14.2.2014

Unohda herkut - ota lelu

Nounou. Namit pois agilitytreeneistä. Emme saa enää edes kuljettaa niitä mukanamme. Koirien iso haaste tänä keväänä on irtoaminen - edelleen. Eikä irtoaminen edisty niin pitkään kuin namitan koiria suoraan kädestä. Ne tarkkailevat minun kätösiäni herkeämättä. Ei siis tarvitse stressata enää, olenko muistanut pakata namit matkaan. Tai no, namittaa voisin tietysti radan ulkopuolella, mutta missään nimessä en saa antaa nameja enää kädestä. Ja muutamankin sekunnin viive koiran suorituksesta ja namipalkasta tarkoittaa sitä, ettei koira enää muista mistä sitä tarkalleen palkataan. Siispä säästetään namit kotiin ja tokoon.

Meillä oli tänään 2/5 ohjaustekniikkakurssin kerta, ja tänään opettelimme osiin pilkotun radan avulla viskileikkauksen ja takaaleikkauksen. 1/5 kerralla opettelimme jaakotuksen ja vastakäännöksen. Plussat Caralle joka odotti vieraassa häkissä hienosti aivan hipihiljaa muiden koirien suorittaessa rataa ennen Caraa. Kiksu sen sijaan piti metakkaa häkissä, joten en poistunut häkin luota kovin kauas, vaan palkkasin aina kun se oli hetken hiljaa. Radalla irtoaminen tuotti tekemistä, mutta muutaman toiston ja kouluttajan leluavustuksen jälkeen esteen toiselta puolen, alkoi sujua ja koirat irtosivat ihan eri tavoin kuin tunnin alussa.

1.3. on epäviralliset agilitykilpailut, ja samana päivänä olen kiinni koulussa. Onneksi koulu loppuu (tai ainakin sen pitäisi loppua) juuri sen verran ajoissa että kerkeän kisoihin. Meinasin ilmoittaa likat ykkösluokkaan. Kepit tietysti mietityttää - likat eivät suorita niitä kuin ohjureilla. En haluaisi opettaa ollenkaan niin, että avustan niitä kädellä kepeillä, vaan nyt on ehkä pakko tehdä näin jos meinataan ykkösissä kisata. Tehotreenit siis päälle keppien suhteen, niin jospa ne menisi mahdollisimman vähillä avustuksilla kisoissa. Vaan kyllä me ehkä silti tullaan nolaamaan ihtemme kepeillä. Vaan kokemus tärkeintä.

4 kommenttia:

  1. Kyllä nameilla voi palkata irtoamisessakin. On monia koiria, jotka eivät palkkaannu lelusta, niin johan niiden kohdalla olisi mahdotonta motivoida, jos ruoka täytyisi jättää pois laskuista. :D Nameja ei tarvitse antaa kädestä, vaan ne voi heittää maahan (tällöin namin pitää luonnollisesti olla vaan ok:n kokoinen eikä vaan mikään maahan katoava murunen). Irtoamisissa putkeen tai eteen voi etupalkkana laittaa ruokaa. Yhtä lailla koira voi olla kädessä kiinni silloinkin, jos ohjaaja heittämisen sijaan aina vaan repii lelua koiran kanssa.

    Ja ei, koirat eivät ole kaloja. Eivätkä hevosia. Niillä ei ole kolmen sekunnin muistia. Tottakai oikea-aikainen palkkaus on siksi, että koira ymmärtää, mistä sitä palkataan. Et esimerkiksi voi palkata putkesta sen jälkeen, kun se on hypännyt vielä esteenkin - tällöin palkitset sitä esteestä. PAITSI jos olet merkinnyt tehtävän selvästi (naksutin on kätevin tähän), niin koira tietää kyllä. Esimerkiksi Kida alkoi helposti keppien jälkeen odottaa palkkaa, joten aloin tehdä niin, että keppien jälkeen aloitin hurjan kehumisaallon, mutta ohjaus ei keskeytynyt vaan palkka tuli vasta 1-2 esteen jälkeen, jotka suoritettiin suoraan kepeiltä. Hyvin Kida oivalsi, mistä kehu tulee (kiitos merkkauksen), mutta kyttääminen loppui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho, kiitos valaisusta! Katsoikohan koutsi sitten, että koirani palkkautuvat lelulla niin hyvin että namit ovat turhia, tai näkikö että helpointa siirtyä suoraan namittomuuteen tmv. Namialustaa en kuitenkaan tule unohtamaan, vaikka kontaktien alastuloissa koutsi kehotti menemään silittämään koiraa sen sijaan että sitä palkkaisi edes namilla targetille. Täytyy vielä keskustella tästä treeneissä, vaikka ehkä kokeillaan ainakin parit treenit ihan ilman nameja.

      Poista
    2. Mulla itsellä menee niin, että Tara on palkittava nameilla, koska sen kupoli kaatuu leluista ja saa sellaisen loppupalkaksi. Kida taas on hyvä leikkijä ja palkkautuu pääasiassa lelulla, Nauru samoin, joskin Naurulla naksuttelusta palkkaan tosi paljon eväillä, kun palkka on mukavan lyhytkestoinen.

      Hitsi, mä olen kamala perfektionisti kontaktiasioissa, ehkä mun pitää siitäkin kirjoittaa oma näkemykseni blogiin. :D Kannattaa tosiaan keksiä erilaisia variaatioita, jotta niistä kontakteista mahdollisimman itseniset saisi! Palkkausjutut on välillä vähän mielikuvitusta vaativia.

      Poista
    3. Onneks ollaan menossa motivaatiokoulutukseen tänä keväänä. Elukoitten kouluttaminen on itelle tuttua puuhaa iha pikkupenskasta saakka, mutta varmasti uutta irtoaa koulutuksesta, tuskin tiedän kaikkea. Ite oon palkkauksen suhteen myös perfektionisti siinä suhteessa, että palkan on tultava sadasosasekunnilleen oikeella ajalla. Ei puoltakaan sekuntia jälessä. Tai koiran oppiminen hidastuu, kun se ei ihan varmaksi tiedä että mistä sitä nyt palkittiin. Naksutin on siksi tärkeä koulutusväline, tulee käytettyä sitä eläimellä ku eläimellä koulutusapuna.

      Poista

Kirjoita asiallisesti niin saat äänesi kuuluviin.