31.5.2014

Hyppytekniikkakurssi

Jokunen viikko takaperin (9.5. , 16.5. ja 17.5.) kävimme opettelemassa hyppytekniikkaa kolmen kerran setin RumaRakilla Caran kanssa. Opettelimme perussarjan, setpointin, taipumisen, etäisyyden arvioinnin ja kasvavan sarjan. Näitä en tarkemmin blogissa avaa, vaan suosittelen lämpimästi agilityihmisille hyppytekniikkakurssia, sillä on erittäin tärkeää suorittaa nämä harjoitukset oikein.

Caralla ei ollut hyppytekniikkakurssille mentäessä mielestäni mitään ongelmia hyppytekniikan suhteen, joten lähdettiin kurssille silkasta mielenkiinnosta ja ideana kartuttaa minulle tietotaitoa hyppytekniikasta. Vaan kukapa tietää jos hyppyteknisiä ongelmia ilmenee joskus tulevaisuudessa Caralla, Cicalla tai vaikkapa seuraavan koiran kanssa. Osaan tällöin analysoida koiran hyppytyyliä hiukan kurssittomampaa paremmin, ja harjoituttaa hyppytyylin taloudellisempaan suuntaan harjoitteilla, joita teimme kurssin aikana. Harjoitukset sopivat hyvin myös esimerkiksi alkulämmittelyksi ennen rataa, joskaan kunnon alkulämppää hyppytekniikka treenitkään eivät korvaa, joten koiran tulee olla jo lämmitetty huolella ennen hyppytekniikkatreeniä.

Hyppytekniikassa tarkastelun kohteena oli mm. koiran ponnistuspaikka, rytmitys, asennon symmetrisyys, painonsiirto takaosalle, hyppykaari sekä selän ja niskan/kaulan käyttö hypätessä. Caralla ponnistuspaikka, rytmitys ja asennon symmetrisyys olivat kunnossa. Sen hyppykaari on hyvä, mutta Cara voisi käyttää selkäänsä ja tätä kautta takaosaansa tehokkaammin. Sillä saattaa olla jumeja selän alueella, ja vienkin kummatkin likat hierojalle kesän aikana.

Kokosin monista kurssin aikana saaduista videoista pienen koosteen, RumaRakille iso kiitos videoista. Videoiden katselu jälkikäteen tukee kurssin sisällön ymmärtämistä hyvin.

 
Seuraavana meille kelpaisi pujottelukurssi. Keppien tehotreeni tekisi erittäin, erittäin hyvää molemmille koirille. ACE:n 8 kerran pujottelukurssia kerkesin jo katsella. Jos sen voisi suorittaa koiria vuorotellen kurssilla käyttäen, se voisi sopia meille.

26.5.2014

Mökkiviikonloppu

Likat saivat lähteä mukaan viettämään luokkatovereiden kesken järjestettyä mökkiviikonloppua Suomussalmelle. Mennessä jouduttiin jarruttelemaan porojen takia, mutta tullessa ei sarvipäitä näkynyt. Keli oli koirille erittäin tukala ilmastoimattomassa autossa. Auto oli lastattu neljällä ihmisellä ja kolmella koiralla. Omien likkojen lisäks kaverin koira lähti kans kyytiin.

Pysähdyimme ensin lähtöpaikassamme käymään kaupassa, ja matkalla vielä stopattiin Hyrynsalmelle taukoilemaan. Ensmäisessä pysähdyksessä sain auton viileään parkkihalliin, mutta Hyryllä vain puolivarjoon, joten ikkunat veivattiin reilusti auki ja sanoin matkaajille ettei voida viipyä ku vartti ku auto on koirille kuolemanpätsi.

Paikan päällä vastassa oli kaksi koiraa, yksi ennestään tytöille tuttu ja yksi uusi. Jossain vaiheessa paikalle saapui vielä kaksi muuta koiraa, mutta edelleen leikit sujuivat koko suuren lauman kesken hienosti. Tytöt tykkäs ku saivat maistiaisia grilliherkuista, pääsivät uimaan ja saunomaan ja saivat koko ajan raaputuksia ja huomiota. Lähettiin yöllä käymään ihmisporukalla keskustassa ja likat jäivät parin vieraan ihmisen kanssa odottamaan mökille. Tytöt olivat ikävöineet perääni niin, että Kiksu oli karannut ovesta kaks tai kolme kertaa minua etsimään. Kyitä ei onneksi kohdattu, sillä lähimmälle päivystävälle olisi ollut melkoisesti matkaa. Kotimatkalla autossa oli tulomatkaa enemmän porukkaa, viisi ihmistä ja kolme koiraa, mutta matkanteko sujui edelleen hyvin.

Kotiin päästyämme likat nukkuivat niin sikeästi, että piti tarkistella hengittävätkö ne enää ollenkaan kun eivät reagoineet yhtikäs mihinkään mihin normaalisti reagoisivat. Oli siis suhteellisen rankka reissu!

25.5.2014

Sankarimme näiden synttäreiden


Jo kolme vuotta on kulunut siitä, kun maailmaan syntyi 25.5.2011 kuusi pirteää paimenenalkua, tehden minusta samalla maailman onnellisimman ihmisen. Nämä pienet vadelmatassuset kasvoivat kaikki hienoiksi koti- ja harrastuskoiriksi, ja rikastavat toivottavasti omistajiensa elämää vielä monen monta vuotta eteenpäinkin. Toivottavasti sää muualla ympäri Suomea on juhlavampi kuin täällä sateisessa Kainuussa. Säästä huolimatta me aiomme nautiskella iltasella jo perinteeksi muodostunutta synttärikaakkua. Nam!

Valtavasti onnea kasvateille eli Jemmalle, Lunalle, Cicarolle, Jekulle, Caramelille ja Väinölle!

Viimeinen agility

Viimeinen agilityvuoro Nälkämaassa. Hellettä +25°C kieppeillä. Kiksun agilityvuoro. Kuvaaja mukana. Tehtävänä noin 23 esteen rata, joka sisältää putki-kontaktierottelua, leijeröintiä, kaikki kontaktit ja kepit.
Kuvista isosti kiitos toverilleni.

"Pispis, hopihopi, meeppä käymää."
Kiksu huipputurkissa. Näyttää tässä lähes neliöltä, vaikkei todellisuudessa sitä ole.
"Heilauta. No heilauta ny sitä. Eikö se käsi jo kohta heilaha. Hei. Joko. Nyt."
Valssilla putkeen...
... ja linjaten muurille.
"KESKENÄS!!1!1"
Epätoivo oli jo niin suuri, että otettiin lelu avuksi viretilan nostamiseksi.
Aika fiini. Puhun koirasta.
Putki-puomierottelu oli helppoa.
Se joka arvaa ottiko K kontaktin, niiin...
Tervatassu mutta liidämpä silti.
Löytyhän sitä vauhtiaki välillä.
Takaaa.
Leijeröintiä.
Puomi kiikii.
Vaikka kuvista voisi luulla, niin koira ei ollut mitenkään päin hyvässä iskussa. Ohjaajan mukaan koira oli kuin tervassa, ja sitä se vähintään olikin. En ole ennen joutunut tekemään niin lujasti töitä koiran vauhdin ja vireen eteen kuin tuolla kerralla. Kävimme ehkä liian pitkän (40min) lenkin ennen agilityä, joten Kiksulta loppui akut radalla yhtä nopeasti kuin älypuhelimesta, hyvästä radan alusta huolimatta. Kuumuudella oli varmasti myös oma osuutensa koiran alivireisyyteen.

Rata tarjosi monenlaista mukavaa haastetta, ja olisi ollut antoisaa suorittaa se niin ettei olisi tarvinnut tehdä itse niin paljon töitä koiran etenemisen suhteen. Joka tapauksessa, saatiin agilitykoulutukset kunnialla käytyä tältä keväältä ja kehittymistä on varmasti tapahtunut enemmän kuin jaksan edes muistella esimerkiksi sitten viime syksyn. Seuraava haasteemme agilityn suhteen tulee olemaan koulutuspaikan etsiminen Kuopiosta ensi syksynä.

Tässä vielä aikalailla vuosi sitten otettuja kuvia, kun aloitimme agilityn.

21.5.2014

FIX-rekisteröinti



Tuommosta postia lähti tänään liittoon. Kesällä toivottavasti virallisiin, yay!

19.5.2014

Matinmäki part 2

Kuvapostaus Sissin ja Moonan kanssa käydystä lenkistä Matinmäellä.

Riemukkaampaa et ejes löyrä!
Minä kyllä yhen sollien voitan nopeudessa.
Khä, meni hiekkaa suuhun. Kohta aivastan.
Ettei kaatuis kallis sisko...
Peräänajo sai uuden merkityksen.
Nyt häntä pystyyn ni ei tuo sininen kerpele nappaa siitä kiinni.
Rallatiraaaaii muista aina katsekontakti kameraan.
Sipuli seuraa minua.
Aavikon pahin kerpele ilmestyi Karalle.
Hitto hikihä tässä tullee!
Saalistetaan yhdessä.
Ottakaa sipali kiinni!!
Mitenkään kaunaa kanna, mutta muistan ku nappasit hännästä kiinni vartti sitten.
Tuupa kii äiti mä paimennan.
Taidan nähdä kangastuksen.
Taistelukoirakurssilainen.
Tanakka täpäkkä.
Kuvakulmia.
Kuvakulmia 2.
Kuvakulmia 3.
Eihä tätä yksin jaksas...
Ja satanen nous penkistä! Jes! Kesäkunto here we come...
Sipulimaisia.
Kauneus on kahtojan silimässä.
Epäluuloinen.
Nyt mennää, kohta jytisee!