lauma siirtyy täysin barffille, kun sitä ajatusta on kypsytelty jo näinkin pitkään.

Nyt elläkäynnistä on jo pari päivää, ja Cican korva ei enää ole punainen eikä kipeä. Lääkkeenannot korvaan ovat onnistuneet hyvin, vaikka toisin pelkäsin ellässä käynnin jälkeen - siellä lääkkeen laittaminen kun oli melkoista taistelua. Sanoin ellälle, että kotona onnistunee paremmin, ja oikein arvasin. Kiksu voi nyt selkeästi paremmin, ja se on pääasia. Tytöt ovat nyt syöneet pelkkää lihaa maanantaista lähtien. Jos muillakin on kokemusta koiran hiivailuista, kertokaa ihmeessä.