Missä ruoka siellä hyvä

Metsien merletär

Aloin naksuttelemaan likoille koritemppua, jotta ne oppisivat kokoamaan itsensä ja hallitsemaan paremmin takapäänsä (keppejä ajatellen tietenkin). Aluksi palkkasin jokaisesta liikahduksesta, jotta sain likat aktivoitua niin että ne tarjoaisivat rohkeasti eri toimintoja. Cicaro laittoi kaikki neljä tassua koriin jo 5 minuutissa, Cara ei vielä parin naksuttelutuokion jälkeenkään. Se on pitkärunkoinen, joten annettaneen sille vähän tasoitusta. Carakin näytti toki taitonsa - kolme tassua korissa ja kurre korissa.

VETTÄ. PALJON VETTÄ.

Loman loppumetreillä olin vielö yötä kotikotona, jossa koiraosasto löysi rinteeltä oravanraadon. Nostin sen korkealle puuhun jotta otukset eivät yltäisi siihen. Myöhemmin pentu suuntasi uskomattoman (äiskältään perityn) nenänsä kohti oravanraatopuuta ja nuuskutteli yläilmoihin. Kun kurre ei ollut naperon tavoitettavissa, suuntasi se itsevarmasti tepastellen seuraavalle saaliille - suolikasalle jonka se löysi lähistöltä. Voihan kirsu.

Kaljukaramel.

Kasvanut napero on, ainakin korkeutta. Mittasin sille 35cm korkeutta, joten se alkaa olla Cicaron kokoinen vonkale jättitassuinensa. Metsässä se pysyy isojen perässä aika hyvin, ja hiekkamontuilla käydessäkään eivät suuret rinteet paljoa haitanneet kun pieni taapersi suurien perässä - ja välillä edessäkin.

Televeh!

Cismet opettelee nyt kotikotona pihassa pysymistä. Meiltä on jäänyt yksi pentu auton alle, joten pihassa pysyminen on nyt ykköasia joka on pakko oppia. Hevosen kuoltua ei tien toiselle puolelle tule enää hevostalliliikennettä, eivätkä paremmilla metsästysmailla olevat kissatkaan enää jahtuuta koiria tielle. Onhan se silti riskialtista aikaa nyt, ja aina vähän pelottaa että se päättää mennä tielle.

Toistaiseksi tie ei ole sitä onneksi lainkaan kiinnostanut.

Äitin kanssa pynnykkäin.

Cismet käväisee tulevalla tai ensi viikolla ensimmäisellä rokotuksellaan, riippuen muorin töistä. Muori on opettanut Cismelle maahanmenon. Ja minä kun en sitä maahan saanut menemään kun joskus hetken sitä yritin.

Tätikikaron kanssa luita pihalla.

Ensin ne on suuret, sitten ne on pienet - pentuvaljaat.

Alla hirweesti lissää ihkuja pentukuvia.

Talkkana.

Jos metsään haluat mennä nyt...

Järvi tuo tuoksuja mukanaan.

Cicaron lauma.

APU. En pääte!!

Sorsa-anturit väpättää.

Täältä mä tuuuun.

Äitin tyttö. Kontaktia ihmisäiskälle.

Motorisia taitoja kartutetaan metsässä.

Onnistuneimmat pentukuvat.net

Äiti, miksi minulla on enemmän läiskiä kuin sinulla?

Oon ihan mutanen. Oothan ylpee.

Askelmia luonnossa.

Okei okei. Päästäkää jo sisälle. Ei oo enää hauskaa. Lupaan etten enää juokse karkuun.

Illan riivaukset. Opittiin just tässä kuvassa hyppäämään sohvalle... hhh.

Paha koipi mene poit!!1

Minä valoitin!1 Nyt minä pujen!!

Rehveli.