21.5.2014

FIX-rekisteröinti



Tuommosta postia lähti tänään liittoon. Kesällä toivottavasti virallisiin, yay!

6 kommenttia:

  1. Suunnitelmissa on myös ollu Awa ja Heta FIX-rekisteröidä, mut vielä en oo saanut aikaseks... Jos sitten kun tuo matti ei huutele enää kukkarossa... :D

    VastaaPoista
  2. Anonyymi22.5.14

    tää ei nyt liity tähän postaukseen, mutta oon tuolla fb:n sekarotuiset kunniaan yhteisössä huomannu, että oot aina sitä vastaan, jos joku puhuu pentujen teettämisestä sekarotuisellaan. niin oon miettiny, että miksi sä "sait" tehdä sekarotuisen pentueen ja miksi se oli sitten ihan oikein?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi23.5.14

      okei, kiitti vastauksesta! enkä tarkoittanut millään pahalla tuota kun kysyin, oon vaan miettiny tuota :)

      Poista
  3. Koska vastustan vastuutonta koirien pennuttelua. Vaikka hyväksyn mielessäni sekarotuisten (ja puhdasrotuisten) koirien lisääntymisen, ei se tarkoita että jokainen pentue olisi mielestäni hyvillä puitteilla teetetty. En puutu minun mielestäni vastuulliseen pennutukseen, mutta aukaisen suuni jos suunnitelma on luokkaa tällainen: "Ajattelin teettää nartulleni pentueen kun tämä on niin söötti, isäksi olen ajatellut rotua x, y tai z. Narttua ei ole luustokuvattu kun ei vaikuta kipeältä. On arka, mutta johtunee nuoresta iästä."

    Olen myös vastaan jo kulunutta termiä vastaavia "vahinko"pentueita. Kun pidetään leikkaamatonta urosta ja narttua samassa taloudessa, tai ei huolehdita juoksuisesta nartusta riittävän tarkkaan, ei ole kyseessä minkään sortin vahinko vaan tietoinen päätös pennuista. "Vahinko" on kuitenkin armeliaampi sana, ihmiset eivät välttämättä syyttele tällöin niin kovasti. Siksi kai monet vetoavat että pentue olisi vahinko. Minusta tietty vastuullisuus täytyy säilyttää, aivan sama oliko koira seropi tai rotupi, minulle rotu tai roduttomuus on vain yksi tapa jakaa koiria, vähän kuin sukupuolen tai värin mukaan. En tiedä, oletko jo lukenut, mutta perustelen hieman laajemmin näkemyksiäni näistä asioista tässä:

    http://paimenlauma.blogspot.fi/p/elamaa.html

    Tämä aihe herättää minussa paljon tunteita. Vaikka vastaan usein kriittisesti, niin tarkoitukseni on vain saada nämä hupipennuttelijat ajattelemaan asiaa uusista näkökulmista. Tämä on vähän kuin sitä kuuluisaa rakettitiedettä, ja jos ei ole perehtynyt asiaan esimerkiksi genetiikan kautta, ei voi mitenkään odottaa että pennuttelija pystyisi ajattelemaan asiaa pidemmälle kuin "laitetaan kaks koiraa yhteen ja saadaan aikaan sööttejä koiravauvoja ja sitte myydään ne kääpiökoirahintaan". Tarkastelen ite yhdistelmiä, niin puhdas- kuin sekarotuisiakin, kriittisellä silmällä. Ihan oppimisen, mutta myös loppumattoman kiinnostuksen vuoksi. Ei näihin asioihin pitäis facebookin keskustelupalstan kautta lähteä neuvoja hakemaan, vaan kyllä se syventyminen ja oppiminen pitäis jossain ihan muualla tapahtua. Ainakaan, jos suunnitelmissa oikeasti on toteuttaa joku pentue. Tuntuu, että nykyään on lähes pakonomaista, että sen oman nartun pitäis lisääntyä. Eikä siinä mitään, jos mietitään yhdistelmä järkevästi - mihin sisältyy terveys, luonne, ulkonäkö ja kaikki näiden variaatiot ja seikat joita ei välttämättä edes osata aina ottaa huomioon. Näistäkin lisää äsköisessä linkissä ja suunnitelmapostauksessa vielä avaan joitakin kohtia enemmän.

    VastaaPoista
  4. Olen täysin samaa mieltä Leenan kanssa tästä mikä on suunniteltu ja järkevästi perusteltu pennuttaminen, ja mikä sitten taas tyhmää pentutehtailua. Minun mielestäni kaikki sellainen pentujen teko jota ei ole sen kummemmin mietitty tai perusteltu mitenkään, voidaan laskea pentutehtailuksi ainakin suuressa osassa tapauksista. Itse teetin kaksi vuotta sitten pennut meidän perheen koirilla, myönnän että en ollut tuolloin perehtynyt asiaan riittävästi nimenomaan genetiikan näkökulmasta. Toisaalta, jos joku olisi minulle tullut tästä asiasta tuolloin kertomaan, se tuskin olisi mieltäni muuttanut.
    Nyt jälkeenpäin kuitenkin ymmärrän sen, että olisin voinut toimia toisellakin tavalla, ja perehtyä asiaan tarkemmin. En edelleenkään ole mikään rotukoirien kannattaja syystä että perheeni sisällä (ei siis minulla vaan kaikki lähiperheeni jäsenet mukaan laskettuna) meillä on 6 koiraa joista 2 on rotukoiria ja 4 sekarotuista. Rotukoirat ovat phalene ja airedalenterrieri, joista toisella on synnynnäinen sydänvika ja toisesta kasvattaja myönsi, että yhdistelmä oli virhe ja osasta pennuista tuli ns. luonnevikaisia, jonka lisäksi tälläkin koiralla todettiin sydämen vajaatoiminta ja jaloissa on ollut vikaa pennusta asti.
    Joten nyt kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että jos monirotuisille annettaisiin samat mahdollisuudet kilpailla tuloksellisesti, en IKINÄ KOSKAAN ottaisi enää rotukoiraa, mutta koska haluan kilpailla ja saada samat mahdollisuudet kuin muutkin, joudun pitkin hampain myöntämään, että seuraava koira jonka otan on rotukoira.
    Ja nyt jos joku miettii, että rotujakin on erilaisia niin BINGO niin onkin ja silti myös näiden rodun jalostajien joukosta löytyy niitä jotka jalostavat vain ulkonäön tai luonteen tai käyttötarkoituksen tai lyhyen hännän tai minkä ikinä perusteella eikä mieti kokonaisuutta. Joten aina kun pentua mietitään taloon, on syytä perehtyä tarkoin siihen mihin käyttötarkoitukseen ja miksi koira otetaan, ja erityisesti keneltä ja mitkä ovat KASVATTAJAN MOTIIVIT tämän pentueen kohdalla.
    Olen puhunut -kiitos ja anteeksi-.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeitä pointteja, kiitos kommentistasi! Kasvattajan motiivien kyseenalaistaminen varsinkin hyvä huomio. Varsinkaan moni kokematon koiranostaja ei niitä muista kysellä, ellei kasvattaja tuo niitä esille itse. Itse painotan myös kokonaisuutta, mikä merkitsee yhdistelmässä paljon enemmän kuin yksittäinen tekijä.

      Poista

Viestisi kulkeutuu laumanjohdon arvioitavaksi ennen julkaisua.