28.2.2018

Repolar - vaikuttavaa hoitoa

Yhteistyössä

Jokainen lienee joskus kuullut erinäisiä vanhan kansan väitteitä luonnon ihmeaineista. Oletko sinä joskus kuullut pihkan hyödyistä?

Olen itse kuullut monesta suusta että pihka parantaa, eikä tämä esittelyssä oleva suomalainen innovaatio jätä tälle väitteelle arvailun varaa - pihkalla todella on parantava, antibakteerinen vaikutus.

Pihkalla on parannettu jo aikoja sitten onnistuneesti mm. hevosen riviä. Omakohtaista kokemusta pihkan hyödyistä on työn kautta - pihka on loistovalinta haavojen hoitoon, joten miksi pihkan hyötyjä ei käytettäisi muussakin kuin vain haavojen hoidossa, kun sen terveysvaikutukset tunnetaan niin pitkältä ajalta.

Saimme testattavaksemme tuotteita, jotka perustuvat pihkan parantavaan vaikutukseen. Tässä postauksessa esittelen neljä tuotetta, ja voit lukea vielä arvioni näistä tuotteista kunkin tuote-esittelyn lopuksi. Jospa te lukijani löydätte näistä tuotteista täydennystä koirien ensiapupakkauksiin kotiin ja mökille.

Tuotteista jäi laadukas tuntuma, ja niiden hellävaraisuus mietoine tuoksuineen yllätti positiivisesti. Tuotteita on mukava käyttää koiralle, koska voi olla varma ettei koira aristele tuotteen tuntumaa tai hajuja.

Pari sanaa vielä tuotteiden valmistajasta. Repolar on suomalainen yritys, joka käyttää nykyaikaisin menetelmin valmistettua pihkasalvaa ja sen tuotteet perustuvat Resol®-teknologiaan. Tämä tekee tuoteperheestä antimikrobisen (mikrobeja torjuvan), anti-inflammatorisen (tulehdusta torjuvan) ja käytössä turvallisen. Resol® on menetelmä jonka avulla kuusen pihkasta valmistetaan vesiliukoisia nesteitä. Tuotteet eivät siis tahmaa kuten raaka luonnonpihka.

Tällainen ihana fakta pihkasta löytyi myös Repolarin sivuilta: 

"Kun puuhun tulee haava, oksa katkeaa tai talvi rikkoo puun kuoren, puu tuottaa pihkaa parantaakseen itsensä. Olemme tutkimuksissamme kattavasti selvittäneet havupuun omia puolustusmekanismeja bakteereita, sieniä ja hiivoja vastaan. Puun on jatkuvasti suojeltava itseään, ja pihka on sen ainutlaatuinen puolustuskeino”. 

Kyllä luonto on ihmeellinen!


Abilar® 10% pihkasalva
Tämä salva sopii niin koti- kuin ammattikäyttöönkin haavojen, haavaumien, ruhjeiden, hiertymien, pienempien palovammojen ja tulehtuneiden haavojen hoitoon. Tuotetta voi käyttää niin ihmisille kuin eläimillekin.

Salvan parantava vaikutus perustuu pihkan ainutlaatuiseen kolmivaiheiseen vaikutusmekanismiin: se on laajakirjoisesti antimikrobinen, anti-inflammatorinen ja se edistää ihon uusiutumista. Abilar taistelee bakteereja, hiivoja ja rihmasieniä vastaan. Hoitoaika vaihtelee toki haavasta riippuen, joten puhutaan muutamista päivistä jopa kuukausia kestävään hoitoaikaan.
LAUMA TESTASI
Sattuipa niin että laumanjohdolla oli talven tuiskuissa ilmestynyt halkeama suupieleen. Joka aamu haukottelun katkaisi viiltävä kipu joka repäisi haavan auki uudelleen ja uudelleen. Joka kerta nauraessa tai syödessä haava muistutteli itsestään. Laumanjohto kokeili laittaa pisaran Abilaria suupielen halkeamaan ja muutamassa päivässä halkeama oli poissa ja normaali elämöinti sai jatkua. Tuote on melko mietotuoksuinen, hennon rakeinen ja jämäkkä. Se levittyy helposti ja lähtee helposti pois vedellä huuhtelemalla. Se ei kirvele lainkaan haavalle laitettaessa. Erinomainen valinta vaikkapa laastarin alle haavan paranemista nopeuttamaan, tulee taatusti käyttöön heti seuraavan autsin kohdalla.

AniVox® korvahuuhde
Korvat puhdistuvat kätevästi tällä hellävaraisella tuotteella. Tuotteen sisältävät kuusenpihkan aktiiviainesosat taistelevat mm. hiivaa vastaan. Useat koirat kärsivätkin hiivakorvasta, joka tuppaa uusiutumaan ja uusiutumaan jos korvaan jää vähänkin hiivaa jäljelle tai jos ruokavalio ei sovi koiralle.

Tuote soveltuu sekä akuuttien että kroonisten korvatulehdusten kanssa kamppailevien karvakorvien hoitoon - sekä kissoille että koirille. Tuote ennaltaehkäisee sekä hoitaa tulehduksia puhdistamalla, rauhoittamalla ja suojaamalla korvan herkkää ihoa. Tuote liuottaa korvavahan ja puhdistaa korvakäytävän. Huuhteen käyttö on turvallista, sillä koiran korvan rakenteen vuoksi et voi vahingoittaa sisäkorvaa etkä koiran kuuloa. Liuos ei sisällä lainkaan alkoholia eikä hajusteita.

LAUMA TESTASI
Cicarolla saattaa olla hataria muistikuvia korvien käsittelystä sen sairastettua hiivakorvatulehduksen muutama vuosi takaperin. Pikkumusta kuunteli kiltisti kun laumanjohto selosti sille ohjeistuksia huuhteen kanssa toimimisesta. Lämmittelin huuhdetta käsissäni ennen sen laittamista korvakäytävään pikkumustan odotellessa uteliaasti toimenpidettä. Huuhteen kärki oli pehmeä eikä siinä ollut lainkaan teräviä reunoja jotka olisivat voineet tehdä kipeää korvaan. Asetin suppilonkärjen pikkumustan korvaan ja puristin huuhdetta hieroen samantien korvaa ettei koiralle tullut vielä tarvetta ravistella tuotetta pois. Koira näytti nauttivan korvahieronnasta.

Hetken korvaa hierottuani annoin Kipsun ravistaa korvansa puhtaaksi. Koira ei jättänyt päätään vinoon, ja parin ravistelun jälkeen merkiksi korvahuuhtelusta jäi vain märkä korva. Kuivasin korvan ja myöhemmin tarkistelin jättikö huuhde korvaa tahmeaksi tai rasvaiseksi ja yllätyin positiivisesti, että korvasta ei huomaisi että sitä on huuhdeltu muutama tunti aiemmin! Ei siis lainkaan mitään tahmaisuutta tai rasvaisuutta. Muutamalla harjanvedolla tupoiksi kuivaneet korvakarvatkin oikenivat. Hajultaan tuote on miedon pihkaista, rakenteeltaan hyvin juoksevaa. Suppilopää on helppo suojata korkilla joka asetetaan käytön jälkeen takaisin suppilon päälle.

AniDes®haavasuihke
Haavasuihke hoitaa pienet naarmut ja haavat. Tällä hellävaraisella, hajusteettomalla, alkoholittomalla tuotteella voi käsitellä ihoa huoletta. Sillä on suojaava ja rauhoittava vaikutus ja pihkan parantavat vaikutukset näkyvät tässäkin tuotteessa. Suihke toimii niin että se muodostaa suotuisan ympäristön haavaympäristöön ja vaurioituneelle iholle auttaen haavaa parantumaan.

Tuote ei kirvele eikä värjää turkkia useankaan käyttökerran jälkeen. Suihkeen koostumus estää eläintä nuolemasta käsiteltyä aluetta

LAUMA TESTASI
Liekö nälkä, kun Cicaro nuoli tyytyväisenä haavasuihkeen kädeltäni. Turkissa asia oli eri, eikä koira kiinnostunut suihkeesta turkissaan. Uskoisin että tuotteen huomaamattomuus saa aikaan sen ettei koira kiinnostu poistamaan tuotetta iholtaan. Jos tuote kirvelisi tai tuoksuisi voimakkaalta, koira saattaisi poistaa tuotteen nuolemalla sen pois. Suihkeen koostumus yllätti positiivisesti - se ei ollut täysin juoksevaa, vaan hieman jämäkämpää tavaraa. Täten sen levittäminen oli miellyttävää. Omiin käsiin siitä ei jäänyt tahmeaa vaikutelmaa yhden vedelläpesun jälkeen. Suihkemekanismi toimi moitteitta ja pullon koko riittänee varmasti pitkäksi aikaa. Tässäkin tuotteessa lukisin sen mietohajuisuuden sen ehdottomaksi vahvuudeksi. Ihana pihkavivahde, mutta ei mitään luotaantyöntävän vahvaa.

Koirilla ei ollut mitään haavoja joihin testata tuotetta, joten testasin sitä omaan sormeeni johon olin saanut jostakin viiltohaavan. Tuote ei lupausten mukaan kirvellyt lainkaan ja se jätti hieman kalvomaisen vaikutelman iholle. Veden alla tuote liukeni nopeasti pois kädestä, joten sadesäällä koiran haava vaatisi jonkinlaisen suojauksen tai uudelleensuihkutuksen, mikä on pieni vaiva toimivasta tuotteesta haavalla.

AniWipe® hoitopyyhe
Hoitopyyhe on kätevä apu mm. ihon, ihopoimujen, tassujen, korvien, suunympäryksen ja silmien putsaukseen ja tuotetta voi käyttää päivittäin. Se jättää iholle suojaavan kerroksen, joka ei kuitenkaan jää häiritsevästi silminnähtäväksi.

Nämäkin tuotteet sisältävät kuusenpihkan aktiiviainesosia, joten ne tarjoavat iholle suojaavan ja antimikrobisen vaikutuksen.

Tuote soveltuu hyvin ärtyvän tai kutiavan ihon hoitoon, ja tuotetta saa käyttää herkillä ihoalueilla huoletta, sillä se on hellävarainen ja luonnollinen, eikä se sisällä lainkaan hajusteita tai alkoholia. Yhdessä pakkauksessa on 12 pyyhettä.

LAUMA TESTASI
Pyyhkeen koko (noin kämmenen kokoinen) on sopiva ainakin tällaisille pienehköille koirille. Pyyhkeet irtosivat nätisti pakkauksestaan. Yhdellä kosteuspyyhkeellä sai helposti pyyhittyä kahden koiran tassujenvälit, anturat ja korvat. Tuote jätti koiraan miedon pihkan tuoksun, eikä se tahmannut lainkaan. Hoitopyyhkeiden tuoksu oli mukavan pihkainen, eivätkä koirat vältelleet tuoksua - oletan että tuoksu ei siis ollut raatikirsuihin liian voimakas. Pakkaus on kätevän pienikokoinen ottaa mukaan minne vain, ja uudelleensuljettava tarra toimii hyvin tehden pakkauksesta tiiviin myös avaamisen jälkeen.

27.2.2018

Vedä ja himmaa


Kevätkelit houkuttelevat jälleen uudenvanhan harrastuksen - koirahiihdon - pariin. Aloitimme koirahiihdon oikeastaan kunnolla vasta viime talvena, joten tämä on järjestyksessään toinen talvi kun printtaamme tassunjälkiä asuinseutumme laduille.

Ostin heti alkuvuodesta Manmatin vetovyön ja vetonarut kahdelle koiralle, jotta harrastaminen olisi mukavampaa. Samainen vetosetti käy myös kesäaikaan lenkitykseen ja canicrossaukseen!

Välineurheilua tai ei, setti on ajanut hyvin asiansa niillä muutamilla hiihtolenkeillä missä olemme ennättäneet käydä tänä talvena. Kevään koittaessa ja pakkasten antaessa periksi alamme toden teolla harjoitella koirahiihtoa. Tytöt osaavat käskyt himmaa, veto, vasen, oikea ja reunaan. Kummallakin on Y-valjaat, koska vetovaljaita ei näin pienille koirille tahdo löytyä ja en tahdo maksaa sellaisista kunnes koirat oikeasti vetävät edes puolet lenkistä. Nyt ne vetämällä vetävät vain hetkittäin. Muuten ne jolkottavat edellä tai sivulla ja väsyessään jättäytyvät taakse jolloin vapautan ne irti.
 Lenkkien pituudet ovat yleensä 3-5km mittaisia, mutta kelin salliessa voisimme hyvin vetää vaikka 10km lenkkejä aina silloin tällöin oman jaksamisen mukaan. Alla video tämän talven toisesta hiihtolenkistä.

23.2.2018

Kaverikoirakurssi

Saatiin viime hetkellä peruutuspaikka kaverikoirakurssille, joten huomenna aloitellaan teoriaosuudella ja myöhemmin tulee koirien testaus. Tämä kaverikoiratoiminta on jo monta vuotta kyhänny jossain mielen sopukoissa ja nyt sain aikaseks ilmoittautua. Oikein kiva eläkekoirien harrastus ja hyvänmielen tuoja omistajalle kun voi tuoda iloa toisten arkeen näiden karvatassujen kanssa. Tykkään hirveesti olla koirien kanssa julkisilla paikoilla, ne kun käyttäytyy niin fiksusti.

Mehän on vierailtu tyttöjen kanssa mun entisessä työpaikassa useemman kerran koirien kanssa, ja nämä tapaamiset on aina menny tosi mallikkaasti. Kaverikoira-tagi löytyykin jo siksi valmiiksi blogin puolelta. Siispä huomista odottelemaan!

Teoriaosuus joka pidettiin 24.2. oli napakka ja informatiivinen paketti ja meillä oli ihana keskusteleva ilmapiiri.

26.2. oli aika käydä arvioinnissa. Molemmat koirat läpäisivät kaverikoirakurssin arvioinnin kirkkaasti saaden suuresti kehuja sopivuudestaan hommaan. Tytöt käyttäytyvät avoimesti ja kauniisti, koska ne ovat niin tottuneita erilaisiin tilanteisiin, ihmisiin ja koiriin. Tunnen ne todella hyvin ja osaan sanoa hyvin varmasti miten ne millaisessakin tilanteessa toimivat. Arviointitilaisuudessa koiria lähestyttiin hyvin eri tavoin simuloiden erilaisia ihmistyyppejä, esim. ylle kumartuminen, koirasta kiinni tarttuminen, koiran pään lähellä sille puhuminen yms. josta toimintaan sopimaton koira saattaisi ahdistua tai provosoitua.

Samassa tilassa toimi samaan aikaan 2-3 muuta koiraa ja tilat olivat tarkoituksella niin ahtaat että koirat joutuivat toimimaan melkein kiinni toisissaan. Tilassa oli pyörätuoli ja rollaattori ja ihminen istumassa lattialla. Tyttöjä ei mikään hetkauttanut. Odotusajat olivat pitkähköjä, joten lenkkeilimme ja lämmittelimme manttelit päällä käynnissä olevassa autossa ja kerkesivätpä kummatkin koirat ottamaan pienet tirsatkin omaa vuoroa odotellessaan.

Arviointitilaisuus koostui yksilö- ja ryhmäarvioinneista sekä loppupalautteesta. Kumpikin koira arvioitiin omalla vuorollaan, koska kaverikoirakko koostuu vain yhdestä koirasta ja ohjaajasta. Siispä tulevaisuudessa voin käydä kohteessa kerrallaan vain yhden koiran kanssa, koiria toki vuorotellen. Olemme kaverikoirakokelaita kunnes kaikki 14 alkukäyntikertaa tulevat täyteen; käynnit ilman koiraa, käynnit ohjattuna koiran kanssa ja itsenäiset käynnit kaverikoirakkoryhmänä. Vasta tuon jälkeen tytöt ovat kaverikoiria ja saavat tästä merkiksi itselleen oranssit työhuivit. Kohteina ainakin vanhainkodit, lastentapahtumat, tyttöjen talo, markkinat, edustus- ja esittelytilaisuudet ja muut erilaiset tapahtumat kiinnostavat ja aiomme testata laajalti erilaisia kohteita jotta löydämme just meille sopivimman tavan antaa iloa ihmisille koirien kautta. Minusta on aina ollut ihan huippua osallistua koirien kanssa erinäisiin tapahtumiin, joten ihme etten jo aiemmin tajunnut liittyä kaverikoiratoimintaan.

Tulevaisuudessa Cismet voisi soveltua samaan touhuun koska se yltiörakastaa ihmisiä, joten jos tästä hyötykoiratoiminnasta innostutaan enemmänkin niin nappaan kyllä joku kerta myös Kissen arvioitavaksi. Tosi ihana päästä mukaan uuteen porukkaan ja luoda lisää koirakontakteja! Ainoa asia mikä harmittaa on se etten jo aiemmin liittynyt kaverikoiratoimintaan!

22.2.2018

Mel ei kerro

Viikottaiset manikyyrit tekemättä...
Melkein viikko hujahti mökillä helmikuun alkupuoliskolla kahden kyyhkyläisen kanssa. Upeat kelit, mökkeily itsessään ja pitkät lenkit mahtavissa maisemissa vailla ihmisiä. Tekipä terää. Cicaro vietti tämän ajan kotikotona muun juoksulauman kanssa.

Alkupäivät Mel torjui vikittelevän sulhon ärhäkästi, ja sulhohan uskoi ja kokeili onneaan uudelleen myöhemmin. Kun Mel alkoi näyttää suosiollisia merkkejä ja kirjaimellisesti liehitteli ja peruutteli useana päivänä sulhopojan tykö, sulhopoika oli sitä mieltä että nyt menee totiseksi tämä homma. Se kyllä kiehnäsi kovasti, mutta lähti aina pois paikalta. Tätä jatkui koko loppuajan aivan samanlaisena. Kyyhkyläiset liehittelivät toistensa kimpussa useita kertoja ilman että astumista tapahtui. Jopa niiden ollessa ulkona uros kyttäily mökin ikkunaa, että eihän se ihminen vain näe että minä kiehnään sen silmäterän kanssa...


Ainakaan ihmisen näkemänä. Keskellä ei mitään koirat viettivät toveja ihan keskenään ulkosalla minun vain välillä tarkistellessa että molemmat on edelleen näkösällä. Pidän siis erittäin epätodennäköisenä että pentuja on tulossa tänä keväänä.


Luonto on viisaampi, ellei jopa viisain, ja sitä kunnioitan valtavan paljon. Jos koirat ovat sitä mieltä että tämä ei nyt ole hyvä yhdistelmä, uskon koiriin. Minusta lähtökohta kasvatukselle pitää olla tehokkaasti, periaatteessa ilman ihmisen apua lisääntyvät koirat. Nartulla tulee olla voimakkaat kiimat ja uroksella riittävästi luonnetta astua narttu. Taustalla varmasti vaikuttaa osaltaan se että uroksen lisääntymisviettiä on kitketty aktiivisesti pois koko sen iän. Vaikea silti kuvitella tilanne, jossa tärppinarttu tarjoaa itseään eikä kovapäinen uros astu. Ajattelin ensin että se on vain todella tarkka oikeista päivistä, mutta Melin jo hiivutellessa liehittelyään kohtasin todellisuuden - ei nää ny sovikkaan yhteen.


Jos Melin juoksut eivät osu pahasti yhteen syksyn 5-viikkoisen ulkomaanreissuni kanssa, voisin vielä yrittää löytää sille soveltuvan kivan sulhon toista pentuetta varten. Kesäpennut ja elämäntilanne ois ollu aika jees, mutta kaipa ne talvipennutkin menis. Syksy alkaa olla viimeinen ajankohta kun uskallan astuttaa Caran sen iän osalta. Ei tietenkään ole olemassa mitään yleispätevää rajaa nartun toiselle pentueelle, mutta 8v kuulostaa paljolta vaikka kyseessä ois kuinka terve, hyväkuntonen, pitkäneliniänodotteen narttu. Tämä narttu on kuitenkin ihan liian tärkeä minulle, joten en halua ottaa sen kanssa mitään ylimääräisiä riskejä.


Katseet kääntyvät jossain määrin tulevaisuuden toivoon, Cismetiin. Vielä on paljon avoimia kohtia Kissen kasvatukseen käytön suhteen, joten siitä lisää vasta myöhemmin.

7.2.2018

Pakina koiraharrastuksesta

Urheilija luopuu kuulema terveydestään ja vapaa-ajastaan. 
Vaan... mistäs kaikesta luopuu koiraharrastaja?


Sosiaalisesta elämästä
Aijaa, eikö siis koiran kanssa vietettyä aikaa lasketa sosiaaliseksi ajankäytöksi? No sehän selittääkin... Joskus sinulla oli aikaa nähdä ystäviäsi, sukulaisiasi, tuttujasi, äitiäsi, siskoasi, kumppaniasi ja muita kahdella jalalla liikkuvia samalla tavalla kanssasi äänteleviä olentoja, eikä tällä nyt tarkoiteta kahdella jalalla koiratanssin SM-kisoissa tanssahtelevaa haukkuvaa olentoa, vaan niitä nahkaisia puhuvia lajikumppaneitasi, jotka muuten ovat huomattavasti vaikeampia käsiteltäviä kuin koiraeläimet yhteensä. Joskus joudut laskemaan kymmeneen, kun lähipiirisi lohkaisee koiraharrastuksen olevan pikkutyttöjen koirien temputtamista. Onni onnettomuudessa, että sosiaalisia kontakteja voi nähdä myös koirapiireissä.

Rahoistaan
Hallimaksut, varustemaksut, koiranhankintamaksut, eläinlääkärikäynnit, hieronnat, kraniosakraalit, osteopaatit, fyssarit, uintiterapiat, ruokinta, auton kustannukset, kisamaksut, lisenssimaksut, kurssimaksut, koulutusmaksut... jos ruokavaliosi sisältää muutakin kuin nuudeleita, voit onnitella itseäsi, sillä olet kertakaikkisen rrrikas.


Viherpiiperyydestä
"Kyllä mä muute julkisii käyttäsin mut mite mä sit treeneihi ja kisoihi..." Se siitä kierrättämisestä, kirppareiden koluamsesta ja biohajoavien koirankakkapussien käyttämisestä. Totuttele siihen että olet nyt pahis, jota myös yksityisautoilijaksi kutsutaan. Sinä kelvoton kansalainen kehtaat saastuttaa kaunista sataplus-vuotiasta luontoamme kuskaamalla nelijalkaista ystävääsi viikonlopusta toiseen pitkin maitamme.

Naapurirauhasta
Vain koska omistat koiran, olet syypää koko asuinalueesi epäsiisteyteen ja epäjärjestykseen ja kevään korvalla paljastuviin kakkaröykkiöihin. Pilaat (tai koirasi pilaa) koko rapun asukkaiden yöunet joko haukkumalla tai kävelemällä liian pitkine kynsinensä, ja olet lähes rikollinen koska et kerää koirasi pissoja tienvarsilta, kakasta nyt puhumattakaan. Koska taatusti sinä et niitä ikinä kerää, vaikka kuinka yrittäisit todisteeksi solmia sateenkaaren väreissä loistavan jonon kakkapusseja koirien hihnoihin.

Myöhään nukutuista aamuista
Piip piip... ppiiiiiip. Puoli neljän aikaan julman kutsuvasti piiputtava koira haluaa ulos. Joskus ripulipaskan siivoaminen matolta tuntuu houkuttelevammalta vaihtoehdolta kuin herääminen, ylösnousu ja koiran raahaaminen ulos aamutuimaan. Yrität esittää nukkuvaa, mutta koira havaitsee sisäsyntyisillä supermekanismeillaan jostakin täysin mitättömästä seikasta että sinä tosiaankin olet hereillä.


Huonoista keleistä vietettynä sisätiloissa
"Ompas ihana sadekeli, pelataan tänään lautapelejä ja pleikkaa sisätiloissa ja kuunnellaan sateen ropinaa kaakaokupponen kourassa..." Ja ihan saat luulla keskenäs. Koiraihmiset tietävät parhaat niksit pukeutua ja säästyä kuivana rankkaviistoräntäsateessa ja jollain kierolla tavalla he jopa nauttivat viistona naamaan satavasta aineksesta. Oikeastaan joskus paras keli on juuri se viistoräntärankkasade, koska koirakaan ei tällöin jaksa vaatia liian pitkiä lenkkejä. Jos siis saat sen ulos tällaisella kelillä.

Kodin vapaista neliöistä
Kaikki tietävät "koirakaapin". Keuhkokuume heitä armahtakoon joilla "koirakaappi" ilmaistaankin monikossa "koirakaapit". Minulla on kaksi koirakaappia. Jos ystäväni etsii jotakin koiriin liittyvää, sanon että hän on hyvä ja katsoo koirakaapista. Toinen kaappi on varattu koiratarvikkeille, toinen on koirien ruokatarvikkeille ja herkuille. Kaksi häkkiä vievät toki myös oman tilansa, puhumattakaan kepeistä ja naulakon täyttävistä hihnoista, valjaista, huiveista, heijastimista ja mantteleista. Meillä ei käy vieraita, ainakaan niinä vuodenaikoina joina takkien pitäisi mahtua naulakkoon. Niin, no pitäisi. Ai että on tultu kauas niistä ajoista kun koiralla oli kolme varustetta: hihna, panta ja ruokakuppi.

Ehjistä varvasluista
Pimeässä luihin ja leluihin kompastelu ja varpaiden iskeminen nyt vain kuuluvat asiaan, jos lukeudut koiranomistajiin. Onhan sinulla kattava tapaturmavakuutus? Useimmiten ensiaputaitoinen naapurikin riittää, ellet jo menettänyt heihin uskoasi ja naapurirauhaasi.

Karvattomista vaatteista, ruuista, sohvista, lattioista, matoista, lakanoista...
Karvaa siellä ja karvaa täällä. Ystäväsi ja äitisi ovat tottuneet kuulemaan perinteisen selityksesi "kyllä mä eilen siivosin" mutta ei kukaan sinua usko, etkä aina usko edes itsekään. Karvanlähtöaikaan olet jo melkein valmis ajelemaan koirasi kaljuiksi ja öljyät trimmauskoneenkin valmiiksi. Tulet kuitenkin aina siihen tulokseen, että on turha taistella tuulimyllyjä vastaan. Töissä olet tottunut nieleskelemään karvoja ruuan seasta, koska et vain yksinkertaisesti aina viitsi tonkia karvapalloja suustasi kesken syönnin.

Normaalista jääkaapin sisällöstä
Pieni mutta niin olennainen asia. Älä koskaan, ikinä, milloinkaan kyseenalaista koiraihmisen jääkaapin sisältöä. Älä kysy miksi jääkaapista löytyy märkä pyyhe, sydän, keuhkot, maksa, kinttu tai koipi. Hysst. Hiljaa.


On esitetty huhupuheita, että toisinaan koirista olisi jotain hyötyäkin...

"Emmä voi ku koirille ei oo hoitajaa." 
- kolmivuorotyöntekijä jota uhattiin tuplavuorolla

"Otetaan joskus uusiks, keuhkokuume."
- erinomaisen fyysisen kunnon omaava iäkäs koiranomistaja sairaalan kimppakyytipenkiltä

4.2.2018

Minä agilityharrastajana




Koulutusohjaajakurssin kurssimateriaali sisälsi kirjan "Agility - Alkeista huipulle" (P. Vilander & H. Nykänen, 2007). Tuumasin ensin että kirja toistaa varmaan kaikki ne samat asiat jotka jo tiedän ja osaan. Kirjasta löytyi ilokseni kuitenkin monta ajattelemisen aihetta. Lukaisin myös kirjan "Uuden ohjaajan starttikurssi" (J. Lehto, E. & Valtanen, 2003) ja "Opettaminen ja taidon oppimisen perusteet". Tässä näistä kaikista hieman pohdintaa lähinnä oman pään ja oppimisen tueksi.

Menestyjän viisi osa-aluetta ovat nöyryys, tavoitteellisuus, kurinalaisuus, kärsivällisyys ja huumori. Tulisikin miettiä, että mitä seuraavaksi haluamme saavuttaa tai oppia.
  • tällä radalla
  • tällä esteellä
  • tässä harjoituksessa
  • tänään
  • ensi viikolla
  • ensi vuonna
  • alkavalla kisakaudella
  • tulevaisuudessa
Hyvä ja toimiva työkalu tavoitteiden asettamiseen ja itsensä valmentamiseen on kuuden kysymyksen lista, jolla ohjaaja voi psyykkisesti valmentaa itseään:

1. Minkä arvosanan antaisit itsellesi agilityharrastajana asteikolla 1-10? No heitetään nyt vaikkapa numero 7.

2. Miksi annoit itsellesi juuri tuon arvosanan? Miksi et antanut korkeampaa tai matalampaa arvosanaa? Olen nopeajalkainen ja pystyn nopeisiin kiihdytyksiin ja minulla on hyvä koordinaatiokyky ja vartalonhallinta. Minulla ei kuitenkaan ole riittäviä keinoja hallita kisahermojani enkä valmenna itseäni juuri lainkaan psyykkisesti. En treenaa riittävän useasti (2x viikossa olisi hyvä ja tavoiteltava määrä). En käy riittävästi valmennuksissa enkä aina osaa iloita treeneistä tai kisoista, koska olen muuttunut tuloskeskeiseksi ja olen malttamaton oppimisen suhteen. Toisinaan tuhahdan koiralle vaikka teinkin itse virheen. Olen kuitenkin kunnianhimoinen ja valmis tekemään jonkin verran töitä menestymisen eteen. Minulla on hyvä itsekuri ja mietin syvällisesti ja kirjallisesti treenien onnistumista ja olen hyvä asettamaan ja seuraamaan tavoitteitani. Kestävyyteni ja lihaskuntoni voisivat olla paremmat. Voisin oppia jakamaan paremmin agilityvuoden eri osa-alueisiin. Huollan koiriani ja itseäni hyvin. Minulla on hyvä suhde koiriini. Minä myös koulutan agilityä kohta kolmatta vuotta, joten opin myös sieltä kautta agilityssä tarvittavia taitoja.


3. Millainen agilityharrastaja saisi arvosanaksi 10? Sellainen joka korjaisi kaikki ne puutteet mitä esimerkiksi minussa harrastajana on. Ihminen jolla olisi hyvät kisahermot, aina iloinen ja kannustava asenne sekä koiraa että kanssaharrastajia kohtaan, osaamista psyykkiseen itsensä valmentamiseen, hyvä lihaskunto ja kestävyys. Ehkä vähän sellainen ylipirteä optimisti joka ei jaksaisi stressata tuloksista ja joka olisi valmis tekemään paljon työtä tulosten ja etenemisen suhteen.

4. Mikä on tavoitteesi (riittääkö 9 vai täytyykö olla 10)? Tavoitteeni on saada arvosana 10. Haluan kuitenkin antaa aikaani myös ystäville ja muulle elämälle, mutta kun olen koiraharrastuksissa, annan itsestäni kaiken koska vaadin samaa koiraltakin. Minulla ei ole mikään kiire huipulle, ajattelen että kirmailen edelleen agilityradoilla 60-vuotiaana ollen hyvässä fyysisessä kondiksessa (sehä nähää).

5. Miten pääsisit seuraavat 1/2 numeroa ylöspäin kohti tavoitettasi? Voisin alkaa käydä omatoimitreenaamassa kerran viikossa. Vuorotyötä tekevänä pääsisin vaikka kuinka monena arkiaamuna valtaamaan typötyhjän hallin, mutta kun se on se lähteminen aina...

6. Koska aloitat edellisessä kohdassa mainitsemasi asian/asioiden toteuttamisen? Heti seuraavan vapaapäivän aikaan? Tai heti kun saan jostakin lisää motivaatiota?

Mitkä ovat agilityssä tarvittavat ominaisuudet? Miten arvioisit itsesi ko. ominaisuuksien suhteen asteikolla 0-5? Kyky nopeisiin suunnanmuutoksiin, kiihdytyksiin ja jarrutuksiin. Hyvät hermot ja tietotaitoa kouluttaa ja kehittää koiraa monipuolisesti. Annan itselleni arvosanaksi 3. Minulla on tietotaitoa koiran kouluttamiseen ja riittävä fysiikka lajiin, mutta kaikessa voi aina parantaa. Tiedän yleensä miten jokin asia tulee tehdä mutta minulta ei löydy tarvittavaa pitkäjänteisyyttä asian saattamiseksi loppuun asteittain. Olen todella analyyttinen koiraharrastuksen suhteen ja mietin todella paljon oikeaa ja väärää ja eettisiä kysymyksiä.

Fyysiset 5 ominaisuutta: nopeus 5, ketteryys 5, peruskunto 4, lihasvoima 2, terveys 4
Psyykkiset 5 ominaisuutta: asenne 4, itsetuntemus 3, motivaatio 3, tavoitteellisuus 4, kiinnostus 5

Valitse niistä 3 itsellesi tärkeintä ja keskity niiden kehittämiseen 0,5 - 1 vuoden ajaksi:
Asenne, itsetuntemus, motivaatio

Kisojen onnistumiseen vaikuttavat monet ulkoiset tekijät. Tarkkaile, mitä teit ennen rataa, ja ala toistaa sellaisia asioita joiden kautta teitte onnistuneen suorituksen. Saat selville, mitä sellaista teit kisoissa jonka ansiosta onnistuitte kisoissa. Esim. aika, kisoja edeltävä liikkuminen, syöminen, nukkuminen, rutiinit yms. Motto seuraaviin kisoihin voisi olla jotakin tällaista:

Rentoudu ja pidä hauskaa. Ne ovat vain yhdet kisat kaikkien muiden kisojen joukossa. Kisoja tulee ja menee, tärkeintä on nauttia koiran kanssa yhdessä tekemisestä juuri tänä päivänä ja tässä tilanteessa.