Kuva Sporttirakki |
Milloin on oikea aika päättää agilityura?
Agilitykoirat rakastavat sitä, mitä tekevät, joten ne itse nauttisivat radan tuomista haasteista varmasti vielä kuolinpäivänäänkin, jos vain saisivat valita. Mutta kun eivät saa. Koirakossa vain ohjaajalla on mahdollisuus valita, ja siksi tulisi valita viisaasti.
Googlaamalla löytyy varsin nopsakasti tekstiä siitä, milloin koiran kanssa olisi sopiva ajankohta aloittaa agility, mutta aika pitkään saa googlea kuluttaa löytääkseen kirjoituksia aiheen toisesta päädystä - milloin koiran olisi sopiva aika lopettaa agility.
Menin ja avasin keskustelua Facebookin agilityryhmässä ja sain kattavasti vastauksia lajin harrastajilta. Mm. seuraavien asioiden ajateltiin vaikuttavan:
- Terveyshistoria koko koiran eliniän ajalta, ja miten koira palautuu rasituksesta
- Suoritustekniikka (säästeleekö koira itseään vai räiskiikö se mennä täysillä, onko se varovainen vai holtiton menijä jne)
- Minkä ikäisenä koira on aloittanut agilityn (esim. joku aloittaa 6kk ikäisen kanssa, joku 10v kanssa - starttimäärät elämän aikana)
- Yksilön ikääntyminen (mielenvirkeys, näkö, kuulo, elastisuus)
- Koko (myös suhteessa esteisiin, vrt. pikkumaksi 43cm tai 60cm)
- Rakenne ja rotu (raskas vai siro; kulmaukset)
- Agilitykoirat eläkelöityivät lajista ikähaitarilla 9-15v
- Ovatko tavoitteet agilityn suhteen saavutettu
Käytännössä kenenkään mielestä ikä ei merkannut suoranaisesti yhtään mitään. Harrastajat olivat selvästi joutuneet pohtimaan aihetta, sillä eipä agilityharrastus parhaan ystävän kanssa taida kenenkään kohdalla huomaamatta loppua. Se voi olla tunteikas hetki, tulipa päätös äkkiä tai hiljalleen. Agility on tietenkin vain pieni osa koiran kanssa elämisestä, mutta kaikki, jotka ovat harrastaneet jotakin koiransa kanssa tietävät, että noista harrastuksen mukanaan tuomista hetkistä tulee erittäin merkityksellisiä ja tunnepitoisia. Mikä on teidän viimeinen ratanne? Tiesitkö sen etukäteen, ja vaikuttiko tämä jotenkin suoritukseenne? Oliko viimeinen koitos ehkä suurempi etappi kuten arvokisa?
Melko moni jätti treenaamisen iäkkään agilitykoiran kanssa ja jatkoi pelkkää kisaamista. Osa taas jätti kisaamisen, mutta teki koiran kanssa edelleen senioriagilityä koiran mielenvirkeyden vuoksi, rennolla otteella. Suurin osa kuitenkin vähensi jompaa kumpaa ennen varsinaista lopettamispäätöstä. Treeneissä toistomäärää vähenneltiin ja mietittiin entistä tarkemmin, mitä ja miksi treenataan.
Joku luotti lopetuspäätöksessään eläinlääkärin arvioon yhdessä oman arvionsa kanssa. Siinä missä toinen halusi jättää koiran eläkkeelle ennen vamman sattumista, toinen harrasti niin pitkään kuin koira kesti. Ajatuksena se, että koira pysyy virkeänä myös mieleltään, kun saa jatkaa mahdollisimman pitkään sille mieluisaa harrastusta. Hyvänä huomiona joku totesi, että suurin vammautumisriski ei välttämättä ole iäkkäällä koiralla, vaan nuorella koiralla, jolla ei vielä ole samanlaista kokemusta tuomassa turvaa radoilla. Iäkkään koiran kroppa on kuitenkin iäkkään koiran kroppa - lihasvoima katoaa, nivelet jäykistyvät ja kudokset heikkenevät. Tärkeää on, että ohjaaja tuntee koiransa ja osaa lukea pieniäkin merkkejä, jotka saattaisivat kieliä esimerkiksi kivusta tai vammasta.
Hakusanat: vanha agilitykoira, iäkäs agilitykoira, milloin koira on liian vanha agilityyn, milloin lopettaa agility
Hei! Löysin juuri bloginne, etsiskelin koirablogeja, ja törmäsin tähän :) Vaikutti mielenkiintoiselta!
VastaaPoistaOlen totaalinen koirafani. Rakastan rotuja mineistä jättiläisiin, pötkylöistä korkeisiin ja karvattomista pörröisiin <3
Lempirotuni on bordercollie. Mietinkin että ovatkos nuo sun koirulit bordereita?
Itse omistan yhden borderin ja yhdek rescuekoiran Romaniasta. Blue merle borderini on 3-vuotias agilitymestari, nimeltä Cindy. Rescueni on arviolta 5-vuotias seropi, samankokoiken kuin Cindy. Rescuekoirani Mandy (hänen nimi) tuli meille 2 vuotta sitten.
Kiitos että teet niin hyvää blogia!
Terveisin tassuttelijat Cindy ja Mandy sekä heidän emäntä
Hei ja tervetuloa seurailemaan matkaamme! Kahdessa koirassani on vain 25% bordercollieta, Sanissa sen sijaan 50%. Kaikki koirat perheessämme ovat sekarotuisia.
PoistaKiva kuulla! Seropit on kyllä ihania. Mandykin on seropi, rotuja taitaa olla melko monta, ainakin jotain noutajaa, villakoiraa, pystykorvakoiraa. Kertakaikkiaan kauniita ovat Seropit!
PoistaMielenkiintoinen aihe ja tämän pohdinta tulee jokaisella koiraharrastajalla jossain vaiheessa vastaan. :)
VastaaPoistaTämä aihe koskettaa useaa koiraharrastajaa, joten juuri siksi ihmettelen, ettei tästä löydy enempää tietoa. Kiitos kommentistasi!
Poista