Kotikoti

Miulla oli 90+ kuvaa jotka halusin julkaista. Tajuatteko kuinka vaikeaa oli valikoida
niistä vain muutama tähän postaukseen?

Huh, yli viikon tauko postaamisista. Nyt sitte tulee sitä tekstiä. Seuraan niin montaa blogia, että hyvä jos olen kerennyt sen verran Bloggerissa pyörähtämään, että olen lukenut pintapuolin seuraamani blogit (eli kattonu vaan kuvat ja boldatut tekstit).


Yepp, kotikotona sujahti viis päivää. Olis ollu parit mätsärit Nälkämaassa sillä aikaa, mutta ne me missattiin. BIS1-tittelin metsästys jatkuu siis joskus toiste (ai mikä tuloshakuinen tavoite hei.) Sit sellanen asia, että tätä koulua on miulla jälellä enää kaksi (2!!) päivää. Sittois tämä koulu taputeltu lähiopintojen osalta, ja syssyllä oottelee uusivanhat tuulet Savon syrämmessä kotonurkilla. Oon ahistellu, mihin suunnattas likkojen kans agiharrastamaan Kuopiossa ku jäädään sinne kuppaamaan vähä pitemmäks aikaa tällä kertaa. Vaihtoehtojahan löytyy, mutta mihin niistä kannattaisi sortua. Hintataso ja laatutaso vaihtelevat paljon, ja ryhmäänpääsykriteerit myös. En oo innokas osallistumaan mihkään pistekeruujuttuihin, koska oon niin kiireinen ihminen, ja lisäks palelu jossaki kylmässä hallissa ei sovellu minu flunssaherkkyydelleni ollenkaan. Nno, näistäpä lisää pohdintaa kun on ajankohtaisempaa. Kesän aikaan pitäneeki aktivoitua hakemaan agipaikkoihin, niin ei ainakaan jäätäs ilman...

Agilityn tavoitteellisuus level uppas, ku sain viimein käsiini koirien sirutustodistukset. Siellä ne oli kotikotona kaapissa säilössä, enkä muistanut niiden olemassaoloa lainkaan. Muistin vain, että joitakin lappusia kirjoitin pentujen pentutarkastuksessa 6kpl. Ja nepä oli pentutarkastus- ja sirutustodistuksia ne. Hyvähyvä, sendin kopiot nuista pyhäinliittoon ja saan toivottavasti ennen koirien veteraani-ikää sieltä vastaukset FIX-rekisteriin pääsystä. Mitenkään liiton paljon puhuttua hitautta mainostamatta. Joojoo sinä ja sinä sait laput jo puolessa viikossa, mutta jotkut joutuneet venaamaan laittoman pitkiä aikoja. Minä kyllä soitan heti jos sieltä ei vastausta kuulu pariin viikkoon. Onkohan niillä tosin nyt keväisin kiirettä rekisteröintimaksujen kanssa. Oivoi. Mutta päästään viimein virallisiin, huuui.

Jos palataan hetkeksi kotikotiin eli ajankohtaan 9.5 - 13.5., niin kävästiin nopeasti mökillä hakemassa Kiksulle tämän vuoden ensimmäinen punkki, sitkeä punainen paholainen. Punkeista huolimatta oli tosi kiva käväistä mökillä ja kotona pitkästä aikaa. En tiedä nauttivatko koirat vai minä enemmän superkorven äärihiljaisuudesta metsässä iltalenkillä kaiken pimeyden keskellä ollessamme, mutta tuntuu että akut latautuvat aina kotikotona käydessä. Ihanata ku ei tarvinnu laittautua ihmisen näköseks ennen aamulenkkiä, eikä tarvinnu ku laittaa kotiryysyt ylle ja päästää koirat vapaaks pihalle ja marssia lenkille raikkaaseen korpimaisemaan. Yks lenkki rannassa Kiksu kävi hakemassa ahvenen katiskan silmästä, ja toi sen rantaan. Älykäs kalatyttö. Käytiin myös yhteislenkillä konin kanssa, likat kunnioittivat hevosta ja tulivat kiltisti ruunan perässä. Älähdin heti jos tassulliset yrittivät tulla liian lähelle, sillä vaikka ruunan rumppana ei koskaan ole tehnyt mitään ihmisille, se ei pidä paljoakaan pieneläimistä, eikä se oikeastaan osaa edes varoa isojen kavioidensa kanssa, että mihkä se ne asettelee. Kiksua kiinnosti hirviästi konin häntä, yritti koko ajan päästä nuuhkimaan kosketusetäisyydelle. Ihan peloton kakara, yritti myös tehdä turpatutustujaisia hevosen kanssa. Carakaan ei vanhasta tutusta konin ketaleesta mitään sanonut, mutta kunnioitti konia kuitenki Kiksua enemmän pysytellen turvallisen välimatkan eli muutaman metrin päässä konista. Melkoosia heppapaimentyttöjä, sannoisin. Kotikotoa sain vielä veljeltä pussillisen remppatarvikkeita. Aurora söi seiniä täs kämpäs joku vuos takaperin pentuna ollessaan (tylsyyttä tmv, ei eroahdistusta), joten korjailen nyt seinät kuntoon ennen ku lähen veks täst kämpäst.

Tuli taas ommeltuva muutama tilaus alta pois.

Carameliton agilityt sujuivat keskiviikkona entiseen tapaansa, palkkautui jopa kuolleelle lelulle kehuskelemisen arvoisesti. Opeteltiin leijeröintiä, keppejä, putki-kontaktierottelua eli kolme tosi tärkeää teemaa meille tällä hetkellä. Hyppytekniikkakurssin eka osaki käytiin, toka ja vika kerta vielä tällä viikolla. Niistä lisää sitten, kun teen tiiviin koosteen kurssin loputtua. Caramel tekee vissiin juoksua lähiajoille, ku merkkailee siihen tahtiin lenkeillä. Ei vielä onneks kuitenkaan oo ajatukset kateissa treeneissä. Toukokuulle ei otettu itsenäistä treenioikeutta KSTK:lle, ku jää niin vajaaksi tämä kuukausi. En viiti maksaa monen montaa kymppiä ku kerkeen treenaa vaan 2 viikkoa toukokuulta. Tympeetä ku pitää ostaa könttänä koko kuukausi, ei hirveen käyttäjäystävällistä.

Jaaaa vielä uusimmat raksukuvat Cicasta ja Carasta, about vapaaseisotuksella mentiin. Nakkelin kuusenoksan palasia, ja sain likat mielettömän nätskään ryhtiin. Huuu, onhan ne aika täydellisiä, jopa sateen kastamina... *sydänsade*

2v 11kk

2v 11kk