7.5.2014

Matinmäellä

Tällasella köörillä liikkeellä viime viikolla:
Kyllä huomaa huiveista, ketkä rypi taas jokaisessa mudakossa.
Titus, Halti, arvaa-kuka x2
Vielä kolmenkin vuoden jälkeen löytyy metkoja mestoja tästä pikkukaupungista. Harmi, etten aiemmin ollut käynyt Matinmäessä, ommeinaa aika messevät lenkkimaastot hiekkakuoppine kaikkineen. Menossa mukana tällä kertaa Titus ja Halti, vanhat tutut koiratoverit. Halti oli kasvanut hetkessä pörröpallosta lähes aikuisen mittoihin. Leikit sujuivat moitteettomasti, ja koirat venas hetken omin päin pihalla ku löydettiin sattumalta uusi autiotalo koluttavaksi. Allekirjoittanut on siis pienestä pitäen ollut erittäin innostunut autiotalojen kiertelijä, urban explorationisti. Talossa oli niin paljon lasinsiruja, että jouduimme telkeämään oven etteivät koirat päässeet taloon satuttamaan varpaitaan.

Välillä käytiin rapakoissa.

Talviturkkikin päätettiin heittää Tituksen kanssa - uitiin kilpaa kepin perässä. Cara kerto
haluavansa treenata kovaan uintikuntoon kesää varten, että voittaa vesimaisteri-Auroran kepin
noudon TM-kilpailussa.
Kiksukin heitti talviturkin - vahingossa, pudottuaan veteen rantapenkan pettäessä alta.
Sähläks syntyny.

Minä sinut napero yhessä kepinvedossa voitan. Cara näyttää hirween isolta.
Sit vähä toimintaa! Naperolle kyytiä.
Cara ja Halti versus Kipsa.
Kiksua ja Haltia ei äkkiseltään meinannut erottaa toisistaan, kun ovat pitkälti saman värisiä ja molemmilla oli vielä samanvärinen oranssi huivi. Kokoero on huima, mutta jos iteki sekotan joskus kissat ja koirat kotona keskenään niin... ihan normaalia sekoittaa pari koiraa keskenään.



Hiekka pöllys ja koirat laukkas villinä ympyrää - otollisia hetkiä kuvata, vaikka kamera oli hienoisen pölykerroksen peittämä kuvavartin jälkeen. Välillä kuulosti siltä kui villikonilauma ois juossu ympärillä, sellane tumina meinaan lähti 16 tassusta.

Kips kohta 15 vee.
Nnngghhihanaa ku saan sen jahtaa mua.
Ettekö te perkele ossaa ees ryhmittyä! Aina noutajan vika, aina!
"Etkö kerranki vois koira yrittää juosta pää ylväänä ohite?" -Ku ei paimenet tee niin.


Karvamuuli tynnyrin päällä.
Agilityn osalta jälleen ylöslaitettavaa asiaa. Ilmoitin meidät vielä yhdelle kurssille tänä keväänä, tällä kertaa hyppytekniikkakurssille. Otin vain yhden paikan, ja kurssi kantsis suorittaa saman koiran kanssa. Tämä onkin nyt lyhkänen kurssi, vain 3x 30min. Tuumasin että käyn kurssin Karan kans, monestaki syystä. Kurssi on enemmän minua ihteäni eikä koiria varten, sillä koira on siellä kinda apuvälineenä että minä itse opin asioita koiran hyppytekniikasta. Tietysti siinä samalla koiran hyppytekniikka toivottavasti paranee jos siinä ilmenee puutteita, tasapaino kasvaa jne jne en edes osaa vielä arvata kaikkea. Kurssi voisi myös toimia apuna, jos koiralla olisi jokin hyppytekninen ongelma, mutta näin ei ole, tai enhän minä edes tässä vaiheessa tunnistaisi jos näin olisi, ja eiköhän kouluttajat olis jotaki huomauttanu. Kara hyppää vissiin toisinaan aika kaukaa, mutta muuten ei suoranaista ongelmaa tällä osa-alueella kummallakaan koiralla ole. Odotan kurssista opettavaista ja tehokasta, ja hyppytekniikkakurssia olinkin jo kyttäillyt alkavaksi. Nyt kun tilaisuus tuli, piti siihen heti tarttua.

17.5. on tulossa agiepikset, jotka ovat meidän kolmannet agimöllit. Kattellaan jatkuuko tulosputki Caran kanssa, kun on 2. ja 1. sijoitukset napattu sen kanssa jo ihan vahingossa. Kiksun kans ei ois mtn muuta ongelmaa ku ne kepit, joita ei nyt oo päästy ees ittenäisesti treenaa. Voi olla, että kisoissa ne menee ihan vahingossa, tai sitte käy niinku viimeks että Kiksu vaan jää komentamaan minua ku ei tiedä mitä tehdä. Hoho, mut enpä ressaa nuista valmiiks, kisakokemusta vaan haetaan.

Treenit sujuivat tänään Kiksun kans ihan tosi superisti. Tais olla Kiksun ensimmäiset treenit ikinä ilman yhtäkään namia. Päätin, että yritän saada Kiksun sopivaan vireeseen pelkällä leikittämisellä, ja koirahan leikki äristen lelun kans läpi treenien. Iteasiassa en edes pakannut mukaan ku treenipatukoita, koska jotenkin luotin että kyllä Kiksukin saadaan lelulla leikkimään treeneissä. Vähän se osoitti väsähtämisen merkkejä viimeistä tehtävää tehdessämme, mutta eipä oo paljoa jäljellä minu hitaista koirista kohta tätä menoa. Läpimurtohuomiona tänään tuli se, että Kiksu ei kiinnostu lelusta jos heitän sen sille palkkana. Minun täytyy olla itse toisessa päässä kiinni, niin lelun arvo nousee Kiksun silmissä heti. Se tykkää vetoleikistä, mutta ehkä eniten jahtausleikistä, eli että viistän lelua maata vasten ja Kiksu nappaa kiinni lelusta hyvin ärhäkästi Kiksumaisen ärinän kera. Leluna käytin tänään itse ompelemaani pörrödummya, ja lelu oli kyllä ehdottomasti Kiksun mieleen. Meillä oli tänään viime viikon tapaan 3 erilaista, lyhyttä rataa, joista tehtiin Kiksun kanssa kahta.
Erinomaista alkanutta kevättä täältäki lumipyryn seasta.
Voisin vielä infota sellaisen asian, että lähden ensi kesänä kesäkuussa 3 viikoksi InterRailille, ensimmäistä kertaa elämässäni. Tulee varmaan järkyttävä iksu koiria. Sain järjestettyä niille hoitopaikan kotikotoa, vaikka hermoan jo nyt valmiiksi, että entäs jos reissusta palatessani minulla on enää vain yksi koira, tai ei yhtään. Kotikotona kun on autotie vieressä, ja kyykäärmeitä on tänä vuonna paljon. Asumme kallioisella alueella, joten kyykäärmeitä löytyy pihasta saakka ja tiellä niitä tapaa jatkuvasti - elävänä tai kuolleena. Caramel hallitsee lisäks karkailun jalon taidon, joten entäs jos se karkaa ja kuolee jonneki mehtään tai jää karkuureissulla auton alle, tai joku varastaa sen tai mitä tahansa. Ressaan niin paljon jättää koirat kotiin hoitoon, vaikka tiedän että muori pitää niistä hyvää huolta. Siskoni jättää myös Auroran kotiin hoitoon, sillä hänkin lähtee reilille mukaan, samoiten yks kaverimme.

Olen alustavasti suunnitellut yhdessä muorin kanssa, että ainakin Caraa saisi lenkittää minun reissussa oloni aikana vain pitkässä hihnassa, ei ollenkaan irti. Harmillista sen kannalta, mutta näin ehkä viisainta. Kuitenkin esmes rannassa sille voisi heitellä keppiä järveen, se ku tykkää siitä niin paljon, mutta pois silmistä sitä ei saisi laskea ollenkaan. Cara karkaili viime kesänä pari kertaa, pisimmillään oli poissa 2 tuntia. Yleensä se lähti hetkeksi metsikköön täysiä pinkoen jonkun kuvittelemansa saaliin perässä ja palasi takaisin kun sitä huvitti. Nyt minulla on uusi taktiikka karkailun suhteen, ja aion kokeilla sitä ennen reilille lähtemistäni. Onneks Kiksu ei karkaile, eikä Aurora tai Sani. Käärmeiden osalta kotipuolessa osataan onneksi toimia, niihin kun on totuttu ja yks koira jo menetetty käärmeille. Se on suunta samantien kunnon ellään tiputukseen, eikä ainakaan mihkään Tuhatjalkaan ellei ole pakko.

Hirveetä spelukointia, mutta mä en kyllä kestäs mitenkään päin jos reilin aikaan lähtis koira. Jäisin varmaan sille tielleni jos noille sattus jotakin, ja ainakin reili ois ihan pilalla jos koira ois pelkkä risti ja multakasa sieltä palattuani. Enkä tiedä, haluaisinko edes tietää kesken reilin jos koirille olisi käynyt jotakin. Hhhh että miksikö mä en matkustele paljoa.

7 kommenttia:

  1. Hirrrweeen hyväntuulisia kuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä että tunnelma välittyy kuvista, oli kyllä tosi hauskaa niin koirilla ku kakslahkeisillaki :D

      Poista
  2. Anonyymi10.5.14

    Aivan mahtavia kuvia! Millä vempeleellä kuvaat? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiitos :) Nikon D90, ja obiskana useimmiten Sigman 50/1.4

      Poista
  3. Anonyymi13.5.14

    Miten saat nuihin koirien ryhmäkuviin (joissa ne istuu rivissä) kaille tarkat silmät. Itselläni tuntuu että aina on toisen koiran silmät sumeat kun tarkennus on toisen silmin. ja käytätkö nuissa ryhmäkuvissa jatkuvaa vai kertatarkennusta? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asettelen koirat mahdollisimman samalle etäisyydelle kamerasta, että osuvat kaikki tarkennusalueelle suuremmallakin aukolla. Jos toisen pää on 40cm toista edempänä, ei kumpikaan voi osua tarkennusalueelle. Lisäksi aukon pienentäminen auttaa hieman, f/1.4 voi olla vaikea jos haluaa kaikkien koirien silmien alueen tarkaksi, joten 2.0 - 2.8 soveltuu paremmin ryhmäkuviin, ja suljinaikaa voi huoleta hidastaa, (ettei kuvat oo sitte taas liian tummia), kun ryhmäkuvassa nyt ei liikettä just oo mitä pitäs pysäyttää. Käytän kertatarkennusta oikeastaan aina.

      Poista
  4. Anonyymi13.5.14

    Okei kiitos tästä! :)

    VastaaPoista

Asiattomiksi luokiteltavia kommentteja ei julkaista.