ON-OFF tilanne päättyi. Päätin kokeilla, tuntuisiko Sanin massussa potkuja, ja tuntuvia pieniä liikkeitä tunsinkin! Pitää vielä iltasella Sanin mennessä nukkumaan tunnustella, tuntuuko liikkeitä vieläkin. Neiti on pyöreä, ahne ja pentujen liikkeet tuntuvat ja näkyvät niin selvästi, että ei kai tässä auta kuin uskoa neidin olevan tiine! Oioi en voisi olla tämän onnellisempi, nämä pennut ovat niin hartaasti toivottuja. Montakohan paimenen alkua sieltä onkaan tulossa? Epäilen itse 4 puppia. Kevään huono onneni kääntyi tämän tiedon ansiosta, joten ei muuta kuin odottelemaan vielä muutamaksi viikoksi ja pentulaatikkoa väsäämään. Ultra taitaa jäädä käymättä, mahan koosta ja liikkeistä päätellen pentuja tulee olemaan enemmän kuin yksi, mikä on synnytyksen kannalta oleellinen tieto.
Meillä menee muutenkin hienosti, kävimme mökkeilemässä palleron kanssa. Neiti ei juoksentele enää juurikaan, vaan kävelee paikasta toiseen ja lenkillä sitä saa suorastaan raahata perässä. Koiran ehdoilla mennään edelleen, etenkin nämä loppuviikot. Rannassa on käyty kahlailemassa melkein joka päivä, ja Sani on paimenturrikkana jahdannut innolla vesikirppuja. Laskettu aika osuu aika likelle Ylioppilasjuhliani. Luulen kuitenkin, että Sani kerkeää synnyttää jo reilusti ennen juhlia. Olen itse 24/7 kotona seuraamassa odottavaa neitiä ja tarkkailemassa synnytyksen käynnistymistä. Uskomatonta, että ollaan jo tässä vaiheessa, kun tuntuu että vasta oltiin astutuspuuhissa! Viimeiset viikot tuntuvat varmaan pieneltä ikuisuudelta.
PS. klo 0:23 Potkuja tulee melkoiseen tahtiin, ja hymyt leviävät kaksijalkaisten perheenjäsenten suupieliin, kun potkut ovat niin tuntuvia. Tämä tunne on mieletön, olen niin onnellinen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita asiallisesti niin saat äänesi kuuluviin.