Sitä kalenteria voisi joskus edes vilkaista, edes puolikkaalla silmällä, niin ei missaisi sitä, mitä ei saisi missata ainakaan muistamattomuuden takia, eli tokoa. Eilen iltalenksulla iski kui salami kirkkaalta taivaalta että hupsis, jotakin unohtui. Toko ois ollu tänään. Ja sit tajusin et nythän on keskiviikko, eli toko oiski ollu _eilen_. Että näin jälessä sitä tajuaa näitä asioita.
Voi että mua ä r s y t t ä ä. Ei ole vielä edes liian kovia pakkasia käydä hallissa, niin pitääki nyt missata nuita kertoja unohtamisen takia. Onneksi tuo tokoharrastus on maksutonta, itsenäistä treenaamista vapaavuorolla pallohallissa. Jos tuo maksas ja ois ohjattu, niin mulla ois puolen kymmentä muistutusta ja lappua seinillä että muista se toko, idioottisämpylä. Ja joku lihava koiranpentu piirrettynä siihen vielä että ei vaan huomio herpaantuisi pois lapulta, visuaalinen dementikko kun olen.
Suutuin niin itselleni eilen kun olin unohtanut tokon, että treenasin sitte kotona. Laitoin kaks muuta koiraa piiputtamaan oven taakse ja otin yhen treenaamaan huisille 15 neliön alueelle olkkarimakkarikeittiööni. Lukasin blogist mitä pitikää reenata, ja katoin järkeväks ettei seuraamista oteta tässä neliömäärässä tai kolisee kaksnelseiska minu pää seiniin ja sit unohtuu vielä useemmi tokot, joten päätin reenaa käskyjä ISTU, MAAHAN, SEISO. Ja kaukona ekaa kertaa näitä.
Neidit tekee sitä, että on ihan sama mitä niille noista kolmesta käskystä sanoo, sanoo nyt vaikka kolme kertaa putkeen ISTU, niin koirahan suorittaa tällaisen liikesarjan: SEISON>ISTUN>MENEN MAAHAN. Vaikka käskysana olisi joka kerralla ISTU. Kun jotaki on pakko tehä ja yrittää vaikka tulis sama käskysana uudelleen. Tyhmiä. Joten nyt älähin jos suorittivat väärin. Sellane kauhee rankkari ään ja öön sekotus niin kuin tuossa linkitin. Ette edes usko miltä se kuulostaa naapureista ku mä yhentoista aikaan täällä ränkytän koirille.
Joka tapauksessa, ekat kaukokäskyt onnas hyvin. Otin C&C:n samaan aikaan treenaamaan koska niin on totuttu tekemään. Eka nää tuli luokse ku koetin kaukona käskyttää mut nopeasti tajusivat pysyä aloillaan. Lopulta ISTU>MAAHAN>ISTU sujui mukavasti molemmilta, etenkin Kiksu tajus istua tosi hyvin kaukona ja Cara meinas mennä maahan aina ku sanoin ISTU. Vois tässä joskus ottaa SEISO-käskyn mukaan kaukoihin. Siinä onkin sitten jo haastetta aika lailla.
Noutamista otin vielä lopuksi, mut nuo ei nouda jos ne tietää että mulla on herkku kourassa. Ne rupee vaan etsimään... kauhee sniffaus kuuluu ku ne nuuhkii joka kolkan ja mä istun typeränä maassa ja venaan et koira ees kävis nuuhkasee noudettavaa lelua. No, palkkasin jos noi edes lähti juoksemaan lelun perään tai vähän hampittivat lelua. Cara toi lelun puoleen väliin, mutta siihen se sitte jäi. Nouto sujuukin ilman herkkuja aina paljon paremmin.
Oon ny miettiny et mite paljo tollaset turhat käskyt kuten KURRE, KIERI, PAM jne haittaa tokoharrastusta? Cara esmes joskus mätsäreissä kurretti, mut tuomari ei edes onneks huomannu sitä vaikka kaveri sai siitä kuvankin. Mut et kiva jos koira rupee jossai mölleis kurrettaa perusasennossa tmv, hehh. Molemmat noista tykkee pyöriä, ja Caran suosikki on kieriminen ja kurretus sujuu molemmilta tasasen hyvin. Jospa ne ei niitä ottas koskaan vääräs tilantees. Jos me siis koskaan möllitokoihin saakka päästään. Ainaki se on mun tavoite tokon osalta. Ainakaa enne kisoja en viikkokausiin muistuttaskaan mistään kurretuksista.
Auroran rähjään-kaikelle-elottomalle-ja-elolliselle -tapa on pikkuhiljaa kitkeytymässä pois. Se ei enää vedä lenkeillä paniikkiluimussa silmät pullottaen ja korvat luimussa, vaan ottaa rennosti. Kyllä se vielä haukkuu ja tulee varmasti aina haukkumaan, kaikki vähänkin oudolla tavalla pukeutuneet tai oudolla tavalla liikkuvat ihmiset tai oudot lumipaakut tiellä tmv. Se on tollanen... herkkis. Epävarma myös. Okei sil on sellane ikä, mut ei C&C ihan noin pahasti maailmaa pelänny tossa iässä. Sisätiloissa Aurora on ruvennu ottamaan minuun enemmän kontaktia. Siis se ei enää jää johki nurkkaan lössyämään vaan tulee esmes kerjäämään huomiota tai tulee ihan vierelle nukkumaan käärölle. Ei tuo ennen ole noin läheisyydenkipee ollu, ihan mukava huomata että se ymmärtää viimein olevansa osa laumaa ja tuntee ehkä olevansa rakastettu ottolaps. Anteeks nyt meen tästä jonnekki häirittemästä. Ihan sitso alan olla ku pelkkää vapaata ollu melkeimpä tässä viimesen viikon ajan. Ai, mun piti lopettaa jo... Mainihen vielä sen, että sain auton. Isukki hankki miulle kesäautoks sellasen mersun. Pääsee sit ny ens keväänä jo aksaamaan jos kaikki sujuu niinku pitää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita asiallisesti niin saat äänesi kuuluviin.