28.12.2014

Sinne män sekin

Joulu kului pitkälti sukulaisia tavatessa ja syödessä. Olin Joulun vapaalla, mikä ei tällä alalla ole mikään itsestäänselvyys. Käväisin ensin liikauttamassa ruunan vauhdikkaan ja lumisen maaston merkeissä, ja kopukan jälkeen vauhtiin pääsi lauma paimenia. Lauma onkin saanut nauttia joulun alla irti olosta täällä maalla kotikotona. Minä taas olen napsinut niin jumalattomasti kuvia, että näissä riittää käsiteltävää vapaapäiville. Saanen vielä mainita, että riemua on riittänyt jokatalvisen harrastuksemme pulkkaratsastuksen ansiosta myös meille ihmismielisille. Liina kiinni hevoseen ja pulkka perään - laukassa saa jo etsiä tasapainoa ja pitää lujasti kiinni, eikä kaatuminen puuterilumeen haittaa ollenkaan! Otetaan yleensä Sani ja Aurora mukaan pulkkaratsastuslenkeille, ja Aurora tottui taas tähän koiran silmin epämääräiseltä näyttävään menoon yllättävän nopeasti. Pääsivätpä Höpö ja Sampura pulkan kyytiinkin.

Kuvasatoa ennen Joulua. Wss Koda oikealla.
Vaikka inhoan joululahjojen mainostelua - eihän omaisuudella saisi ylpeillä - niin mainitsen tässä kuitenkin pari blogin aihealueeseen liittyvää koiramaista lahjaa. Sain parhaalta toveriltani lahjaksi mitä ihanimman Paimenlauma-logolla varustetun trikoopipon. Voi tätä riemua, nyt päästään edustamaan komean pipon merkeissä!

Toinen joululahja on minulta itseltäni itselleni. Ostin vuosi sitten kirpparilta parin euron kappalehintaan Rukan ruskeat Polar Bliss -taluttimet. En tiedä parempia taluttimia, joten harmistus oli suunnaton kun alkutalvesta toinen talutin hajosi. Liekö kosteus oli haurastuttanut nylonin rakennetta, ja säätäessäni hihnan pituutta se vain napsahti siitä kohtaa missä oli pieni vekki nylonissa. Jokainen tietää, että jos nyloniin tulee pienikin vekki, se purkautuu siitä herkästi. Sitaisin nylonin tuplasolmuun ja päätin että hihnasta en luovu, koska tykkään siitä niin kovin. Eräs lenkki tämä päätös kostautui, kun solmu aukesi vilkkaan tien vieressä pimeyden keskellä, eikä koirilla ollut juuri sillä lenkillä mitään heijastimia. Vain koiranpuolen hihnanpätkän heijastimet, onneksi.

Kävelytien ja autotien erotti vain kapea, metrinen ojankaistale ja Kiksu etsi itselleen istuntopaikkaa, eikä se tajunnut ettei hihna enää jarruta sen menoa. Se meni melkein tielle saakka vaikka huusin sitä tulemaan takaisin. Säntäsin polkaisemaan hihnanpätkän päälle, ettei koira kerkeäisi vilkkaasti liikennöidylle tielle. Onneksi osuin kertapolkaisulla hihnan päälle, koska koira otti samalla väistöliikkeen tien suuntaan minun säntäykseni takia. Hiukan siinä meinasi puuskututtaa säikähdyksestä. Miksi, aina, Cicaro. Oi miksi. Suisidilista sai taas jatkoa. En muistaakseni aikaisemmin vielä ollut kertonut tästä episodista. Opetuksena tästä itelleni ja kaikille muillekin, ettei rikkinäisiä varusteita tule ikinä käyttää!!!

Joten, nyt meiltä löytyy uudet ihanat Rukan taluttimet. Taluttimissa on kunnon säätömahdollisuus 1m - 2m välillä, heijastimet, kaunis ja pirteä väri, pehmeä kädensija, vahvat lukot, ja taluttimet ovat mukavan kepeät ja sopivan paksuiset. Mä en lähteny grippivillitykseen, koska ne näyttävät minun silmääni aivan hevosten ohjilta... Nimimerkillä ruunallamme on ollut jo monta vuotta grippiohjakset. *tirsk*



Voitin muuten Facebookin arvonnassa joku aika sitten Hurtta Summit Parka -toppamanttelin. Noista voi siis joskus voittaakin jotain. Ei huono, sillä manttiksen arvo koirieni koossa on noin 60-70 euroa! Tulee kyllä käyttöön ihan varmasti ja manttelista voisi kirjoittaa tuotearvostelunkin kunhan se joskus saapuu postiin. Voitin myös Pawsomness-blogin järjestämästä arvonnasta heijastinpannan. Pitäsköhän tässä harkita jatkavansa lottoamista...

Uuden vuoden postaukset on melko lailla valmiiksi kirjoitettu ja temppuhaasteen videot kuvattu jo viikko sitten. Vapaita ootellessa että kerkeää kokoamaan temppuhaaste-videon!

5 kommenttia:

  1. Meillä on kans molemmille koirille noi Rukan hihnat, toisella turkoosi ja toisella oranssi, enkä kyllä nykyään käytä enää muita! Pennulla on myös ne valjaat ja koska niissä on niin hyvät säätömahdollisuudet niin ne näillä näkymin menee sille myös aikuisena. Tai ainakin mahtuvat tällä hetkellä tolle meidän vanhemmalle tollolle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo sama, oon ihan tykästyny nuihin hihnoihin :D

      Poista
  2. Voi että! Oispa meilläkin tommoset puitteen koiran kanssa :D Mökki löytyis keskeltä ei mitään, mutta se on asumiskelvoton :D Ehkä mä sitten sen perinnöksi otan ja kunnostan :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mäki käyn kotikotona niin harvakseltaan et tuntuu iha luksukselta ku saa viimei pitää päivittäin irti ja rymytä tutuissa lapsuuden metsissä ja järvellä päivät pitkät ^^ Hei mä ottasin heti ja kunnostasin moisen torpan, ellei oo ihan läpilaho! Tommoset on arvokkaita paikkoja ja kantsii ehottomasti vaalia. :)

      Poista
  3. Kivoja nuo Rukan hihnat :) Mä yritän nyt olla ostamatta mitään pantoja (ja hihnoja) joten ei auta ostaa (onneksi voin jtn. tehdä itse - sitä en sentään kiellä). Netta viime vuonna agilitytreeneissä pureskeli poikki yhden ohuen nylonhihnan omaa vuoroaan odotellessaan.. :'D

    VastaaPoista

Viestisi kulkeutuu laumanjohdon arvioitavaksi ennen julkaisua.