14.11.2016

Sisaruspainia kerrakseen

Perjantaina hain 20:23 aikaan asemalta mieluisia vieraita Cismetin kanssa, kun Savu-veli ja Jenny saapuivat luoksemme kooooko viikonlopuksi.

Pennut olivat nähneet oisensa viimeksi 10-viikkoisina, joten nyt kohta 3kk pennut joutuivat hetken miettimään kuka tuo oikein on ja miksi se haisee niin tutulta. Voi miten on poitsu kasvanut!

Cismet oli heti näyttämässä kaapin paikkaa Savulle, ja kotona ne vielä jäykistelivät hetken aikaa toistensa seurassa, kunnes rentoutuivat ja leikkivät keskenään äänekkäästi yömyöhään ja lopulta meidän piti jo käskeä tomerasti että ne malttoivat rauhoittua nukkumaan. Oli ihana seurata sisarusten leikkejä keskenään pitkästä aikaa.

Savu herätti kolmen aikaan vinkumalla, eikä se tehnyt uloskaan mitään tarpeita, joten kaipa se vain tylsistyi tai herätessään ihmetteli missä on. Ulkona käytön jälkeen se rauhoittui heti takaisin nukkumaan.

Ipanat nukkuivat koko yön vapaana kämpässä, koska molemmilla alituinen paikkojen pureminen oli jo käytännössä loppunut ja molemmat osaavat tarvittaessa tehdä tarpeensa yöaikaan lehdelle.

Maailman paras joululahjamuki!!
Jotakin tuttua sinussa on, en vain saa päähäni että mitä...
Toden totta, velipoikahan se siinä! Ja eikun leikit pystyyn koooko illaksi.
Aina kun olemme Jennyn kanssa jomman kumman luona, on ajankäyttö hyvin tehokasta. Vai kertooko klo 6 aikaan treenaamaan herääminen jotakin muuta? Lauantai oli kokonaisuudessaan hyvin aktiivinen päivä. Hallilla meidän piti olla klo 7 - 9, mutta hallille pääsimme aamuheräämisen vitkuttelun vuoksi "vasta" klo 7.30 - 9.00. Tein isojen tyttöjen kanssa nopean agiharjoituksen hypyllä, kepeillä ja putkella. Jenny ja Savu tokoilivat toisessa päässä hallia.

Melin piskuiset käpälät VS Cismen jättitassut
Cismetin kanssa mentiin suoraa putkea, ja alkuun pentua piti muistutella miten putkesta mennään. Se hoksasi homman niin hyvin että pian sen meni eestaas mutkaputkea. Se palkkaantui jälleen loistavasti lelulla ja teki tosi hienosti töitä minun kanssani, sillä on mieltsin kiva keskittymiskyky. Se lähti pariin otteesen leikkimään Savun luokse, mutta palasi aina helposti takaisin minun tyköni saaden aikaan hurrrjat jahtausleikit.

Juoksentelin Cismeä karkuun ja palkkailin ohjauspuolia ja se seurasi minua hienosti lelu suussa äristen ja vaatien leikkimään. Kierreltiin muutamaan otteeseen uutena juttuna siivekettä ja naksuttelin taas 2o2o puomilla. Häkissä se odotti aika levottomasti ennen kuin tajusin laittaa häkin päälle näkösuojan. Crate Gamesia tiedossa siis! Cismet teki myös häiriöluoksarin ensimmäistä kertaa ikinä ja juoksi suoraan luokseni kaikista esineistä, leluista ja nameista piittaamatta. Tästä on tulossa myöhemmin video. Kertakaikkisen hieno likka.

Lujaa!
Täysii!
Siivekkeen kiertoa.
Siivekkeen kiertoa.
Suosikkilelu on suosikkilelu
Häiriöluoksaria
2o2o... tulossa.
... ja siinä se, 2o2o
Rakkaat penskat <3
Savulla oli mieltsin kiva lelu, Cismelle iski lelukateus.
Hyvin mahtuu, vielä.
Käväisimme kämpillä aamupalalla ja lähdimme miittaamaan Millan Kirppa-belgiä ja Trixie-seropia. Kävimme juoksuttamassa koiria noin tunnin ajan, joten automatkalla oli väsynyttä jengiä takakontissa. Kirppa jahtasi Cismetiä pariin otteeseen, joten pentu säikähti raisua leikkikaveria. Sen jälkeen se pälyili tätä hieman kauempaa. Cismet lähtee aina vinkuen juoksemaan karkuun kuin saaliseläin, minkä ymmärrän täysin. Kohti lujaa juokseva iso koira joka lopulta keilaa pienen kumoon ei liene mitenkään mukavaa. Eiköhän neiti jossain vaiheessa uskalla sanoa vähän vastaankin. Kovin tomerasti se ainakin haukkui ja uhosi, kunnes rohkeus petti aina kaverin kaahatessa kohti. Uteliaisuus kuitenkin kumpuaa aina esiin ja neiti seuraisi mielellään uusia koirakavereita ja tutustuisi niihin.

Samalla reissulla kävimme vielä Mustissa ja Mirrissä. Pennut olivat jo aika väsyjä, ja katsoivat lähinnä "ette oo tosissanne" -ilmeellä meitä kun kerroimme että mennään vielä käymään eläinkaupassa. Kaupassa pupelot saivat ihastelua osakseen ja shoppailivat kovin reippaasti itselleen treenileluja ja tonttutamineita. Tullessa reissusta kello ei vielä ollut paljon mitään, ja napsimme ulkona tonttukuvia koirista. Päätimme tsillata loppupäivän aika rauhallisesti, ja ennätimmekin laittaa kunnon gourmet-ruokaa naudasta ja herkkusienistä. Loppupäivän pennut joko nukkuivat sikeästi tai leikkivät. Yönsä ne viettivät sikeästi nukkuen.

Kirppa-belgin ja Trixie-seropin kanssa leikkimässä.
Mielenkiintoinen hännänkanto näin kahden matalakantoisen vanhemman jälkeläiseksi.
Siitäs saat iso setäkoira, minun äiti näyttää sulle!
Äitiiii, iso setäkoira sanoi pahastiiii!
Ääääitiiiii se jaaaahtaaaa.... 
Trixie ja Cicaro lumivuoren valloituksessa
Riivatun seuraajat!
Tytöt kovin samankokoisia.
Meli <3
Toisia kiinnostaa ja toisia kiinnostaa toiset asiat
Mitattiin pennut siinä lauantaina ja Savu oli mitoissa 45cm / 12,3kg. Cismet vastaavasti oli 43cm / 11,6kg eli Savu oli odotetusti kirinyt Cismetin ohitse kasvussaan. Savu on ehdottomasti pidempirunkoisempi ja sen pää on kapeampi ja kiilamaisempi sekä sillä on pidempi kuono. Cismet on typistetympi versio Savusta. Savun karvanlaatu on ehkä hieman pehmeämpää ja selästä kaareilevaa, kun taas Cismetin karva on kuin suoraan Caran karva - suorempaa ja karkeampilaatuisempaa.

Mummolassa 4-viikkoisina ja 19-viikkoisina
Sunnuntaina hillitsimme hieman itseämme ja heräsimme vasta 7 jälkeen. Lähdimme ajelemaan 9 aikaan kohti Tervoa, ja miittasimme siinä matkalla Sussua ja Linkki-bortsua. Täytyy sanoa, että siinäpä hieno bortsumies. Hieman Linkki jahtasi jälleen saaliseläimenä karkuun juoksevaa Cismetiä milloin minnekin ojaan, mutta lenkin loppua kohti Cismet pysähtyi karkuun juoksemisen sijasta ja antoi Linkin nuuskia itseään ja selkeesti päätti että ehkei iso bortsumies olekaan niin pelottava ilmestys jahtaamisesta huolimatta.

Cica ja Cara olivat aina heti puolustamassa pentuja, jos Linkki jahtasi niitä liikaa. Isot tytöt menivät rynnäköllä haukkumaan Linkille että nyt lopetat pentujen jahtaamisen tai ei ikinä enää olla hiljaa. Parin tunnin metsälenkkeilyn jälkeen suuntasimme kotikotiin tapaamaan Sani-mummoa. Sani ja Savu ottivat toisensa pitkästä aikaa tavattuaan hyvin chillisti, ja nehän olivat tavanneet viimeksi ennen pentujen luovutusikää.

Linkki-bc:tä tapaamassa.
Paimenet yhteiskuvassa
Cismet jäi kotikotiin, oli oikein mukava pitää taas puppiduuta viikko täällä. Heitin jälleen kerran heipat Jennylle ja Savupojalle bussiasemalla, hyvillä mielin ja liikaa korostamatta sitä kuinka onnekas olen että Savulla on noin hieno koti <3 Kiitos vielä Jennylle ja Savulle kivasta visiitistä!

Paimenlauman Korento 19 viikkoa
Paimenlauman Kipinä 19 viikkoa

2 kommenttia:

  1. Sulla on aina niin hyvät tekstit kuvissa, saa kyllä nauraa :D

    VastaaPoista
  2. Ihana tuo Cismetin häntä! Olevinaan pystykorvahäntä mutta kuitenkin rötköttää tuollein velttona :D

    VastaaPoista

Kirjoita asiallisesti niin saat äänesi kuuluviin.