Minulle esitettiin toive, että kertoisin seikkaperäisesti kuinka tokon noutoliike opetetaan. Heti alkuun sanon että tapoja on monia. Itse olen sunnuntaitokoilija, joka on opettanut vasta yhdelle koiralle kokonaisen noutoliikkeen. Vaan kerrompa nyt kuinka tämän liikkeen opettamisen aloitin ja kuinka etenimme siinä kohti valmista liikettä. Opetin noudon sheippaamalla eli vaihe vaiheelta ja takaperin ketjuttamalla (etenemällä tutusta epätuttuun tekemiseen), joista koostui lopulta kokonainen liike. Käytin apuna naksutinta täsmällisen palkkaamisen ajoittamiseksi.
1. Koira opetetaan koskettamaan esinettä. Esine voi aluksi olla lelu, jos noutokapula ujostuttaa. Palkkaa koira ensin jo siitä, kun se katsoo esinettä. Eli odota, kunnes koira vilkaisee esineen suuntaan > naksauta > anna herkku tai leikitä (älä noudettavalla lelulla, koska koira ei saa oppia pureskelemaan noutoesinettä). Seuraavaksi palkkaa koira, kun se koskettaa esinettä. Seuraavaksi voit vaatia koiraa tarttumaan esineeseen ja nostamaan esinettä ilmaan, josta etenette vähitellen siihen että vaadit koiralta esineen pitämistä suussa sekunnin, kahden sekunnin, kolmen sekunnin... ajan.
2. Nyt koira osaa pitää esinettä suussaan. Opeta se nyt pitämään myös noutokapulaa samalla tavalla, jos opetit sen ensin pitämään suussaan suosikkileluaan. Opeta koiralle, että se ei saa irrottaa otettaan kapulasta ilman käskyäsi "irti, anna, kiitos tmv." tai se ei saa palkkaa. Opeta koiralle, että saat koskettaa kädelläsi kapulaa koiran pitäessä kapulaa suussaan ilman että koira pudottaa kapulaa. Seuraavaksi opeta koiraa pitämään esinettä muutenkin kuin paikallaan ollessa. Itse opetin seiso-istu-seiso sarjalla, jossa koiran täytyi pitää koko ajan esinettä suussaan. Alkuun koira tipautti esineen suustaan sarjan aikana, mutta vähitellen se oppi toistojen kautta pitämään esinettä myös liikkeessä. Voit myös pyytää koiraa olemaan sivullasi samalla kun se pitää esinettä. Mitä monipuolisempia tehtäviä, sen parempi pohja ja koira osaa soveltaa oppimaansa paremmin jatkossa. Opeta alusta saakka koiraa pitämään noutokapulaa suussaan pureksimatta, oikealla otteella eli keskeltä kapulaa. Jos koira alkaa pureksia kapulaa, palaa takaisin kapulanpitoharjoituksiin, äläkä ikinä palkkaa pureksimisesta.
3. Nyt koira osaa pitää esinettä suussaan oikeaoppisesti samalla liikkuessaan. Seuraavaksi käsket koiran sivullesi ja viet kapulan kauemmas. Palkkaa koira, kun se juoksee kapulalle ja koskettaa sitä tai ottaa sen suuhunsa oikeaoppisesti. Älä palkkaa, jos koira varastaa lähdössä. Jos koira tuppaa varastamaan lähdössä, vie kapula äläkä heitä sitä. Kun tämä sujuu varmasti koiran varastamatta lähdössä, ala heittää kapulaa pienieleisesti samalla käskyttäen koiraa pysymään aloillaan.
4. Koira osaa nyt odottaa sivullasi, kun heität kapulan. Se osaa myös lähteä hakemaan kapulaa käskystä ja pitää esinettä suussaan oikeaoppisesti. Olet myös vahvistanut riittävästi koiralle sivullaolemista samanaikaisesti kapulanpidon kanssa. Olet vahvistanut sitä, että koira irrottaa esineen vasta luvan saatuaan tai muuten se ei saa palkkaa. Jos jokin noutoliikkeen osista hajoilee, palaa askel takaisin ja vahvista heikkoa osa-aluetta. Tee vaihtelevia harjotuksia ensin helpossa kotiympäristössä, äläkä harmistu jos koira ei osaakaan noutaa vieraassa ympäristössä. Koira täytyy opettaa tekemään asiat myös vieraassa ympäristössä, eikä tämä ole lainkaan automaattista. Siispä harjoittele monipuolisesti ja erilaisissa ympäristöissä.
Meillä ongelmana noudossa oli se, että koira tiputti kapulan suustaan liian aikaisin. Koira kyllä lähti innolla noutamaan kapulaa, mutta pudotti sen palkan toivossa liian aikaisin. Lopetin siksi namipalkkaamisen noudossa, jolloin koiralle ei tullut kiusausta pudottaa kapulaa liian aikaisin. Samalla vahvistin kapulanpitoa ja sitä, että sain koskea kapulaan koiran pitäessä kapulaa suussaan ilman että koira pudotti kapulaa kosketuksesta. Hoin alkuun myös koiran tuodessa kapulaa sille sen oppimaa kapulanpitokäskyä "pidä" ja en aluksi vaatinut koiraa tulemaan kapula suussa sivulleni sen noudettua kapulan, vaan palkkasin sen jo (kehuilla) siitä että se nouti kapulan luokseni ja piteli sitä suussaan niin pitkään että annoin sille käskyn "irti", jolloin koira irrotti kapulan suustaan kädelleni. Jos sinulla on ongelmia noutoliikkeen kanssa, koeta miettiä mikä vaihe noudossa mättää ja panosta siihen. On aina turvallista palata takaisin perusteisiin.
Toivottavasti tekstistä oli jollekin apua. Se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toiselle ja nämä vaiheet voi opettaa melkein missä tahansa järjestyksessä. Suosittelen olla tekemättä niin kuin minä eli olla menemättä tokokurssille ja opetella kaiken itse osin väärinkin, koska sitten joutuu korjailemaan jo tehtyjä virheitä pitkän aikaa. Eli mars kurssille. Kun opit perusteet kerran ja kunnolla, voit jatkossa keskittyä aina seuraavien koirien kanssa niiden yksilöllisiin ongelmiin ja ominaisuuksiin sekä sellaisiin koulutusmenetelmiin jotka juuri niille parhaiten sopivat.
Mitäs mieltä, pitäisikö tätä aihealuetta laajentaa muihinkin tokoliikkeisiin? Yksinään noudosta kirjoittaminen tuntuu jotenkin tosi irralliselta. Ehkä pieni kertaus olisi paikallaan itsellenikin, kun joutuisi tekstiä kirjoittaessa pohtimaan asioita kunnolla.
 |
| Noutamista kait se o tämäki! |
Toivottavasti tekstistä oli jollekin apua. Se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toimi toiselle ja nämä vaiheet voi opettaa melkein missä tahansa järjestyksessä. Suosittelen olla tekemättä niin kuin minä eli olla menemättä tokokurssille ja opetella kaiken itse osin väärinkin, koska sitten joutuu korjailemaan jo tehtyjä virheitä pitkän aikaa. Eli mars kurssille. Kun opit perusteet kerran ja kunnolla, voit jatkossa keskittyä aina seuraavien koirien kanssa niiden yksilöllisiin ongelmiin ja ominaisuuksiin sekä sellaisiin koulutusmenetelmiin jotka juuri niille parhaiten sopivat.
Mitäs mieltä, pitäisikö tätä aihealuetta laajentaa muihinkin tokoliikkeisiin? Yksinään noudosta kirjoittaminen tuntuu jotenkin tosi irralliselta. Ehkä pieni kertaus olisi paikallaan itsellenikin, kun joutuisi tekstiä kirjoittaessa pohtimaan asioita kunnolla.
Mä just tänään mietin, että täytyisi hieman googlailla ohjeita noutamisen opettamiseen.
VastaaPoistaTää oli kyllä hyvin ja selkeesti selitetty ja tästä on varmasti myös monelle muulle apua! :)
Selkeesti kirjotettu! Meillä on ongelmana se että Dina tiputtaa kapulan just liian aikasin tai silloin kun kosketan kädellä kapulaa. Kannattaisiko miettiä jotain muuta kuin namipalkkaa?
VastaaPoistaKannattaahan se aina miettiä ja kokeilla, ei siinä mtn menetäkään :) Meillä ainakin tohon liian aikasin tiputteluun tehosi se etten enää palkannut nameilla ja vahvistin kapulan pitämistä.
PoistaMeillä on taisteltu saman ongelman kanssa. Itse olen päässyt ongelmassa eteenpäin siten, että otan jotain superherkkunameja, menen polvilleen lattialle ja pyydän koiran eteeni vastapäätä minua. Lasken muutaman namin lattialle siten, että pääsen tarvittaessa yhdellä kädellä peittämään namit, jos koira yrittää ryöstää. Otan esille kapulan ja joko annan sen koiralle tai odotan, että koira poimii sen itse lattialta. Välillä palkkaan pidosta, jossa pidän esim. välillä kapulasta kiinni tai käytän käsiä kapulan lähellä (koira saa vapauksen jälkeen tiputtaa kapulan lattialle) ja välillä oikeasta luovutuksesta. Jos koira tekee oikein, vapautan sen namikasalle, joilloin se saa syödä koko kasan nameja. Jos se tiputtaa kapulan, otan namit, laitan ne taskuun ja sanon esim. oijoij. Jos on helposti paineistuva koira, kannattaa vain piilottaa namit sanomatta mitään. Hetken päästä kaivan namit uudelleen esiin ja koitan samaa uudelleen. Ennen tämän kikan käyttöä koiralle pitää tietysti opettaa luopumista.
PoistaMä lisäisin jo 1-2 vaiheen aikana mukaan vauhtinoudot, joiden avulla koira saadaan paremmin kiinnostumaan kapulasta, parannettua noutomotivaatiota ja saadaan rakennettua koiralle mielikuvaa, että nouto nopea liike. Pörrillä oli ongelmana se, että sen mielestä pelkkä kapulapito ja nostelu oli ihan tylsää puuhaa, mikä helposti tappoi mielenkiinnon, vaikka palkka olisi ollut hyväkin. Olen parantanut Pörrin motivaatiota paljon sillä, että heitän kapulan ja juoksen itse kapulan perään, jolloin saan koirankin innostumaan siitä. Jos koira ei tästä huolimatta kiinnostu kapulasta, kapula kannattaa ottaa käteen, hihkua ja vaikka heitellä ilmaan. Tämän jälkeen heittää taas ja juosta perään. Jos koira nappaa kapulan, lähdetään äkkiä juoksemaan vastakkaiseen suuntaan ja koiran tuodessa kapulaa hihkaistaan vapautussana ja kaivetaan lempparilelu esiin, jolloin koira vaihtaa kapulan leluun. Jos koira tiputtaa kapulan ennen palkkasanaa, itse olen ainakin lähtenyt uudelleen juoksemaan kapulaa kohti. Samaahan voi harjoitella myös lelulla, jos esim. leikkimotivaatiossa on ongelmia.
VastaaPoistaKapulan kanssa perusasentoon tulo ja siinä oleminen sekä erityisesti odottelu kapulan heiton aikana kannattaa opettaa erikseen vasta, kun koira on innostunut tarpeeksi kapulasta ja sen motivaatio noutoa kohtaan on tarpeeksi hyvä. Minä ainakin sain tapettua tehokkaasti Pörriltä noudosta hyvän vauhdin, jos otin liian aikaisin vaatimuksen siitä, että pitää odottaa sen aikaa, kun kapula lentää. Lähtisin treenaamaan odotusta melkein sitä kautta, että pitäisin koiraa kiinni esim. kaulapannasta ja vapauttaisin sen kapulalle kuten kuolleelle lelulle, jolloin koiralle vahvistuu ensin mielikuva, että käskyn jälkeen pitää ampaista liikkeelle vauhdilla. Vasta sen jälkeen lähtisin vahvistamaan odottamista esim. siten, että heittäisin kapulan, mutta hakisinkin sen itse ja palkkaisin koiran siitä, että koira pysyi kauniisti paikoillaan. Pekka Korri on neuvonut, että jos koira karkaa kapulalle ennen käskyä, sen kannattaa antaa mennä. Kieltämällä saa helposti epäröivän ja vauhdittoman koiran. Olen tästä samaa mieltä.
Huh tulipa pitkä viesti, mutta siis tiivistetysti: kauniin kapulan käsittelyn ohessa on hyvä harjoitella vauhdikkaampia noutojuttuja, jotta koiralle saadaan rakennettua noutoon oikea mielentila (ja vire).
Totta, virettä en tässä aika teknispainotteisessa postauksessa käsitellytkään. Tietysti jos koiralla on ongelmia vireen kanssa, ei tekninen puurtaminen ja toisto auta :)
PoistaM olen eri mieltä siitä, että perusasento pitäisi heti opettaa mukaan noutoliikkeeseen. Toki jos koiralla on vire ja moottori valmiina, niin miksei, mutta perusasento ja malttaminen on niin helppo opettaa jälkimmäisinäkin. Noudossa tärkeintä on kuitenkin innokkuus (joskaan sitäkään ei saa olla liikaa) niin kapulan noutamisessa kuin palautuksessa. On tärkeää, että koira osaa pidellä kapulaa, irroittaa ja palauttaa sen, mutta jos koiran vauhti ja motivaatio ei ole kunnossa, ei liikkeestä saa kympin arvoista mitenkään.
VastaaPoistaAina liikkeitä ei tarvitse tehdä koemaisella "perusasennosta perusasentoon"-kaavalla, vaan nimenomaan opetusvaiheessa on ihan ok rikkoa rajoja. Kesken palautuksen lelu ilmestyykin ja koira saa pudottaa kapulan ja ottaa vauhtia. Koiraa voidaan heitsata kapulalle, jos sen motivaatio sinne juoksemiseen ei ole kohdallaan. Liian kaavamainen opettaminen alusta asti voi kostautua sillä, että liikkeestä tulee eläimelle tavattoman tylsä ja turhauttava.
Totta. Aika teknisellä otteella kirjotin tämän, joten motivoituneisuutta ja viretilaa en tässä käsitellyt ollenkaan vaikka tietysti ne kuuluu kaikkeen koiran kanssa tekemiseen olennaisimpana osana. Itse rikon kaavoja treeneissä sen minkä ennätän. Treenien tulee säilyä yllätyksellisinä koiralle.
Poista"Eli odota, kunnes koira vilkaisee esineen suuntaan > naksauta > anna herkku tai leikitä (älä noudettavalla lelulla, koska koira ei saa oppia pureskelemaan noutoesinettä)."
VastaaPoistaJuuri luin eilen tokoryhmästä metallinoudon opettamisesta, että leikittämisen tiimellyksessä heitetään metallikapula koiralle, joka sitten ryntää perään ja ottaa kapulan suuhun -> bileet. Mutta se onkin vähän eri juttu kuin peruskapulan opettaminen :)
Jep, just tehokasta että eläin leikin varjolla oppii metallin olevan ihan ok juttu :)
PoistaKaukoista olisi kiva saada ohjepostausta!
VastaaPoistaKirjottelen, kiitos ideasta :)
Poista