Sani 10 vuotta

Paljon onnea 10-vuotiaalle Sanille! Ilman tämän rouvan maanmainiota olemusta ei minulla olisi kahta mahtavaa harrastuskoiraa ja parasta ystävää. Olen ikikiitollinen Sanille näistä kahdesta karvakasasta, joiden kanssa saan etuoikeutetusti jakaa arkeni, ja joista on tullut minulle suoranainen elämäntapa.

Sanin suurin saavutus ovat tietenkin sen kuusi pentua. Tämä kultaisen luonteen omaava mummokoira antaa nuorison pöllyyttää itseään lenkillä mennen tullen, ja sen hermot eivät ikinä mene nuorison myllytyksessä. Oman arvonsa tuntevana rouvana hän kuitenkin saapuu sisälle aina ihan omalla oven avauksella. Harvemmin Sampuran sallii tulla sisälle nuorison seurassa, vaan mummeli ilmoittaa kimeästi haukahtamalla ulko-oven takana että no nyt olisi sitten minun vuoroni astella sisälle, että ovea auki ja heti - sama se olipa oven käymisen välillä sitten puoli minuutia tai tunti, niin Sanin mielestä jokaisella oman arvonsa tuntevalla veteraanikoiralla täytyy olla ihan oma sisääntulonsa.

Sani on nyt kymmenen vuoden iässä paremmassa kunnossa kuin se on ollut moneen vuoteen. Sanille painon pitäminen kurissa on aina ollut hivenen hankalaa, ja taitaa olla niin että vuonna 2011 pentueen jälkeen Sani oli viimeksi normaalipainoinen. Siitä saakka mumma on kerännyt ympärilleen enemmän tai vähemmän mummamaisia kiloja. Nyt 10 vuoden rajapyykin ylityttyä voimme olla iloisia siitä, että mummo on ansainnut itselleen ehkäpä jopa muutaman elinvuoden lisää pudottamalla yli 3kg painostaan. Tämä vastaa noin 15% Sanin painosta, joten kyse on aika merkittävästä lukemasta.

Otuksia jotka tekivät Sanin äidiksi ja isoäidiksi - kaikissa heissä on
ripaus Sanin lempeyttä ja kaikin puolin niin mainiota luonnetta.

Nyt Sani jaksaa leikkiä enemmän, eikä se lintsaile lenkeiltä. On myös ollut hauska huomata Sanin nyt laukkaavan, mitä se ei juuri tehnyt ylipainoisena. Jos Sanin paino pysyy nykyisessä 20kg:ssa tai jopa tippuu vielä kilon tai pari, niin kylläpä mamman kelpaa vielä vanheta muutama vuosi. Sani ei ole vielä harmaantunut ja sen turkki ja hampaat ovat erinomaisessa kunnossa. Veteraani-iän saavutettuaan Sani aloitti mätsäriharrastuksensa uudelleen, ja mätsärimenestymisen tavoittelu ja tuomarien kommentit hieman liian muhkeasta olemuksesta ovat varmasti osaltaan motivoineet kotopuolessa liikakilojen karistamiseen. Tuomareilta onkin tullut hyvää kommenttia nykyisestä ulkomuodosta - erinomaista luonnetta, turkkia ja hampaita on kehaistu, eikä syyttä.

Äkkiseltään ulkoisesta habituksesta ei uskoisi että rouva on jo 10-vuotias. Ehkäpä tilanteet, joissa nuoriso mekastaa ja melskaa ja Sani vain katselee viisaan tyynesti sivusta ovat ainoat seikat, jotka kielivät mummokoiran elämänkokemuksesta - jokaiselle asialle ei tarvitse nostaa hälytystä pystyyn, eikä varsinkaan ilmalämpöpumpun äänenmuutoksille (voihan nuoriso).

Sanin syntymäpäivä sisälsi paljon herkuttelua ja rapsutuksia. Kyllähän 10 vuoden rajapyykin kohdalla saakin vähän herkutella ylimääräisiä.