17.4.2014

Sinne lensi hermot, komeassa kaaressa lensikin

Se joka osaa jeesaa tätä änttärää Blogger-pulmassa, saa reilun arvostelun blogistaan bannerin kuva linkkibilepostaukseen linkitettynä.

Porkkana oli tässä:

Vaikka kirjaudun sisään ja ulos bloggerista ja Googlesta ja mistä tahansa Googleen liittyvistä tileistä, niin en mistään kautta saa näkymään, blogiani tarkastellessa, blogia sellaisena kuin se normaalisti blogin haltijana minulle näkyy; eli kaikki jakoavaimet ja muokkausvalikot jne eivät enää näy. JOS painan blogini ylänurkasta Kirjaudu sisään, niin ohjaudun vain hallintapaneeliin (eli muka olinkin jo kirjautuneena vaikkei asia näin näkynyt olevan...) Okei, muutoksia voi tehdä hallintapaneelinkin kautta mutta helpottaisi jos voisi tehdä muutokset entiseen tapaan suoraan bloginäkymässä.

Isompi ongelma on, etten voi enää vastata kommentteihin, enkä kirjoittaa niitä toisiin blogeihin. Ollenkaan. Ihmettelin, miksi kukaan ei julkaise enää kommenttejani ja selvisi etteivät ne koskaan edes olleet lähteneet. SIIS olen jumissa - tavallaan kirjautuneena, tavallaan en. Olen yrittänyt päivittää sivua, mennä eri reittiä blogiini (google, muut blogit, hallintapaneelin valikot...) mutta ei ole auttanut. Lisäksi tyhjensin sivuhistoriat, tsekkasin evästeet ja yritin eri selaimella ja pudum tss - IE:llä pelitti entiseen tapaan. Eli probleema ei ole blogissa, vaan vasta päivittämässäni Chrome-selaimessani. Olen yrittänyt muutella erinäisiä asetuksia, mutta tätä postausta ei olisi koskaan julkaistu jos siitäkään ois mtn apua ollut. Turhautus.

Nörtit, tehkää vallankumous ja pelastakaa tämä bloggaaja.

Eipä menny montaakaan minuuttia, niin ongelma ratkesi. En päivittänyt selainta, enkä oikeastaan aivan pysynyt kärryillä mitä ihmettä tein eri tavalla kuin esmes eilen, ja nyt näkymä on taas normaali. Jos joku muu tappelee samaisen ongelman kanssa, niin klikkaile vaan joka nappulaa. Kyllä se ongelma kolmessa päivässä ratkeaa. Eh. Heh. 

Viimeisimpinä muutoksina vissiin tein niin että klikkasin "Kirjaudu ulos tuotteesta Chrome" Chromen asetusvalikosta. Google yrittää tunkea ihan joka tuutista ja hallinnoida jo koko internetin käyttöäni. Youtubenki se valtas. Heti toimii kaikki huonommin joten älkää antako Googlelle valtaa.
Toisena muutoksena julkaisin sähköpostiin saapuneen kommentin ja painoinkin tavallisesta poiketen "Siirry kommenttien valvontasivulle" --> tsudum seuraavan kerran ku klikkasin ihteni blogiin, soli siinä.


Sama ongelma toistui jälleen toukokuun 31., mutta yllä olevilla ohjeilla se taas ratkesi. Tein myös muutoksia Chromen asetuksista evästeiden kohdalta. Sallin kaikki mahdolliset evästeet Bloggerissa, ja näitä asetuksia rämpyttämällä suuntaan jos toiseenkin toimi taas. Kiittää jeesistä, vaikka ongelman sainkin ite purettua.

15.4.2014

Linkkibileet


Näkyvyyttä blogillesi! 

Listaan lukijamme toiveesta ylös kaikki linkitetyt blogit. Ideana se, että löydän toivon mukaan muutaman uuden blogin luettavakseni.

Sinun ei tarvitse kuin linkittää blogisi ja liittää mukaan lyhyehkö kuvaus blogistasi!


Laumanjohto kiittää linkkibileistä!
Blogeja ilmestyi yhden päivän aikana reilu 30 40, ei huono! Tarkastelen joka blogin lävite vielä myöhemmin sillä silmällä, alkaisinko seuraamaan niistä jotakin. Olkoon tämä 200 lukijan rajan ylityttyä pieni muistaminen lukijoillemme ja blogimme satunnaiskävijöille - ja samalla pieni kannustus muillekin bloggaajille 50, 100 tai vaikka 500 lukijan tavoittelemiseen, mikä raja kullakin siintää lukijamäärissä.


Life whit dobermann
"Blogi kertoo nuoren dobberi pojan hullusta elämästä ja hänen uusista saavutuksista."

Team FriHetAwa
"Blogi kertoilee parin sekopinartun ja yhden pk collie nartun arjesta ja edestottamuksista - agilityä, tokoilua, jäljestämistä, valjakkoilua, hakuilua, mätsäreitä, näyttelyitä ja tavallista arkea."

Jessen elämä
"Blogissa on kaksi päätähteä, toinen on 10-vuotias Landseer, jonka eläkepäivän hömppäilyistä ja satunnaisista treeneistä kertoilen, sekä toinen päätähti on 3-vuotias seropi poika, jonka kanssa harrastellaan aika paljon, ja kisaillaan agilityssa, tulevaisuudessa toivottavasti tokossa."

Nettastage
"Netta-sheltin elämää ja harrastuksia, postauksia laidasta laitaan."

Acting Top Dog
"Sileäkarvaisen collieuroksen Kaken elämää. Lajeina agility, toko, haku ja jälki."

"Frettien kanssa touhuilua ja harrastamista. Oman elämän kommelluksia ja harrastuksia, elämyksiä siis laidasta laitaan!"

Window to our life
"Kuvapainotteisessa eläinblogissa seikkailee perheeni yhdeksän koiraa, joista kaksi on omiani. Saksanpaimenien arkeen kuuluu mm. treenaaminen näyttelykehiä varten. Menossa mukana myös oma suomenhevoseni."

Unelmia ja lumisadetta
"Äitini ja siskoni koirat saivat pentuja noin kaksi vuotta sitten, ja siitä lähtien olen kirjoittanut tätä blogia. Pennuista yksi jäi minulle (Lumen Leidi) ja nyt blogi toimii treeniblogina. Harrastamme agilityä, rallytokoa ja hajutunnistusta. Pyrin kirjoittamaan lyhyesti ja käytän paljon videoita. Kirjoitan aloittelevan aktiivikoiraharrastajan näkökulmasta."

28 tassua ja Jonna
"Elämää seitsemän lemmikin omistajana, laumaan kuuluu kolme koiraa, kaksi chinchillaa ja kaksi kania. Niiden lisäksi juttua tulee myös vuokrahevosestani."

Koiria maalta
"Muutaman seropin aktiivinen ja monipuolinenkin blogi, niin harrastuksia, ongelmia, kuin sitten niitä onnistumisiakin."

Zennytintti
"Taide/valokuvaus ja lifestyle sävytteinen blogini."

Cehveli ja Kamuli
"Blogi kahdesta käyttölinjaisesta saksanpaimenesta ja pienestä seropi uroksesta. Arjen jorinaa ja reenihuminaa. Runsain kuvin pyhitetty blogi jonka kirjoittaja on ahkera harrastelijakuvaaja ja toivoo kehittyvänsä taitavammaksi."

Better to be together
"Asiapainotteinen eläinblogi. Faktaa, hoito-ohjeita, mielipiteitä, kokemuksia, paljon valokuvia ja joskus myös vähän oman lauman kuulumisia."

Life with Femma
"Villakoiran ja paimenlapsen elämästä kertova blogi. Sisältää kuvia, videoita, sarjakuvia, epätoivoa ja onnistumisia!"

Daimin blogi
"Nuoren ja energisen esteristeytyskanin arkielämästä ja harrastuksesta,estehypystä
kertova blogi."

"Valokuvausblogi, jossa (liian) suuressa osassa saksanpaimennarttu Kettu!"

Demoiselle Lapin
"Sekasorto, siis lyhyesti blogi käsittää omaa (+ kahdentoista käpälän) eläimellistä elämänmenoa vahvasti valokuvilla väritettyinä."

Ekan oma
"Eka sk collien treeneistä ja arjesta kertova blögi."

Ihmekoirat
"Kaksi villakoiraa, joiden elämä on suuri seikkailu."

Tassut parrasvaloissa
"Valokuvapainoitteinen blogi kultaisestanoutajasta, joka on nyt 9 kuukauden ikäinen. Suomenkielisiä virheitä saattaa löytyä blogista, sillä suomen kieli ei olekaan äidinkieleni. Olen siis kuuro."

Tahma-tassut
"Enimmäkseen kahden kultaisennoutajan touhuja. Matkaan tartuu kyllä välillä muitakin karvaisia."

Sessa ja pikku-Tiida
"Kahden pk collienartun arjesta, toistaiseksi vielä lähinnä lenkeistä ja koirien koulutuksiin liittyvistä ajatuksista ja muista koiriin liittyvistä hömpötyksistä kertova blogi, tulevaisuudessa toivottavasti enemmän harrastuspainotteinen. Koiraharrastuksiin tutustumista töiden asettamissa puitteissa."

Wipoe
"Kaksi aussieta, tolleri, hirmuinen määrä asiaa, valtavasti treenejä ja hämy nimi blogin edessä."

Tinde ja Nelle
"Blogi kertoo 21-vuotiaan opiskelijan arjesta kera koiran ja kissan. Olemme kotoisin Lapista, Kemistä. Blogissa käsitellään aiheita eri aihealueilta mm. koiran kanssa harrastamista, kissanpäivien viettämistä ja omistajan arkea iloineen ja suruineen."

Metsäveriset
"Blogi seuraa entisen harrastuskarhukoiran "eläkepäiviä" ja sekarotuisen piskin matkaa harrastuskoiraksi. Makua mukaan tuovat mielipidekirjoitukset ym, kuvat sekä eläintenhoitajakoulutuksesta kertovat tietopaketit."

Nellie-dellie
"Sekarotuisen Nelli-koiran vauhdikkaasta elämästä kertova blogi. Arkielämämme lisäksi blogissa on postauksia harrastuksistamme, jotka ovat muunmuassa rallytoko, piha-agility, retkeily sekä veto."

Joutavaa
"Koiralauman elämää."

Anzzkuu
"Blogi kertoo pääasiassa 13-v tytön, kahden veikeän Lancashiren paimenkoiran kiireettömästä elämästä. Blogissa kuitenkin starttaa ensiviikolla pienen labradorin pentukoulu, jossa kehitytään yhdessä pennun kanssa. Pennun ohjaajana tottakai minä."

Toiveesta todeksi
"Yhdeksänkuisen Ilo-aussienartun menoa ja meininkiä. Blogi siitä, kuinka toiveesta tuli totisinta totta. Pennusta ehdin haaveilla ikuisuuden ja aussiesta muutaman vuoden ennen kuin toiveeni toteutui aussiepennun muodossa. Blogissa pennun odotusta, pentuarkea, matka pennusta kohti aikuisuutta, arkea, juhlaa, retkiä, reissuja, seikkailuja, ylämäkiä, alamäkiä, harrastusmaailmaan tutustumista ja treeniä. Ilo on ensimmäinen harrastuskoirani, jonka kanssa on aikeissa harrastaa tokoa ja agilityä tavoitteellisesti. Näiden lisäksi olemme avoimia muillekkin lajeille ja tähän mennessä on kokeiltu ainakin jäljestystä, hakua, paimennusta ja doboilua. :-) Blogi toimii päiväkirjana ja treenimuistiona."

Riikkah
"Tekstejä lähinnä näyttelyistä ja silkkiterrierin elämästä, harvakseltaan. Joskus satunnaisesti muitakin postauksia."

Aussien blogi
"Blogi kertoo aussie Emmin ja Ellan arjesta ja harrastuksista."

Harmaat tassut
"Pääosin Aava-göötin tarinoita, mukana myös Aksu ja Moona -jämttit."

Kultatassut
"Uusi koiramainen blogi, jossa saattaa välillä vilahdella muutama kani ja kissa."

Irratiomania
"Koiria, valokuvausta, kuulumisia ja pohdintaa, näin erittäin ytimekkäästi ilmaisten."

Tassunjälkiä sydämessä
"6v westien elämää ja kommeluksia harrastusten maailmassa. Tällä hetkellä keskitytään pääasiassa tokoon ja ollaan mukana kennelliiton tokonuorissa, mutta myös rallytokolle, uinnille ja kivoille metsälenkeille löytyy aikaa!"


Trindys malinois
"Blogi kertoo malinois tytön elämästä noutaja ihmisen käsissä ja noutajien keskellä. Kaikki ei mene kuin käsikirjoissa."


Jalidallu
"Dalmatiankoira Jalin arkea, treenailua ja kaikkea siltä väliltä."


Milan elämää
"Mila kääpiösnautseri touhuilua, niin harrastuksia kuin arkeakin."


Nethel estel
"Sinisen kissakoplan, kotikissaherran ja kahden venäjänsinisneidon elämää sivuava blogi. Pyrkii esittelemään venäjänsinistä rotua kuvin ja sanoin ja blogi toimii myös kissakuvieni julkaisuväylänä."


Dirty Doni
"Australiankelpie jätkän elämää treenikentiltä lenkkipoluille. Lajivalikoimassa laaja kirjo eri lajeja."


Jediritareita oomme kaikki
"Vuosikkaan Jedi-sheltin elämästä kertova blogi, keskittyy paljolti meidän harrastuksiin mutta yritän silloin tällöin heitellä sekaan jotain muutakin."


Melukat
"Turinoita villakoiran ja harjakoiran elämästä, vähän omastakin."


Jackrusselini
"Kerron blogissani 12/13 syntyneen jackrusselinartun elämästä, arjen iloista ja koulutusjutuista."

14.4.2014

Dyynipaimenia

Höpöä ajatella, että me jätetään Nälkämaa kokonaan puolentoista kuukauden kuluttua. Toisaalta aika haikeat fiilikset, ja varmaan itkutipan kanssa lähetään täältä pois köröttelemään, kun kämpän ovi sulkeutuu viimeisen kerran meidän jälkeemme. Oviin jää muistoksi seuraavalle vuokralaiselle kynnenjäljet, kun lauma otti minut joskus innokkaammin vastaan kuin nykyään. Auroran pentuajoilta taas muistuttavat seinät, joita pentu joskus pureskeli tylsyyttään.

Onhan tänne jo muodostunut jonkun verran suhteita kolmessa vuodessa. Tänne jää paljon hyviä kavereita, koirakavereita, tutut agilityhallit, kouluttajat, kämppä ja tutut lenkkireitit. Mutta ei tämä minun paikkani ole elellä, en tunne sellaista maantieteellistä yhteenkuuluvuutta tälle alueelle. Juureni ovat etelämmässä, ja sinne haikailen takaisin. Minulla on periaatteessa täysi vapaus muuttaa minne tahansa päin Suomea - töitä tuleva ammattini tulee tarjoamaan niin paljon kuin ikinä jaksan tehdä, mikä motivoi minua tulevan ammatin opiskelun valinnassa kolme vuotta sitten. Toivon, että tuleva kotikuntani tarjoaa ainakin hyvät mahdollisuudet koiraharrastuksille, vaikka sekään kunta tuskin on viimeinen mihin asetun.

Synkemmän aloituksen jälkeen erään lukijan toiveesta hieman kuvapainotteisempi postaus Sissin ja Moonan kanssa käydystä lenkistä hiekkamontuilla Mustikkamäessä. Tein ennen nk. kuvapostauksia paljonkin ja liitin muutenkin paljon kuvia postauksiin. Nyttemmin kuvat ovat olleet tekstin seassa pienemmässä asemassa, joten ehkä vaihtelun ja monipuolisuuden vuoksi toisinaan näin. 

Viime viikonloppu kului täysin Vappu Alatalon pitämien koira-aiheisten luentojen parissa, joista tulossa myöhemmin luentokoosteet. Pohdin koosteissa luentojen aihealueita koiraharrastuksiini ja itseäni koiran kouluttajana niihin peilaten. Luennot olivat kattavia ja mielenkiintoisia, ja voin lämpimästi suositella Alatalon luentoja kaikille koiraihmisille. Ne avartavat hurjasti omia näkemyksiä koiramaisiin asioihin, ja luennoitsijana Alatalo on huikea.

Sissi, Cicaro, Caramel, Moona. Vanha kunnon paimenjengi.
Patruuna.
2v 10kk
2v 10kk
Battle of Cyan and magenta - never in a good balance.

Pakottava tarve julkaista tämäki - ihan samikset vaikka ylempi
kuva napattu 2011, alempi 2014!

9.4.2014

200:n raja rikki

Upeeta hienoo mahtavaa jee!

200 lukijaa. 200 silmäparia joille höpötellä päivät, illat ja yöt pitkät sekä tarinoida pienen paimenlauman höpsöä elämää. Tätä päivää olen odotellut. Vähän kerrassaan lähti lukijamäärä nousemaan sieltä 150:stä, ja viimeisin eli 200. lukija napsahti tänään. Paimenlauma kiittää kaikkia teitä. On mukavaa, kun tietää ettei kirjoittele vain itseään varten. 200 lukijan rajan täytyttyä tulosillaan on muutoksia ulkoasuun - ei mitään erityisen radikaalia mutta jotain kuitenkin. Tuumasin pitää tämän blogin historian toisen kysymyspostauksen, mutta nyt on ollut sellanen kysymyspostausbuumi bloggaajilla meneillään, että ei ihan tähän rakoseen ehkä kuitenkaan. En tykkää yhtään tehdä toisten mukaan, ittenäinen ja teen-kaiken-aina-toisin -ihminen kun olen.

Voisin nyt kysäistä, että onko teillä jotakin toiveita tulevan suhteen? Postausehdotuksia, kiukuttaako jokin asia, anything, kertokaa että olette hengissä? Kommentointi on lisääntynyt, mikä on ollut piristävää huomata. Klikkailen aina ilmoitukset uusista kommenteista innolla auki.

Samaan syssyyn tiivistelmät tämän päivän agilitystä Cican kanssa. Lähdössä ja kontakteilla pitäisi malttaa venata paremmin, keppitreeniä kaivataan edelleen lisää. Minun pitäisi alkaa oppimaan että liikkeeni suunta ohjaa koiraa niin paljon, että minulla ei ole varaa unohtaa sitä radalla. Koivet ja liike osoittavat usein ristikkäin käsieni kanssa. Ajoituksen kanssa joissakin ohjaustekniikoissa on myös hiottavaa. Kipsalla oli hyvä vire treeneissä - tosin lähinnä taas minu ristiriitaisesta ohjauksesta johtui, että se turhautui muutamassa tilanteessa. Hampuuki eteni kivaisasti, ei ollu ali- eikä ylivireessä ja malttoi keskittyä olennaiseen.

Cara odotti kotona, annoin sille jäisen rustoluun siksi ajaksi. Puoli tuntia oli ollut hiljaa, tunnin ajan lähinnä ulvonut. Mutta jos se nyt muutamana tämän kevään keskiviikkona kuuden aikaan illalla tunnin ajan ulvoskelee niin ei hirveä ongelma ole, enkä jaksa paneutua sen kummemmin. C&C osaavat olla keskenään yssin ilman mtn ongelmia, ovat aina osanneet, mutta kun jompi kumpi siskoksista joutuu olemaan aivan yksin, ilman siskoa, niin sillo irtoo yleensä ulvontaa. Ei tullu aikoinaan tarpeeks opeteltua totaalista yksinoloa, vaan harvassapa on nykyjään tilanteet jolloin näin joutuu tekemään.

7.4.2014

Koirien hampaidenhoitokuukausi

Saimme mahdollisuuden osallistua koirien hampaidenhoitokuukauteen, jonka takana seisoo Pedigree®.
Kiitos tästä mahdollisuudesta!

Kurkkaapa koirasi suuhun. Nuuhkaise pari kertaa ja katso läpi hampaiden ulko- ja sisäpinnat.

Haiskahtiko pahalta, kenties voimakkaammalta kuin joskus aikaisemmin? Milloin viimeksi kurkkasit koirasi suuhun kriittisellä silmällä (ja nenällä)? Tiesitkö, että vain joka kolmas suomalainen koiranomistaja harjaa koiransa hampaita päivittäin? Luku tuntuu jopa yllättävän suurelta, sillä en itse tunne yhtäkään koiranomistajaa koirapiireissäni, joka harjaisi koiransa hampaita edes satunnaisesti. Ehkä sille ei koeta tarvetta, tai ei ymmärretä että jotakin voi olla vialla.

"Et oo tosissas."
Koirat nimittäin piilottavat kipunsa erittäin hyvin, se on niille jo aikoja sitten muodostunut keino selviytyä ankarassa luonnossa. Edelleenkään, lämpimällä sohvalla tai omistajansa kainalossa sykkyrällä maatessaan ne eivät näytä kipuaan. Siksi iensairauksista kärsivän koiran tunnistaminen olisi tärkeää. Koiran suuhun kannattaisi kurkistaa kerran viikossa heti pentuajoista lähtien, jotta koira a) tottuu käsittelyyn, b) opit itse tunnistamaan koirasi terveen suun ja huomaat nopeasti, mikäli jokin on vialla sekä c) huomaat ajoissa esimerkiksi suuhun juuttuneen kepin palan, tikun tmv. Vaisummaksi muuttunut koira saattaa olla suustaan kipeä, eikä se välttämättä enää pureskele mitään tai leiki yhtä paljon kuin joskus. Nämä ovat hälyttäviä merkkejä.

Harjaa jos uskallat!
Hampaiden hoidossa painotetaan nimenomaan ennaltaehkäisyä - ongelmia kannattaa välttää, koska se on mahdollista. Keinoja siihen on monia: Pedigree Dentastixit, hampaiden päivittäinen harjaus, raa'at luut (keitetyt ovat vaarallisia), eläinlääkärin suorittama vuosittainen hammastarkastus sekä koiran ruokavalio. Lisäksi allekirjoittaneen hyväksi havaitsema keino, eli raaputtelen itse hammaskiveä pois koiriltani. Se vaatii tarkkuutta ja koiran tulee pysyä rauhallisesti aloillaan. Hammaskiven muodostumiseen saakka ei kuitenkaan tarvitse eikä kannata mennä.

Toisille koirille hammaskiveä kertyy toisia herkemmin. Pitkäkuonoiset, kapeakuonoiset ja tiiviskuonoiset koirat ovat alttiimpia hammaskiven kertymiselle. Tämä on kuitenkin yksilöllistä. Omasta laumasta hyvä vertailun kohde on saman pentueen siskokset Cica ja Cara; Caramel pian 3v omaa edelleen vitivalkeat hampaat ja raikkaan hengityksen, eikä sillä ole koskaan ollut sanomista hampaissa. Cicarolla taas tilanne on toinen - sille kertyy hammaskiveä herkästi pitkin purukalustoa ja sen hengitys haiskahtaa usein pahalta.

Otan koirien hampaidenhoitokuukauden haasteen vastaan, ja toivon että lukijanikin ottavat. Jokainen voi tehdä jotakin koiransa hampaiden paremman kunnon eteen - aloittaa vaikkapa siitä että antaa koiralle enemmän pureskeltavaa tai kurkkailee edes kerran kuussa koiransa suuhun kriittisellä silmällä.

Harjaan siis Cicaron hampaita päivittäin huhtikuun ajan, ja katson mikä on lopputulos huhtikuun lopussa. Lisäksi haen eläinkaupasta raakoja luita pureskeltavaksi, koska uskon vakaasti myös tähän luonnonmukaiseen koiran hampaidenhoitokeinoon. Nahkaisia puruluita meillä pureksitaan joka viikko useaan kertaan, mutta niiden teho on kiistelty.



Nyt kun hampaidenhoitokuukausi on ohitse, voin tunnustaa että hampaiden harjaus saattoi kyllä hieman unohtua loppukuukaudesta. Tuloksen huomaa kuitenkin heti harjaamisen jälkeen, kun pinnallinen plakki ja mahdollinen ruoka hampaankolossa irtoaa, mikä yllätti positiivisesti. En kuitenkaan usko, että tästä ikinä tulee meille päivittäinen rutiini. Tämä kuitenkin saattaa sopia jollekin toiselle, joten rohkeasti kokeilemaan vaan.

Are u stalking to me?



Räkätaidetta kerrakseen. Olavi-Orava palannut pihapiiriin ja likoilla aktiviteetit maksimissaan ku saavat tarkkailla nököhampaan toimia. Ihmisille jäkismatsit telviisioruujusta, koirille oravamatsit suoralähetyksenä ikkunaruudusta. Cara pidättelee raivokasta, ylitsepursuavaa jännitystään tutisemalla jännittävillä hetkillä, ja Kips säestää lyhyillä kimeillä saaliskiljahduksilla kun toinen orava uskaltautuu Olavin reiivirille. Olavi voittaa, Olavi on kova jäbä.

Sitte ois huumorit kaukana, ku sisko lähetti uhkaavia savumerkkejä etelän suunnilta. Auroralla revähti hiekkakentällä koirakaverin kanssa leikkiessä vasen takajalka. Linkkailee nyt kolmella jalalla, ja jalasta on kuulunut välillä vissiin jonkinlaista "tiksahdus"-ääntä. Huomenna suunta eläinlääkäriin, jos jalka ei ole yhtään parempi...

5.4.2014

Match Show Kajaani


Eipäs kummosia sijoituksia irronnu tänään. Ei vissii oo tarpeeks näyttäviä koiria. Mätsäreissä oli aika tavallinen määrä koiria, joku 20-30 per luokka.
Cicaro pienten SIN-, Caramel pienten SIN4 ja parikisassa ei sijoitusta. Napsivat heti pois erinäköset parit, samannäköiset saivat jäädä. Parikisan seisomaosuus sujui hienosti, mutta liikkeessä Cara arvatenkin kiirehti Kiksua edellä. Caraa en saanut laittaa isoihin koiriin koska isojen koirien tuomari ei saa arvostella sekarotuisia. Kylläpä herätti kummastusta. Ei SAA arvostella sekarotuisia? Tuli vähä hyljeksitty olo, että tuomari maineineen jotenkin likaantuisi jos arvostelee leikkimielisissä näyttelyissä sekarotuisia. Kummallinen tuo näyttelymaailma.

Samaan aikaan hallissa oli viralliset agikisat, ois ollu kivempi osallistua niihin jos ois voitu. Mätsärit on tuuripeliä ja näyttävät rodut sijoittuvat ja samat koirat napsivat ainaisesti BIS1-sijoituksia. Ei sen niin kuuluisi mennä. Agissa sentään pärjää kyvyillä. Silti tosi tyytyväinen tyttöihin tänään, ei kai sitä aina voi päästä BIS-kehään. Oottelivat häkissä nätisti ja esiintyivät hyvin. Toivottavasti en kuulostanut liian kriittiseltä tai katkeralta, päivä oli joka tapauksessa mukava!

4.4.2014

Keitettyjä porkkanoita iloisesti lenkitän

Tekiskö Caraki jo juoksua ku kovin oli eilen agitreeneissä ajatukset toisaalla. Idioottivarmaa ohjausta (mukamas ainakin) ja koira sinkoaa ihan toiseen suuntaan nuuhkimaan. Karvaa Koipi ainakin tiputtaa sellasta kyytiä että saas nähä onko huomisissa mätsäreissä mitään mitä näyttää tuomarille. Huomiset mätsärit jännittää. Oon ihan hirvee jännääjä koiraharrastuksissa heti ku pitää kilpailla. Vaikka mätsäreissäki taitaa olla tuuripeliä mite menestyy, jolloin langat ei oikeestaan oo täysin minu käsissä, niin silti jännitän. Taidan laittaa Kiksun pieniin ja Caran isoihin niin ei tuu päällekkäisyyksiä kehien suhteen. Siellä on myös ensimmäistä kertaa koskaan parikehä, jota odotan innolla.

Paree jättää aamuruoka antamatta niin kiinnostaa supernamit kehässä. Hmph. Ja minun pitäis lopettaa tää jännääminen, tai aloittaa se vasta sinä aamuna ku kisat on. Jännääks muut koiraihmiset tällä tavalla mitään kisoja? Mä jännään yleensä etukäteen, mutta radalla/kehässä anywhere jännitys unohtuu täysin. Onneksi. Yleensä. Niin.

Agitreeneihin jos palaan hetkellisesti, niin Kips oli aivan ihana ku tehtiin ykkösluokan tasoista kisarataa - kaikki sujui muuten mutta kepeillä taas jurnutti haukkua hämmästyshaukkua että mitäs nyt en osaa en tiedä auta minua. Muuten taiski tulla nollat. Kepit sujuu toisinaan, toisinaan ei.

Kips on ottanut ikävästi tavakseen nostaa takapuolen maasta lähtötilanteissa, joten naksutellaan lähtöjä jatkossa tiuhempaan. Se ikään kuin istuu aivan rauhassa, mutta nostaa kuin kiusaksi persuksen maasta. Tosiasiassa olen ite vahingossa huomaamattani opettanut Kiksulle jollaki kulman nostamisella tai muulla pienellä eleellä lähdössä varastamisen.

Turhauttaa vaan aina palauttaa koira pari kertaa istumaan. Yks tehokas keino ois, että jos koira ei yhden varoituksen jälkeen malta lähdössä, se viedään suoraan veks ja treenit loppuu sen osalta siihen. Mutta kehtuuttaa ajaa yhden koiran takia hallille jos tietää että se toinen niistä taas perseilee lähdössä ja joutuu siks heti takaisin autoon. Enkä muuten ottanut itsenäistä treenioikeutta huhtikuulle, ku aksataan jo huhtikuu muutenkin kaksissa ohjatuissa. Menee maku koirilta ja minultaki, joten tähän väliin nyt tällainen ratkaisu. Toukokuu sitten itseillään.

Jeps, huomisista mätsäreistä kirjoittelen huomenna. Btw, varmistui että asustelen ensi syksystä lähtien Kuopiossa, sain sieltä taas harjoittelupaikat. Irtisanon ehkä itteni Nälkämaasta toukokuun lopulla ja muutan ehkä toistaiseksi pysyvästi Kuopioon - tietämättä sen paremmin, minne lopulta elämä kuljettaa asumaan... Kesän ajan olen kylläkin kotikotikunnassa töissä. Valmistun ensi jouluna.

Karvamytty. Karvaläjä. Karvakasa.

2.4.2014

Liitävät jäljestäjät

Extreme photo editinggg
Pitihän se maanantaina 31.3. kokeilla miten syksyn ainokainen muka-jäljestyskerta oli jääny likkojen mieleen. Pikainen kertaus netistä kuinka jälki tehdään, miten siellä toimitaan ja mänöks. Unnukka-porokoira läks messiin, ja tehtiin joka koiralle jälki vuorotellen. Ensin Unnis, sitte Kips ja viimosena Kars. Hihna oli vissiin liian raskas ja likat eivät muutenkaan pidä hihnasta jalkojen välissä, joten eivät antaneet sen olla niin kuin hihnan jäljestäessä kuuluisi olla koiran etujalan välistä. Meillä hihnan pelastaminen jalkasolmusta on lenkkitemppu, ja likat hoitaa hihnasotkut aina ite, joten ei ihme ettei jäljellä hihna saanut olla jalkojen välissä - koirat tekivät mielestään uroteon aina, ku äiskä yritti solmuttaa niije jalat hihnalla.

Joka tapauksessa, ihan näpäkästi jäljestivät, vaikka nokat irtos maasta useaan otteeseen ja kummankin kärsäsuunta käänty melkein 180 astetta taaksepäin jossain välissä. Korjasin videolla hihnan tukemaan Caraa vasemmalle puolelle, ja koira pysyi viimein suorassa. Kumpiki meinas aina kääntyä oikealle. Emmäny tiiä kui päteviltä me videolla sählätessämme näytetään, ku ei tää oo meijän päälajiks muodostumassa. Satunnaista hassuttelua ja kärsän käyttöä. Mutta jos suoranaisia hirmuvirheitä ja jotaki huomautettavaa on, niin kuulen mielelläni, kommentointikenttä on vapaa. 

Jäljen tekemisestä sen verran vielä, että kävelin pieniä askeleita ja tipautin namin joka askeleelle. Alusta oli suht. tasainen talven alta paljastunut lyhyt nurmikontapainen sekamelskamaa. Jäljen alkuun ja loppuun tein metri x metri tallatun neliön, joita yhdisti suora jälki. Palasin jäljen teon päätettyäni pois eri reittiä.

No laumakuva jäljestyksestä.
Jaaa videomatskua tietysti - huomatkaa aiva ihana piisi jota tosin vähän muokkailin.
"Hitot nameista, täällähä o jänes... tai osia siitä."
Ei ihan yllä jänön lonkat A:han, mutta mites ois E/E? Kovin ovat
irtonaiset, 
eivätkä ole maljaan yhteensopivat.
Anteeksi kaikki lemmikkijänesten omistajat.
Tänään oli legendaarinen päivä agilityn suhteen, sillä kävin agilityssä vain yhden paimenen, Caran, kanssa. Oli höpsöä pidellä vain yhtä hihnaa ja keskittää huomionsa vain yhteen koiraan. Cara odotteli häkissä aivan hipihiljaa ja rauhassa maaten kun tutustuin itse rataan ja kun toiset koirakot menivät meidän jälkeemme. Kävin vain palkkailemassa sitä minuutin parin välein. Meillä on nyt viideksi kerraksi varattuna yksi treenipaikka, mikä tarkoittaa yhtä koiraa per treenikerta. Jätin Cican tällä kertaa kotiin ku se on vielä loppujuoksuhöyryissään. Vuorottelen viikon välein koiria treeneissä. Torstain viikkotreeneihin pääsevät tietysti kumpikin mukaan, mutta keskiviikkona vuorotellaan.

Rata oli haastava, muistaakseni peräti 24 esteen rata. Turha vissiin ees mainostaa että unohin radan ainakin pari kertaa. Radalla oli oikein mukavasti haastetta tarjoavia ohjauskuvioita, joista yhtä sain jauhaa mooonta kertaa ennen kuin se meni niin kuin pitikin. Piirtelin taas radan, joten mittasuhteet ja etenkin oikean pään aidat ovat todennäköisesti aivan vinks vonks. En mitenkään muistanut, miten ne menevät joten hyppyjen ja ehkä muidenkin esteiden suhteen pitäkää kämmivara.


Unohda - listalle pääsi tänään minun jarrutteluni ohjauksen kanssa hyppyesteillä. Teen typerän käsiliikkeen, joka muistuttaa käteenottokäskyä, ja se katkaisee aina radan etenemisen ja jarruttaa koiraa. Koiralta lähti heti käsijarru pois, kun korjailimme tätä minun jo oppimaani virhettä. Rata sisälsi varmaan kaikki mahdolliset ohjaustekniikat, joista luonnollisestikin pystyi valitsemaan joka esteellä monesta vaihtoehdosta itelleen sen mieleisimmän. Viskileikkaus, takaaleikkaus, persjättö, valssi, pakkovalssi, päällejuoksu... Mitä näin äkkiseltään tuli mieleen. Tehokas treenikerta, eipä siinä. Kepit sujuivat jees, vaikka ne olivat haastavasti seinää kohti.

Tänään mieleen jäivät ainakin nämä asiat:
1. Ei käteenottokäskyä sille turhissa tilanteissa
2. Radan tulee edetä ihan koko ajan - jarruttelevat turhat käsiliikkeet pois
3. Kumartelu pois viskileikkausta tehdessä
4. Muista palkata koira useammin - treenit treeninä, kisat erikseen

1.4.2014

Kuvakisa päättyi

Isosti kiitos osallistujille! Olipa kiva nähdä, kuinka erilaisesti olitte kaikki toteuttaneet antamani aiheet. Lämmöllä ja hymyssä suukkelissa tsekkailin kuvia lävite. Kilpailukuvat kokosin kollaaseihin. Kokonaisuus, luovuus ja aiheenmukaisuus ratkaisivat, eikä kuvien laadulla ollut kilpailussa mitään väliä. Arvostelut kuvistaan saavat kaikki osallistujat, niin kuin lupasinkin. Sijoitukset postauksen lopussa, kuvakollaasit ovat vain osallistujajärjestyksessä.
  1. Ota kuva lemmikkisi rumimmasta lelusta ja liitä jollain tapaa mukaan sinisyys ja symmetrisyys.
  2. Nappaa kuva, josta voi nähdä nämä asiat: pyöreä, kirjava, teksti.
  3. Kuvaa jokin koirasi temppu pitkällä valotusajalla niin, että tempun liike näkyy kuvasta.


Matleenan otokset

Kuva 1. Kuva vastaa täysin ohjeistusta ja on erittäin symmetrinen taustaltaan. Vain lelun tupsun ja sinisen narun osoittaminen vinosti vasemmalle vie symmetrisyyttä, kuitenkin vain vähäpätöisesti. Lelu ei ole minun silmääni erityisen ruma, mutta koirallasi on ilmeisesti nättejä leluja (khöh, kattelen omien koirien räjähtäneitä, nyljettyjä sammakonraatoja lattialla...). Sinisyyden vähäisyys säväyttää. Ikään kuin meinaa nostaa haloon pystyyn että missäs se sinisyys, ja samantien sen jo huomaakin. Taustasta leluun nähden tykkään paljon, siitä välittyy lehtikuvamainen fiilis.

Kuva 2. Kui luovaa! Pyöreys tulee koiran asennosta. Liekö idea tullut kuvaan sattuman kautta, vai joutuiko kuvaaja venaamaan koiran menemistä kiepille. Tarkennus on ovelasti etualan kohteessa, josta tulee aiheen yksi osa; teksti, minkä voi erottaa kuvasta samantien. Kirjavuus jää ehkä hieman taka-alalle, kontrastia lisäämällä tai sävyjä avaamalla koiran kirjavuutta olisi voinut vielä hieman korostaa.

Kuva 3. Tämä on kisan liikekuvista yks minun suosikki. Voin kuvitella, ettei aihe ollut mitenkään helppo, mutta tässä on ymmärretty täysin mitä hain aiheella. Koira on muuten tarkka, mutta tempun liike on vangittu täsmällisellä ajoituksella juuri sopivasti heilahtavaksi. Kiinnostavaa olisi tietää, monennellako otannalla tämä kuva onnistui. Kuvan rajaus on hieman ahdas, mutta sommittelultaan kuva miellyttää silmää.

 Marikan otokset

Kuva 1. Naurahdin ääneen kuvan ensimmäisen kerran nähtyäni. Tämä kuvastaa aihetta paremmin kuin hyvin. Kuvankäsittelyllä on saatu aikaan helposti kuvan symmetrisyys. Valotus on ok, tausta sopii sävyiltään kuvan kohteeseen. Kohteille olisi voinut jättää aavistuksen enemmän taustaa ja sommitella ne enemmän alareunaan.

Kuva 2. Aivan ihanasti sommiteltu kuva, ja kissa kohteena iso plussa (hankalampi kuvattava kuin koira). Pyöreys erottuu etualalla, kirjavuutta on kahdessakin kohteessa; rusetissa ja kissassa mikä myös ideana oikein hyvä. Kissan asento on tilannekuvamainen, ei liian aseteltu vaikka asetelmallisuuttakin löytyy. Kuvaa olisi voinut kirkastaa hieman, se on aavistuksen synkän oloinen. Kuitenkin plussat siitä, että mikään osa kuvasta ei ole palanut puhki tai tukossa.

Kuva 3. Tämän kuvan olisin toivonut olevan värillinen, vaikka harmaa toisaalta luokin siihen tiettyä tunnelmaa. Liikkeen ikuistaminen on onnistunut erittäin hyvin. Kuva ei siis ole kärsinyt pitkästä suljinajasta, mutta liike kuitenkin näkyy. Kuvakulman olisin itse valinnut matalammaksi. Koiran innokkuus näkyy kuvasta hyvin. Etualalla näkyvän mustan alueen olisi voinut myös rajata pois. Valotus on onnistunut.


Jennyn otokset

Kuva 1. Niin paljon katsottavaa, ettei oikein tiedä mihin ensin kiinnittäisi huomionsa. Ei kyllä mitenkään huono asia, vaan saa katsomaan kuvaa pidemmän aikaa kuin muita kuvia. Symmetrisyys on toteutettu tässä kuvassa kuvankäsittelyllä, sinisyys samoiten. Sinisyyden liittäminen koiran silmään on aika kekseliästä, siitä plussat, joskin kirkas kohta ei ole aivan koiran silmän keskellä - jää arvailun varaan, onko tämä tietoinen päätös. Lelu ei ole mikään kaunis ilmestys, joten senkin osalta kuva täyttää kriteerit hyvin. Kuvaan olisi sopinut aavistuksen rohkeampi kontrasti ja kirkkaammat sävyt.

Kuva 2. Kirjavuus ilmentyy tekstissä, joka samalla ilmentää pyöreyttä sanan muodossa. Pyöreys löytyy myös renkaasta, mikä on näppärästi keksitty. Valpasilmeinen Maisa renkaan päällä posettaessa on hellyyttävä näky. Taustan lievä ylivalottuneisuus annetaan anteeksi, koska tummaa koiraa on liki mahdotonta kuvata valkeaa taustaa vasten ilman että koira on tukossa tai tausta ylivalottunut. Jälkikäsittelyllä koiran tukkoisuutta voisi tietysti avata, mutta tämä vaatisi ylimääräistä vaivaa.

Kuva 3. Onnistunut liikekuva, jossa rohkea rajaus. Värimaailma on lämmin, ja se voisi olla hieman värikkäämpi. Valotukseltaan onnistunut otos. Kuvakulma soveltuu kuvaan hyvin, sommittelultaan hyvä - liikkeelle jätetty sopivasti tilaa oikealle. Arvaan, että koira on kierähtämässä tai pyörähtämässä tässä kuvassa.


Millan otokset

Kuva 1. Sävyiltään hempeä ja herkkä otos, sommittelu lehtikuvamainen ja kiinnostava. Idea omaperäinen, kuin tujotuskilpailu rumimman lelunsa kanssa. Rajaus ei tämän parempi olisi voinut olla. Valotus yläkanttiin, mutta ei voi vielä sanoa puhkipalaneeksi - pidän itse reilusti valoisista kuvista, kuten tämäkin kuva on. Värimaailma monipuolinen, kuva tarkka. Kuvan muoto kuitenkin lipsahtanut vähän neliömäiseksi, alhaalta olisi ehkä voinut rajata hieman pois.

Kuva 2. Tässä riittää katsottavaa. Sympaattinen malli kaiken tavaranpaljouden keskellä, neljä pastellimaista pääväriä. Pyöreys on toteutettu hauskasti, pyöreys hallitsee tätä kuvaa. Teksti on vähäisessä roolissa, pantojen Rukka-tekstein. Kirjavuus tulee ilmi oikeastaan kuvaa kokonaisuutena tarkastellessa - kuvasta löytyy mielettömästi kivoja värejä. Sommittelun puolesta olen kahta mieltä - toisaalta epätavallinen sommittelu kuvan yläkanttiin toimii, mutta toisaalta tekisi hirmuisesti mieli rajata kuvasta pois vasemmalta ja alhaalta.

Kuva 3. Tämän kuvan voisin laittaa vaikka seinälleni - lämpimiltä sävyiltään kertakaikkisen onnistunut jälleen jollain tapaa hempeä otos. Rajaus todella omaperäinen mutta yllättävän toimiva - olisin ehkä sommitellut kuitenkin itse kohdetta enemmän yläoikeaan neljännekseen, nyt kohde on aivan kuvan keskellä vertikaalisuunnassa. Liike näkyy koko kuvassa, kuin kuvaa olisi jälkeenpäin blurrailtu, vaan näin tuskin on. Valotus on kohdallaan. 



Kuvakisan voittajaksi itsensä fotoili Milla, onneksi olkoon! Saat valita kirpparitavaroistani itsellesi 7 euron arvosta tavaraa, postarit maksan minä. Lisäksi selvitän, saisinko sponsoriltamme HHC:n tuotteita sinulle. Tämä selviää myöhemmin tällä viikolla.


Toiseksi valikoitui Matleena, onnea!
Kolmannen sijan jakoivat Marika ja Jenny, onnea!


Osallistujamäärän vähäisyyden takia palkinnoille pääsee vain voittaja.