14.3.2020

Vaakakupissa sterilisaatio



Useiden tuttujen ja tuntemattomien narttujen pyometrat (kohtutulehdukset) kuulleena sitä alkaa vähitellen miettiä, että sairastuvatko minunkin ikääntyvät narttuni ennemmin tai myöhemmin? Pitäisikö minun steriloida koirani pyometran riskin pelossa?

Hyötyjä ja haittoja puntaroidessa kukin antanee eri tavalla arvoa eri asioille. En haluaisi aiheuttaa koirilleni kipua ja harmia, ellei se ole aivan välttämätöntä.

Tilanteessa olisi sellaisia hyötyjä, että koirien hoitoon vienti ja koirakavereiden tapaaminen sekä erilaisiin koiratapahtumiin osallistuminen olisi mutkattomampaa ilman juoksuja. Irtikin voisi pitää ympäri vuoden (tietenkin kuuliaisena koirakansalaisena irtipitolakia kunnioittaen hehe), sekä tietenkin pyometran riskin poistuminen. Mel ei myöskään enää ulvoisi muutamana juoksupäivänä urosten perään eli hormonitoiminta tasoittuisi.

Entäs sitten ne haitat. Karvapeite saattaa muuttua kuivaksi hampuksi, jonka terveenä ja siistinä pitäminen vaikeutuu. Lihominen jo valmiiksi hyvin herkästi painoa kasvattavilla koirilla ei ole tervetullut muutos puhumattakaan riskistä virtsankarkailuun tai sairauksien lisääntyneeseen riskiin. Kahden koiran sterilointi myös maksaa, ja leikkaus on aina riski ja se aiheuttaa koiralle kipua ja kärsimystä. Entäs luonneasiat, jos koirien luonne muuttuu pehmeämmäksi ja ne alkavat pelätä asioita? Tai laumakemian muuttuminen toimivasta toimimattomaksi?


Vähän faktaa taustalle netin syövereistä - puolesta...
"Nartun sterilaatiolla voi sanoa olevan selvemmin merkittäviä terveydellisiä etuja. Jalostustietojärjestelmän kuolinsyytilastojen mukaan ikääntyvien narttujen tavallisimpia kuolinsyitä monessa rodussa ovat erilaiset pahanlaatuiset nisäkasvaimet. Jotta sterilaatio vaikuttaisi näiden syntyä vähentävästi, on narttu steriloitava nuorena. Ensimmäisen kiiman jälkeen suoritetun sterilaation jälkeen riski vähenee merkittävästi, mutta myöhemmin tämä etu menetetään: 2,5 ikävuoden tai 4. kiiman jälkeen suoritetulla sterilaatiolla ei ole enää mitään vaikutusta nisäkasvainten esiintymiseen. Toinen merkittävä etu on märkäkohdun estäminen. Märkäkohtuun sairastuu noin 23% leikkaamattomista nartuista ja siihen menehtyy noin 1%." Lähde: hankikoira.fi

Ja loppupostaukseen lainattu paloja sieltä ja täältä K. Mäen tekstistä.

"Narttujen sterilisaation yleisin terveyshyöty on kohtutulehdusriskin poistuminen. Ruotsissa lähes 23% steriloimattomista nartuista sairastui jossain elämänsä vaiheessa kohtutulehdukseen. Korkean riskin rotuja olivat berninpaimenkoira, pitkäkarvainen collie, rottweiler, cavalier kingcharlesinspanieli ja kultainennoutaja. Hyvien hoitotulosten vuoksi vain neljä sadasta tapauksesta johti kuolemaan. Kaikista steriloimattomista nartuista yksi sadasta kuolee kohtutulehduksen seurauksena."
... ja vastaan.

"Sterilisaatio poistaa jo ennestään hyvin pienen (max. 0,5 %) riskin kohtu-, kohdunkaula-ja munasarjasyöpiin sekä pienentää riskiä perianaalifisteliin eli anaalifurunkuloosiin; nartuilla riski on tosin jo valmiiksi puolet pienempi kuin uroksilla. Itse leikkaukseen ja anestesiaan liittyy aina esimerkiksi verenvuodon tai tulehduksen riski. Erilaisia komplikaatioita on tutkimuksesta riippuen raportoitu 18-23%:ssa sterilisaatioita; vakavia riskejä, joista suurin osa nartuilla, 1-4 %, ja kuolemaan johtavia 0,1%."
Tutkimuksissa on raportoitu seuraavia haittavaikutuksia:

- Jos uros tai narttu steriloitiin ennen yhden vuoden ikää, luusyövän (osteosarkooma) riski kaksinkertaistui. Rottweilereilla riski kasvoi tällöin uroksilla jopa 3,8-ja -nartuilla 3,1-kertaiseksi, ja luusyöpään sairastui tällaisista nartuista joka neljäs ja uroksista hieman useampi. Luusyöpä on erityisesti keskikokoisten ja suurten koirien ongelma, ja sillä on huono ennuste.
- Yksi neljästä kultaisestanoutajasta, yksi kolmesta akitasta ja yksi kolmestatoista tanskandogista sairastuu elämänsä aikana kilpirauhasen vajaatoimintaan. Sterilisaatio kolminkertaisti kilpirauhasen vajaatoiminnan riskin.


- Sterilisaatio aiheutti virtsankarkailua 4-20 %:lle steriloituja narttuja (muilla osuus oli 0,3 %). Ongelmaa voidaan useimmissa tapauksissa hoitaa lääkityksellä.

- Sterilisaatio nosti narttujen virtsarakontulehdusten riskiä kolmin-tai nelinkertaiseksi ja lisäsi myös emätintulehduksen riskiä. Varsinkin ennen puberteettia steriloiduilla nartuilla riski ulkosynnyttimien epänormaaliin kehittymiseen kasvoi.

- Sterilisaatio kaksinkertaisti pienen riskin sairastua virtsarakon ja virtsaputken syöpään. Normaalisti nämä kattavat vain noin prosentin koirien kaikista syövistä.



Sterilisaatio johti uroksilla kolminkertaiseen ja nartuilla 1,6-2 -kertaiseen ylipainon riskiin. Ylipaino taas altistaa muille sairauksille. Steriloiduilla koirilla oli, ehkä juuri ylipainon vuoksi, kaksinkertainen riski polven ristisiteen repeämiseen. Toisaalta ylipaino voidaan helposti estää ruokavaliolla.

Sterilisaatio lisäsi riskiä ortopedisiin ongelmiin, esimerkiksi lonkkadysplasiaan ja patellaluksaatioon. Sukuhormonit vaikuttavat luuston massan ja rakenteen ylläpitoon. Eri luiden kasvulevyt sulkeutuvat eri aikaan, ja kesken kasvukauden tehty sterilisaatio viivästyttää sulkeutumista. Luut, joissa kasvu on sterilisaation aikaan vielä kesken, voivat kasvaa suhteettoman pitkiksi luuston muihin osiin verrattuna, mikä saattaa vaikuttaa luuston ja nivelten kestävyyteen.

Kuten naisilla, myös nartuilla on uroksia suurempi todennäköisyys saavuttaa poikkeuksellisen pitkä elinikä. Munasarjojen poisto nartun ensimmäisten neljän ikävuoden aikana poisti tämän elinikäedun.

Sterilisaatio nosti sydämen hemangiosarkooman (verisuonesta lähtenyt pahanlaatuinen sidekudoskasvain) riskiä uroksilla 1,6-kertaiseksi ja nartuilla yli viisinkertaiseksi. Nartuilla myös pernan hemangiosarkooman riski kasvoi.

Steriloiduilla koirilla oli 27-38% suurentunut riski rokotusreaktioihin. Alttiita olivat erityisesti kääpiökoirat ja muut pienet koirat. Sekarotuisilla riski oli pienempi, mikä johtunee niiden heterogeenisyydestä.

Sekä nartut että urokset olivat steriloituina aggressiivisempia ihmisiä ja muita koiria kohtaan, ja steriloidut nartut olivat pelokkaampia ja arempia kosketukselle. Steriloiduilla koirilla esiintyi myös jatkuvaa haukkumista enemmän kuin steriloimattomilla. Toisaalta myös rotu-ja sukupuolieroja on: esimerkiksi steriloimattomilla dobermanninartuilla esiintyi muista roduista poiketen enemmän aggressiivisuutta kuin steriloiduilla.


Sterilisaatio edesauttoi ikääntyvän koiran etenevää, kognitiivista heikkenemistä. Tällainen koira saattaa eksyä tutussa paikassa, sen uni-valve -rytmi muuttuu ja sisäsiisteys unohtuu. Myös sosiaalinen kanssakäyminen ihmisten kanssa saattaa muuttua. Sukuhormoneilla on hermostoa suojaavia vaikutuksia -ihmisillä on todettu estrogeenin suojaavan naisia Alzheimerin taudilta.

Yleisimmät sterilisaatiosta aiheutuvat ongelmat ovat virtsan pidätyskyvyttömyys, lihomistaipumus ja erityisesti karvapeitteen huono laatu (joka ei liene varsinainen terveysriski). Muita haittoja on hyvin vähäisessä määrin.

"Rutiininomaisten sterilaatioiden ja kastraatioiden määrää tulisi silti vähentää, koska tarpeettoman kivun tuottamista tulee eläinsuojelullisista syistä välttää". Norjassa terveiden koirien sterilaatioleikkaukset on kielletty kokonaan.

Summa summarum
Siinäpä pointteja puolesta ja vastaan. Jossain vaiheessa olin jo vertailemassa eri eläinlääkäriasemien hinnastoja sterkkausta varten ja puntaroin perinteisen sterkkaukstekniikan ja tähystystekniikan eroja ja sitten unohdin taas koko asian. Ikä tuo koko ajan mukanaan omat riskinsä anestesiaan ja toipumiseen, tosin perusterveet, virkeät veteraanit toipuisivat sterkkauksesta varmasti oikein hyvin vielä tässä kohta 9 vuoden iässä. Tytöillä on onneksi suht. helpot juoksut, mitä nyt Mel on oppinut ulvomaan poikien perään. Jos Mel jatkaa samaa harrastusta vielä seuraavissa juoksuissa, niin joko vien sen hoitoon muutamaksi päiväksi maalle ulvomaan tai jos hoito ei onnistu niin käytän sillä pari päivää sitruunapantaa. Kuten aiemmin kirjoitin, en hyväksy ongelmien korjaamista ilman, että varsinaista syytä taustalla on tunnistettu ja/tai hoidettu, mutta tilapäisesti hormonimyrskyn vuoksi ulvova koira ja eroahdistunut koira on aika tavalla eri asia. Eroahdistuneelle en ikikuuna päivänä laittaisi sitruunapantaa, mutta hormonihuuruiselle voisin laittaakin.

Vain toista koiraa on turha sterkata, koska koirien kanssa kulkeminen eri tapaamisissa ja harrastuksissa ei helpotu sterkkaamalla vain toisen, koska koirat kulkevat joka paikassa aina porukassa. Toki tässä pitää ottaa huomioon myös laumadynamiikka ja sen mahdollinen muuttuminen sterkkauksen jälkeen. En tee hätiköityjä ratkaisuja, joten katson seuraavia juoksuja ja mietin taas niiden jälkeen että mitenkä sitä toimisi. Kovin herkästi en koiriani leikkuupöydälle ole kyllä kiikuttamassa.

11.3.2020

Helmikuun treenimuistio


Helmikuussa tehotreenattiin - viikkotreenit sekä keskiviikkoisin että torstaisin! Jotta tästä treenipläjäyksestä sais kaiken irti, tein tietysti reippaana muistiinpanot. Tässä treenimuistiomme helmikuulta.

6.2.2020 Jannen treenit Caramel
Huomio nummero yks. Ohjaaja vois sanoa käskyt niin, että koirakin ne kuulee (myös sen agilityrähinän läpi). Toki ei olisi pahitteeksi, että edelleen näin 6 agilityvuodenkin jälkeen ne käskyt sanois vielä hilkun aikaisemmin. Loppuis se koiran kysely ja näykkiminen kun ei tiedä mihinkä ollaan mahollisesti seuraavaksi suuntaamassa. Elikä koirille ei annettas saumaa kysellä suuntaa, jolloinka liiallinen ohjaajafocus vähenisi. Sounds logical!

Huomio nummero tvoo. Takaakierroilla ja putkiin sendittäessä ei ole lainkaan haukulle se ja sama mihinkä suuntaan mahtaa ohjaaja torsollaan viihtilöidä. Notta rintamasuunta oikeasti mukaan varsinkin takaakiertoihin. Ei riitä jalaka ja käs.

13.2.2020 Tiian treenit Cicaro
Kotiläksy yks. Opeta koirille in-in. Vähän täytyy nyt tunnustaa että en joku aika sitten vielä halunnu lähtee tähän villitykseen mukaan. Inhoon kaikkee uutta villitystä ja tahon olla taas se uniikki lumihiutale. Pakko myös myöntää, että tätä taitoa kysytään aika tiuhaan radoilla tänä päivänä. Eli eikun treenilistalle alkeista lähtien opettamaan in-inin merkitystä. Kisoissa on paljon sivuttaishyppyjä, jotka Mel ainakin herkästi ohittelee. Kauhia kiire emännän perään.

Syksystä saakka on sisäänajettu uutta palkkausmenetelmää, ja nyt se alkaa näyttää tulosta. Tarrapallopalkkaus eli etäpalkka toimii. Tarrapallon sisällä on namia. Eikä koira saa namia välittömästi kitaansa vaikka se karkaisi palkalle. On hetki aikaa pelastaa tilanne. Koira ymmärtää jes-sanan merkityksen: jes>juokse palkalle ole hyvä.

20.2. Hanna-Kaisan treenit Caramel
Tänään in-in toimi yllättäen kuin opettelematta, loistavasti suorastaan, ja Mel odotteli tapansa mukaan niin kiltisti lähdössä. Voin huoleta jättää Melin lähtöön ja tasan luottaa siihen, että se siinä pysyy. Ajoittain radalla nähtiin Melille tavattoman hyvää irtoamista, vau! Palkkaus tarrapallolla toimi taas mieltsin mukavasti. Poispäinkääntö oli superduper ja puomin alastulolla maltettiin ihme ja kumma pysähtyä vaikka viretila olikin hieman korkeampi kuin treeneissä yleensä. Ajoittain Mel tosin pysähtyi 4o, ja vasta käskystä otti 2o2o. Vapautin sen sillä samalla sekunnilla, kun se otti 2o2o.

Mikäpä aiheutti sitten haastetta. Maksimuurilta käännös vasempaan. Ei voi pieni ex-medi ymmärtää, miten pitää hypätä korkealle kun käännytään muurilta. Lopetin epäonnistuneiden suoritusten laskemisen joskus viidennen yrityksen jälkeen. Palkattiin koiran reitille muurilta etäisyyttä kasvattaen ja koira alkoi hypätä puhtaasti.

27.2. Tiian treenit Cicaro
In-in vaati vielä aika voimakkaan käden avauksen, eikä kartturi aina muistanut käyttää käskysanaa kun niin uutta keskityttiin opettelemaan. Tänään rontti malttoi odottaa hienosti lähdössä, joten rontti oli poikkeuksellisen pähevä. Irtoamisen suhteen sellainen ahaa-elämys tuli tänään, että koira irtoaa hyvin sivuttaisetäisyyttä ohjaajasta otettaessa, mutta jos ohjaaja jää koiran taakse, ei se irtoa paljon mitään. Eli hyödynnettävä tämä tieto, jos radalla voi valita juokseeko koiran vierellä vai takana erinäisissä tilanteissa. Poispäinkääntö ja tuplasylkkäri toimivat kans loistokkaasti. Puomilla sama homma kuin Melillä, eli otti 4o ja vasta käskyllä 2o2o. Pitäisi vissiin alkaa uusia koko puomi, eikä hyväksyä alkuunkaan tällasta 4o hiipparointia. Ettei tuu tavaksi.

Tarrapallopalkkaus oli rontin mielestä niin maanmainio, ettei vapautussanaa olisi malttanut millään odottaa. Ei auttanut edes voimasanat, kun koira päätti laukkailla omatoimipalkalle. Sain pelastettua tilanteen joka kerta, koska tarrapallon avaaminen kestää koiralta kuitenkin ainakin sen pari sekuntia. Tähän siis itsehillintää ja luopumisharjoituksia niin eiköhän se taas siitä.

Käväistiin me myös 7.3. Antin valmennuksessa hyppyradalla. Sama juttu...

Cicaro
Kepeille hakemiseen pitäisi saada lisää itsenäisyyttä. Nyt annan liian voimakkaita ohjauksia kepeille. Kotiläksynä minä seistä napotan aloillani parin metrin päässä kepeistä ja vain sanon koiralle käskyn ilman vartaloapuja. Siinäpä työmaata. In-inin alkuharjoituksia tehtiin kans, ja näihin saatiin ohjeet jatkaa omatoimisesti treenejä eteenpäin.

Caramel
In-inin suhteen sama homma. Aika paljon oli Mel kiinni minussa. Poikkeuksellisesti palkkasin Meliä nyt jonkun kerran myös taskusta, joten johtuiko sitten tästä. Ei taskupalkkaa enää. Taaskaan. Piti se taas silti kokeilla. Koiraan pitäs uskaltaa luottaa ja lähtee vaan reilusti etenemään. Persjätöllä korjattiin koiran estelinjaa vasemman käden palkalla, kun koira meinasi oikaista joka kerta väärin eikä koonnut riittävästi hypylle. Tässä saatiin muutamalla toistolla kivasti muutosta aikaan.