29.12.2016

Pakkasmyyrät

Susityttö.
Kukkuu, musta on kasvanu näin täpäkkä tyttö!
Ei voi olla päivittelemättä tuon kakaran jalkojen kokoa. Aivan hillittömät tukit! Kahden sirojalkaisen vanhemman pennuksi, on Cismet kasvattanut melkoisen vahvat ketarat itselleen. En varmaan totu ikinä tuon pennun tassukokoon. Isoluinen kaveri toden totta. Aurora ja Cicaro näyttävät aivan pienen pieniltä pennun vieressä.

Kisailtiin tuossa ennen Joulua oman seuran insidet epäviralliset kisat. Valitsin likoille 3 lk:n radat koska sellasia me tehdään treeneissäkin. Cicaro sai 10rv Caramel 5rv. Caralle tuli ilmeisesti kontaktivirhe puomilla, Cicalle kontaktivirhe puomilta kans ja yksi ohijuostu muuri jonka ohjasin kyllä ihan koiraan kahtomatta, ja Cica kun ei tunnetusti mene yhtään estettä ellen ohjaa, niin ihan ansaittu vitonen oli se. Kivat skabailut, tällasia lisää vaan.

Mummo kutistuu...
Alkuvuoden teema onkin osuvasti "kepit ja kontaktit kuntoon". Testattiin puomilla sellasta keinoa, että rytmitän omaa vauhtiani kontaktien alastuloilla, jolloin koiratkin ottaa kontaktit paljon varmemmin. Apuna on target alastuloilla. Naksuteltiin ensin kovalla vireellä tasamaalla targetille juoksemisesta, ja siirrettiin target sitten kontaktin loppuun. Näin toimiessa raskas ja rasittava kontaktitreeni itse kontaktiesteellä vähenee. Tällä tavalla koiran odotetaan muodostavan vahvempi ja kovavireisempi suoritus kontaktien alastuloille.
Kaunis likka.
Koska koira kuuntelee verbaalista ohjausta ihan viimesenä oljenkortena, on oikeastaan aika omituista että ihmiset odottavat koiriensa pysähtyvän puomilla 2o2o vain sanallisen käskyn voimalla. Siksi oma liike, tai tarkemmin sanottuna sen rytmitys, on koiralle kymmenen kertaa voimakkaampi vihje siitä että kontaktin alastulolla tulisi toimia tietyllä, koiralle ennalta opetetulla keinolla. Tällä tapaa liikkeellä ohjatessa tietysti ei saada koiraan samanlaista etumatkaa, ellei koira todella stoppaa 2o2o niin pitkäksi aikaa, kunnes se saa luvan poistua kontaktilta. Onneksi olen erittäin nopea räjähtävissä liikkeellelähdöissä, niin koiran ei kyllä tartte minua odotella. Likoille kriteeriksi puomin alastulolla riittää se, että ne pysähtyvät sadasosasekunniksi 2o2o, jolloin ne saavat poistua kontaktilta.

<3___<3
Poispäinkääntö saadaan raakata pois tämän hetken projekteista, koska se sujuu nyt tosi hyvin. Empä ois uskonu, oli meinaan itelleni niin vaikeen tuntunen ohjauskuvio.

PSSST. Tässä Jennyn tekemä Savun 6kk video. Eiks ookki mieletön kersa! Grrrr.



Lähetään Cismetin kanssa ekalle junamatkalle 7.1., kun mulla on pitkät vapaat. Lähetään aamuvarhain bussilla keskustaan, ja ennen sitä vien tietenkin tytöt hoitoon kotikotiin ja vaihdokkina otan Cismen mukaan matkaamaan. Kolmen koiran kanssa en taatusti junaan lähe, kulki ne kuinka hyvin tahansa, joten olkoon tämä nyt vain Cismen reissu. Kattellaan muutetaanko reissussa Suomee paremmaks paikaks sekarotuisille koirille ja niiden harrastajille vai ei...

Sniifs.
Molemmat likat on paraikaa juoksussa. Sinänsä jees ajankohta koska treeneissä on joulutauko ja alkuvuosi olisi tarkoitus kisata suht ahkerasti. Niin no, mikäli oma koipi kestää. Se meni särki 7.12. treeneissä. Purettiin rataa ja päätin lyhentää matkaani numeroa noutaessani loikkaamalla putken ylitse. Koipi ei osunut maahan ihan niinku ois pitäny, ja tulin koko elopainolla sisäänpäin kääntyneen nilkan päälle - ruts - ja pari päivää turvotusta. Käveleminen teki kipeää. Pari viikkoa kattelin koipea ja kun parantumisesta ei näkyny merkkejä, kuvautin koiven töissä ku sattu olemaan rauhallinen hetki. Ei murtumia, sen tulkitsin itsekin, ja myöhempi lausuntokin tämän todisti. Todennäköisesti nivelsiteet ottivat damagea. Tukisidoksen kanssa mennään siis vielä ihan hyvä tovi. Treeneistä en ota taukoa, koivelle tekee hyvää parantua rasituksessa.

Voi pentu, et tiedäkään. Tämä on vasta alkua...
Joulu sujui kotikotona koko viisipäisen lauman temmellystä katsellessa. Cicaro ja Aurora ottivat kolmesti yhteen, joten loppujoulun ne saivat viettää eristyksissä toisistaan. Muutoin Joulu sujui mukavissa ja seesteisissä merkeissä perheen ja suvun kesken.

Peruskuntoa on kasvatettu jäällä kirmailemalla. On ihan eri motivaatio lähteä lenkille, kun tietää että päästään jäälle riekkumaan. Likat on tietysti joutunu olemaan tylsästi hihnassa nyt juoksujen ajan, mutta kunhan tästä jokunen viikko päästään eteenpäin, saa tytöt kirmailla ihan vapaasti. Kyllä on sellanen hormooniluola taas tämä kotoluola että huhheij. Lenkeillä tiiraillaan koko ajan sööttejä poikia ja inistään perään kun ei päästäkään tekemään lähempää tuttavuutta. Ja pojat itkee perään vielä kahta kauheemmin. Hhh, onneks tää ei kestä ku muutaman viikon.

Poinks.
Alla noin tuhat kuvaa, joissa esiintyy myös Cismetin uusi ystävä, alle vuoden ikäinen walesinsprinkku Naava. Likat leikki tosi hienosti keskenään. Nyt on molemmilla, sekä Sanilla että Cismellä, omat saman ikätason walesikaverit, hehee.

Kun pomppii hyppii loikkii paljon, kasvaa suuuuren suuret reisilihakset!  
Tässä on mun uusi ystävä, Naava.
Naava saa kyytiä.
Koirapuistossaki voi harjotella tällasia.
Ensimmäinen pesu, korvaki taittu kun oli niin kamalaa rääkkiä.

Moi! Tässä mä ja mun hillittömät tassut.
Tasistelu on parasta!
Eijjjaksanu kässää hihnoja veks.
Mummo, äiskä, pentu.
Myyrä!!1! SATAVARMA MYYRÄ!1
TELVEEE!
ÄITI, TÄTI, MUMMO!! Hetipian tänne, koodi myyrä!!
Toinks.
Tojoinks.
Etupäivystäjä ja takapäivystäjä.


Suuriharmaa kutsuu, kuuleeko keskiharmaa? Se on keskikokoinen, musta, pörröinen...
saavutan sitä... ai se olikin täti.
Ihajjustii 6kk.

19.12.2016

Puppy Jumping

Susan Salo - Puppy Jumping. Kattele DVD jos kiinnostuit, tässä lähinnä itelleni muistiin perusteet siitä kuinka pentu opetetaan hyppäämään.

Nämä hyppyharjoitukset voidaan aloittaa 4-6kk ikäisillä pennuilla. Pennut eivät varsinaisesti hyppää hyppyjä näissä harjoituksissa, vaan ne ylittävät laukka-askeleilla bumpereita eli turvallisiksi halkileikattuja muoviputkia. Harjoitteet auttavat pentua kehittämään ongelmanratkaisukykyä ja no, tietenkin hyppäämään oikein.
Targetin käyttö harjoituksissa on erittäin tärkeää, koska koira ei opi tehokkaasti jos se on ns. ihmisen kädessä kiinni eli seuraa katseellaan ihmisen kättä. Se ei voi keskittyä samaan aikaan seuraamaan kättäsi ja hyppäämään estettä. Koiran pään asento on myös riittävän alhaalla vain targetia käytettäessä.

Näillä harjoituksilla rakennat arvoa hypyille, koska sitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Samalla rakennat koiran itsetuntoa hyppyesteelle, sillä koira todella tietää tulevaisuudessa, kuinka hyppyeste suoritetaan.

Pentua tulee harjoituttaa järkevästi, ei missään nimessä liian rankasti vaan tukien pennun motorista ja henkistä kehitystä. Laatu ennen määrää! Pentujen neurologinen kehitys ja fyysinen kasvu on vielä kesken, joten on tärkeää ettei pentua rasiteta liikaa. Aikaisin aloitettu treeni on kuitenkin hurjan hyödyllistä tulevaisuutta ajatellen. On helppo aloittaa agility kun pentu jo osaa hypätä. Muista pitää harjoitukset lyhyinä. Tee harjoituksia esim. kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Tee eri harjoituksia sekaisin keskenään, jotta pentu oppii nopeaa ongelmanratkaisua, eikä totu jumiutumaan yhteen tehtävään. Näin pentu oppii nopeasti havahtumaan uuteen tehtävään. Toistoja voit tehdä kerrallaan vain kolme per harjoitus ja pentua tulee leikittää sekä ennen että jälkeen harjoituksen ja vielä harjoitusten välissä.

SET POINT - Tässä ensimmäisessä harjoitteessa hypyt ovat suorassa linjassa toisiinsa nähden. Ideana on asettaa 2 bumpperia, joista viimeisin on siivekkeiden ympäröimä. Bumpereiden väli on sellainen, että koira pystyy suorittamaan bumpereiden välin yhdellä laukka-askeleella. Koira jätetään ensimmäisen bumperin eteen niin että se pääsee yhdellä loikalla yli bumperista.

STRAIGHT LINE - Kolme tai neljä bumperia laitetaan toisiinsa nähden suoraan linjaan, joista reunimmaiset ovat siivekkeiden ympäröimät, ja välimatka bumperista toiseen pitenee joka bumperin jälkeen, jolloin koira oppii kontrolloimaan hyppyään ja kokoamaan ja pidentämään askeltaan.

CHANGING THE APPEARANCE OF JUMPS - Tässä harjoituksessa koira totutetaan erilaiseen esteeseen, joka eroaa totutusta. Koiran tulee ymmärtää jo hyvin nuorena etteivät esteet ole aina samanlaisia, mutta että ne suoritetaan silti aina samalla tavalla. Koiran tulee keskittyä hyppyesteen suorittamiseen, ja kun pentu oppii tämän, se ei isona tiputtele rimoja vaan suorittaa hypyn varmasti.

PUPPY'S FIRST JUMP BAR - Nyt pentu hyppää ensimmäisen oikean esteensä, joka on matalin mahdollinen rima. Rima sijaitsee heti bumperin jälkeen, eli koira hyppää riman samalla kun se hyppää sille jo tutun bumperin. Tässä haetaan oikean esteen tuntua.

BEND WORK - Harjoitus opettaa pennun taipumaan hypyillä. Harjoitus aloitetaan 2-3 hypyllä, koska taipuminen on raskasta treeniä. Koiran tulee päästä hypyltä toiselle yhdellä askeleella. Radalla koiralta vaaditaan taipumista, joten on hyvin olennaista että koira oppii taipumaan hypyillä.

DIAGONAL LINE OR SLICE EXCERCISE - Harjoitus on koiralle vaikea visuaalisesti, ei niinkään fyysisesti. Harjoitus opettaa koiran hyppäämään vinottain. Koira tulee jättää hypyn taakse niin että se näkee mihin se on menossa, eli hieman vinottain, jotta se näkee kaikkien kolmen esteen taakse. Harjoitus auttaa koiraa lukemaan hyppyesteitä, eli että hypyt eivät aina ole suoraviivaisia.

10.12.2016

Cismetin eka mätsäri

Ylypee, väsyny ja epäuskoonen.
Pentu debytoi mätsäriuransa Pondera-hallilla 6.12. Lähdin mätsäreihin 4 tunnin unilla yövuoron jälkeen, mikä alkaa näköjään tulla tavaksi...

Halli oli aivan tupaten täynnä, mikä hankaloitti kolmen koiran kanssa hallissa liikkumista, kun ei meinannut mistään mahtua kulkemaan ei sitten niin millään. Suuren koiramassan läpi rynnistäminen ei oikein istu toisia koiria jännittävän pennun kohdalle, mutta siellä me vaan viipotettiin mennä nami-imussa. Ilmoitin isot likat sekiksiin ja pennun isoihin pentuihin.

Odoteltiin kehien alkua ainakin tunti, ja sitten molemmat kehät osuivat tietenkin taas päällekkäin. Historiassamme on ehkä parit mätsärit missä kehät eivät ole osuneet päällekkäin. On se kumma. Ja niin ärsyttävää kun pitää kiireessä esittää koirat.

Sekiksiä oli vain 4 joten nappasin jonkun randomin esittämään helpommin esiintyvän Cicaron. Cara jatkoi vetkuiluaan kehässä mitä se tekee nykyään aina, eli se ei seiso hetkeäkään aloillaan vaan kokeilee koko ajan jotakin heilautan yhtä tassua ja sitten toista ja en voi olla paikoillani kun ällöttää -soopaa. Kehässä se on ihan korvaluimulahna, ja heti kehän ulkopuolella se on täpäkkä ilmaan loikkiva harrastuskoira. Ö. Cica oli MON4 ja Cara MON2. Likat eivät oo olleet samassa kehässä vuosikausiin joten ne riehaantuivat toisistaan eli ravailut meni aika sotkuks.

Pentu sen sijaan esiintyi erihyvin, vaikka eipä me tommosia esiintymisjuttuja oo ku pari kertaa harjoiteltu, ravaamista ei ainakaan kertaakaan. Se hyppi ja loikki ja pomppi ekan kierroksen, tokalla malttoi ravata nätisti hihna löyhällä. Tuomarin syliin ihmisrakas likka ei ihme kyllä hypännyt, seisoi vain aloillaan ja istahti kerran kun sitä kopeloitiin. Hampaat antoi katsoa, ja tuomari katsoikin hampit tosi nopsasti vain.

Cismet seisoi korvat pystyssä aivan aloillaan ja sijoittui sinisten nauhan saaneiden ykköseksi, SIN1! BIS-kehään sinisten ykösiä ei otettukaan vaikka yritettiin me sinnekin tunkea ku ei tiietty hehe. Hauskaa ajanvietettä ja hömpötystähän nuo tommoset on, kun ei oo mtn tavoitteellista touhua. Kehässä pidetään lähtökohtaisesti aina hauskaa. Ei kun seuraavia mätsejä bongaamaan.

Ylpeä pieni "aussie" ensimmäisten palkintojensa kanssa.