23.10.2016

Ota pala Cismetiä

Vetääpä mietteliääksi.
SUNNUNTAI Yövuorojen loppu, töiden osalta kevyt viikko tulosillaan. Mikäpä parempi keino viettää sitä kuin pyytää kakkavarvas hoitoon kaupunkiin. Käytiin jo sunnuntaina hallilla, jossa neiti haukkui tomerasti toisille koirille - naksuttelua tiedossa siis. Tehtiin vanhoja tuttuja juttuja, testasin kuinka pentu keskittyy hallilla minuun.

Kontakti, leikkiminen ja targettyöskentely sujuivat hienosti. Pentu on niin ahne, että se keskittyy minuun täysillä hallissa. Isoille tytöille tein leluhäiriötä targetilla pysyvyydeksi - hyvin toimi tämäkin. Aiemmin oltiin tehty vasta namihäiriötä.

MAANANTAI Cismet herätti ensin 3 aikaan ja myöhemmin vielä 6 aikaan. Kello 8 aikaan oli pakko nousta, vaikka kuinka oli huonot unet takana. Lenkillä puppiduu tapasi labukan jota se kovasti mielisteli ja olisi leikkinytkin sen kanssa. Kotinurkilla tavattiin isojen tyttöjen suosikki, Markus-tipsu.

Pentu suhtautuu aivan eri tavoin koiriin joita kohtaan isot tytöt ovat ystävällisiä. Sehän imee isojen käytösmallit kuin pesusieni. Siksi olen pyrkinyt järjestämään pennulle koirakohtaamisia ilman isoja koiria niin paljon kuin mahdollista - jotta se joutuisi itse päättämään miten suhtautua toisiin koiriin.

Mittojakin mittailtiin siinä alkuviikolla. Painoa oli 8,4kg ja säkäkorkeutta 39cm. Häntäkarvat, peppukarvat ja korvakarvat ovat kasvaneet ja hieman jo irtoilee pentuvillaa ja lantion päällä on karkeampaa karvaa.

Autossa pentu on hieman pahoinvoiva edelleen, vaikka nuorempana autoilu oli täysin pahoinvointivapaata. Lenkillä naksuttelin koirapuiston lähellä. Tehtiin pari hienoa ohitustakin niin ettei nassukka edes vilkaissut toista koiraa. Jos vain naksuttelee, niin pentu on täysin ohjaajansa käytettävissä.

Käytiin iltapäivällä kaupungilla pennun kanssa pyörimässä joku 30min. Palkkasin sitä kontaktista ja istumisesta, maahankin pieni meni kertaalleen. En ole vielä yhdistänyt komentosanaa maahanmenoon koska liike on vielä epävarma. Kaupungilla neiti haukkui alkuun hurjana, ja tuli sitten heti kontaktiin kun pyysin. Alkuhämmennyksen jälkeen se oli tosi reipsu ja tarjosi koko ajan kontaktia. Se käyskenteli häntä pystyssä ja nuuski kaupungin tomuja ja ihmisiä se olisi tietysti halunnut mennä tervehtimään oma-aloitteisesti. Namit maistuivat koko ajan joten stressikynnys ei noussut liikaa. Leikki sujui riehakkaasti myös kaupungilla. 

Likka on kyllä energinen kuin mikä, ja ihmissosiaalinen. Se on menossa ihmisten syliin aina heti ensimmäisenä. Se nukkuu pennuksi aika vähän. Sisäsiisteys on hyvällä mallilla, se tekee tarpeensa lähes aina lehdelle ja se osaa pyytää ulos vinkumalla kovaan ääneen. Työpäivien aikaan se tekee vielä sisälle, mutta yöt ovat useimmiten sisäsiistejä. Kynnet se antaa leikata rauhallisena ollessaan, hampaiden katsomsita on vielä harjoiteltava. Harjaamisesta likka nauttii ja imurointi on myös kivaa.





TIISTAI Tiistaina oli oikea aktiivipäivä. Aamusta pentu herätti "vasta" seiskan aikaan. Se oli ollut yön sisäsiististi. Laskin sen pissityksen jälkeen suurempaan tilaan ja jatkoin uniani sillä seuraamuksella että kymmenen aikaan se oli raahannut kasan vaatteita sängyn viereen, pureksinut niitä, kakannut olkkariin ja pissannut lehdelle. Kannattiko nukkua? No kannatti. Klo 13 lähdimme kiertämään Puijonnokan lenkin Maini-collien kanssa. Lenkillä vierähti 1,5h ja pentu kulki suurimman osan lenkistä vapaana. Pentu oli alkuun epävarma, mutta lämpeni nopeasti suipponokkaiseen uuteen ystäväänsä.

Lenkin jälkeen käväisin nopeasti syömässä ja menimme tapaamaan Siiri-shelttiä. Siirin kanssakin vierähti 1,5h palloa heitellen Puijonlaaksossa ja karvalelulla leikittäen. Pentu lähti tosi hanakasti leikkimään ja leikki erittäin tarmokkaasti vieraassa ympäristössä. Se oikein loikki lelun perään ja ei hellittänyt otettaan vaan repi repimistään kunnes annoin sen aina voittaa lelun itselleen. Olen leikittänyt sitä sillä tavalla nätisti itse kummemmin lelua repimättä, jotta sen itsevarmuus säilyy eikä se tunne oloaan minua heikommaksi leikkiessään. Toivottavasti tämä leikki-into säilyy aikuisuuteen saakka. Kuolleesta lelusta se ei kuitenkaan innostu, sitä se käy vain nuuhkimassa. Pitelin pari kertaa pentua kiinni ja heitin lelun ja muutaman sekunnin päästä laskin sen kuolleelle lelulle. Se kyllä juoksi lelulle mutta ei tarttunut siihen. Vaan äkkiälös se saadaan kuolleesta lelustakin innostumaan, kun likka oppii sen johtavan aina ihanaan repimis- ja jahtausleikkiin...

Lenkkeilyn jälkeen kävästiin vielä raakaruokaostoksilla Oscarilla. Napero sai maistella ihania nameja joita sai henkilökunnalta. Sieltä suuntasimme vielä Päivärannan Mustiin ja Mirriin, jossa ipana sai 4kk ikänsä kunniaksi rullapuruluun. Autossa oli jo hyvin väsynyttä pentua, ja automatkoilla ei oksenneltu lainkaan vaan nukuttiin sikeästi. Ipana kohtasi päivän aikana ainakin 7 sille vierasta koiraa päivän aikana, ja jos vain naksutin sille niin se ei enää edes huomannut toisia koiria kun se keskittyi ansaitsemaan nameja. Se kyllä haukkuu toisille koirille kaukaa, mutta lähempänä se menee nuuhkimaan reippaasti. Jo yhden päivän aikana haukkuminen väheni koko ajan. Ipana seurailee minua hienosti lenkeillä ja ihmisten ilmoilla, joten kouluttamisen suhteen ei ainakaan ole mitään ongelmaa.

Tytöt ja Mainimoo.
Mainin kanssa lenkillä.




KESKIVIIKKO Työpäivä, ja puppiduun ensimmäinen yksinolo kämpässäni pitkästä aikaa. Rajasin sille aitauksella alueen kämpästä. Se oli tehnyt parit kakat sisälle, joten päätin että sisäsiisteyskasvatuksen edistämiseksi jätän aamuruuan antamatta jatkossa jos menen töihin aamuun. Päivän aikana ipana oli purrut lampaantaljaa. Mitäs jätin syötäväksi. Niin on riiviö kakkavarvas että jos esimerkiksi sukka jää sekunniksikin vahtimatta, pentu ryövää sen ja menee pureksimaan sitä johonkin sohvannurkkaan.

Treeneissä hallilla pentu odotteli sivussa radan rakennuksen ja rataantutustumisen aikana. Se piippaili jossain vaiheessa ja nuuski ympäristöä, mutta malttoi odottaa ihmeellisen hyvin ja palkkailin sitä kun se odotteli hiljaa. Naksuttelin ulkona myös toisten koirien läheisyydessä. Se ottaa kyllä mielettömän hienosti kontaktia ja keskittyy hyvin vaikka vilkkautensa vuoksi havaitseekin paljon ärsykkeitä ympäristöstä. Se leikki antaumuksella repien, se tykkää tapporiepotella lelua ja vetää sitä jonkun kanssa. Se harjoitteli myös targetia jolle lähettelin sitä pari kertaa ja naksuttelin targettiin hipaisemisesta. Sheippasin myös muutamassa minuutissa 2o2o asennon puomille. Ensin likka vain hipaisi etusillaan A:n pintaa, ja pian jo kaikilla jaloilla. Sitten siirryttiin puomille, jossa neiti ansaitsi naksautuksen aina kun takaset osuivat pinnalle. Pian se tarjosi takasia puomille, josta se sai jackpot-namitukset. Mieltsin näppärä pentu!!

Hihnoja letitellään... Täti opettanu kuinka häntää kannetaan.


TORSTAI Koirapuistossa miitattiin Selma-venäjäntoy ja cockerpsanieli. Pentu haukkui hurjana taas alkuun, mutta lämpeni nopeasti hurjiin jahtausleikkeihin uusien koirakaverien kanssa. Myöhemmin toin myös Cican ja Caran puistoon. Halusin että pentu kohtaa uudet koirakaverit kuitenkin ensin ihan itsenäisesti. Luokse se ei olisi halunnut tulla kun tunnin jälkeen puistosta lähdettiin, joten "hylkäsin" sen hetkeksi puistoon. Palattuani pentu tuli välittömästi hihnaan, hehe. Kuitenkin sen verran laumaviettiä taitaa löytyä, vaikka mikään sylikoira ei kyseessä olekaan. Pentu ei viihdy sylissä lainkaan, eikä ole missään vaiheessa viihtynytkään.

Karvakorva ruskoposki.
PERJANTAI Aamuvuorosta tullessa oli taas parit kengät löytäneet tiensä pennun suuhun. En ennättänyt aamulla evakuoida kuin kalleimmat kengät turvaan naskaleilta. Just silleen rasittavasti ihan vähäsen pentu nakertelee joka kengän paria, eli hiinä ja hiinä voiko kenkiä enää käyttää. Puris ees yhen täystohjoks eikä nirhis jokasta vähäse. Olin koomaväsyny ilta-aamuvuoro siirtymän vuoksi, mutta käytiin naperon kans kuvauslenkki ja kaupalla naksuttelin sille vilkkaan kaupan eessä. Sen keskittymiskyky on ihan loistava.

Puppiduu osaa istua ja mennä maahan sekä ottaa minuun hyvin tiivistä kontaktia täysin vieraissakin paikoissa. Olen koulutellut sitä ihan yleistämisen jalon taidon vuoksi vähän joka paikassa, että se toimisi tulevaisuudessa erilaisissa ympäristöissä samalla tavalla. Olen myös leikittäny sitä joka hemmetinmahdollisessa paikassa, ja olipa paikka tai tilanne kuinka jännä tahansa, se lähtee aina heti mukaan napakkaan leikkiin.

Ihan outoa kun ei näin taistelutahtosta koiraa oo koskaan omistanut, kun koira tosiaan leikkii ja rajusti leikkiikin. Se loikkii ilmaan lelun perässä, jahtaa nopeilla liikkeillä jo vähäisestikin liikkuvaa lelua ja kilpailee lelusta hanakasti. Naapurit kommentoivat naperoa hyenaaksi (eivätkä edes olleet ensimmäisiä). Pesukarhuksikin on kehuttu. Neiti näytteli ensimmäiset ilopissansakin, toivottavasti ei tuu tavaksi. Iltasella kuunneltiin Youtubesta eläinten ääniä. Neidillä puuttuu edestä alhaalta pari hammasta, tai siis ne eivät ole puhjenneet vaikka näkyvät ikenen pinnassa. Jännätään siis, puhkeavatko ne sieltä lainkaan.

Kuuulen kyllä.
Liinuun tutustumassa. Liinu on sheltti-lapinkoira-porokoira ristaus.
LAUANTAI Penska pääsi mukaan vuosisadan suurimmille synttärikemuille mökille. Vein sen kuitenkin ennen suurempia rientoja takaisin toiselle omistajalleen kotikotiin. Aamulla klo 7 ja 8 välillä pennun herättyä ja alettua ääntelemään, laskin sen vapaaksi koko kämppään niin kuin aina. Sillä aikaa kukan juurella olevat tikkutontut olivat kadonneet ja lattialla oli multaa. Löysin vain yhden kokonaisen tikkutontun ja yhden tikun. Kaksi tonttua oli kateissa. Alkoi hätä ja huoli siitä että ahmatti oli syönyt 10cm mittaiset metallitikun päässä olevat tontut tikkuineen kaikkineen, tälle pennulle kun maistuvat vaikka pienet kivet. Illalla pentu katsoi kukkaa liian pitkään, joten tietysti se iski hampaansa siihen aamulla.

En antanut pennulle lainkaan aamuruokaa. Ostin heti tankoparsaa (jota pitäisi aina olla kaapissa varalla näitä tilanteita varten) ja syötin niitä ahmatille. Hyvin upposivat. Myöhemmin tikkutontut löytyivät sohvan alta, kuten vähän summailimmekin, että olisiko oikeasti mahdollista että koira söisi moiset outoudet. Tontut läks joka tapauksessa piiloon tämän jälkeen. Pentu on onneksi ahne ja käyttää ahkerasti hampaitaan, mutta se ei kaikesta silputuksesta huolimatta niele asioita. Mutta ainahan se pitää pahinta ajatella.



Suomenhyeena.
Cismet tulee minulle seuraavan kerran kun lomailen 5.11. alkaen, eli jo aivan pian! Ikävähän tuota pientä virtapommia taas tulikin. Täytyy ehdottomasti napsia rakennekuva neidistä. Loman lopussa Jenny ja Savu tulevat viihdyttämään meitä etelästä. Saas nähä mitä sisarukset tuumaavat toisistaan, ja mitä Savu tuumaa äiskästään ja mummostaan!

Agitreeneissä on ravattu joka keskiviikko. Ollaan saatu melkein joka treenistä jotakin kotiläksyä. Itsenäisesti olisi tehtävä ainaski esteen taakse lähetyksiä: saksalainen ilman käsiapua takaakierrossa, erilaiset takaalähetykset ja kova hetsaus lelulla kun koira on kiertänyt esteen. Seuraavissa treeneissä saatiin kolme DVD:tä kouluttamiseen ja agilityyn liittyen. Kattellaan niitä kun ennätetään.


Hiphei, alla noin 2kk jäljessä tulevaa videomatskua pentujen 3-8 viikon touhuista. 
Voi ku ne ois vielä tuommosia!
Ja vielä uusinta videota Cismetistä:
 
Äiti jää kohta kakkoseks häntäkarvojen suhteen.
4kk lahjapuruluu / Maailman väsynein pieni koiranalku.
Huono koipi, irti puren poikki heti.
Hyvin väsyneitä paimenkoiria.
Sää mitää televisiota kato, sää leikit!
PLIIIIT.
Kengät purtu, pisut tehty, tätiä rääkätty... Mitäs sitte?
Oon ihan normaalisti kehittynyt koiranpentu.
Taistoriepu.

3 kommenttia:

  1. Ihana pikkunen <3 ja sieltä on Liinukin bongattu. Hippu on samanvärinen mutta paljon isompi kuin Liinu joka on tosi siro. Liinun pääkin on kuin pentukoiralla ja näyttää jo pienemmältä kuin Puppiduu. Luonteeltaan Hippu on ihan sylivauva vai onko se vaan lellitty siihen :) me käymme kanssa koirapuistossa jossa sillä on ne tutut koirakaverit. Tietää kyllä paikkansa laumassa eikä isottele. Mutta jos on mahdollisesti uusi, pienempi tuttavuus niin sitä kyllä kurmuuttaa. Ihmisten kanssa tulee toimeen ja on tosi sosiaalinen ja hellyyttä vailla. Kynsien leikkaus on pienenä tosi hankalaa ja kamalaa, nykyään saan jo yksin leikattua ja antaa itse tassua. Tosin palkinto on aina nakkia tai leikettä, sehän se helpottaa :) nyt sai ekat hirvenluut, niitä on pakkasessa isoja ja pieniä. Ei illalla nappulatkaan maistuneet kun olisi halunnut luun iltapalaksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo luulin jo ettei lainkaan nähä Liinua Cismetin ollessa minulla tuon viikon, mutta nähtiin kuitenkin! :D Me ei hirveesti koirapuistoilusta perusteta ainakaan vieraiden koirien kanssa, kun omat eivät oo niin koirasosiaalisia. Lähinnä leikit yltyy hirveeks haukkujahdiks jossain vaiheessa, varsinkin nopeeliikkeiset riehakkaat koirat saa nää haukkumaan ja mä en kestä sitä kuunnella. Tuttujen koirien kanssa puistoilu on kuitenki jees.

      Poista
  2. http://charmingnails.blogspot.fi/2015/10/maailman-paras-hippu.html

    VastaaPoista

Asiattomiksi luokiteltavia kommentteja ei julkaista.