22.12.2015

Kirosana jänes



"Vähennettään iltaruuasta." Mitään hirveämpää eivät pienet koirat voi kuulla. Likat metsästävät pellolta myyriä niin vinhaan tahtiin, että aloin miettimään, notta mitähä ravintoarvoa mahtaa hiirulaisissa olla, taudeista puhumattakaan. Vaan mikäpä se koiraan muka tarttuisi. Kolme myyrää näyttäisi kahden peltolenkin sanelemana olevan vakiomäärä syötyjä myyriä yhtä lenkkiä kohden. Ensin alkaa armoton nuuhkiminen ja hyöriminen, sitten saalistusta enteilevä hännän superheilutus. Eipä aikaakaan kun nokat tuhistavat ruohotupon kätköistä myyrän joka pinkaisee viimeiselle karkumatkalleen. Rouskis, namskis. Saako lisää?

Mites olis, maistuisko savolaenen veres jänes? Kunhan saatte ensin kiinni, jäämättä auton alle. Onneks kääntyivät, vaikka pahalta ensin näytti kun kaksi koiraa kirmaa minkä kintuistaan pääsee, jänön perään kohti tietä. Onneksi oli vikkelä jänes ja minulla kantava ääni. Säikähdin, kyllä. Koirat vähän aikaa ikikiinni, kyllä.



Kotikotona kävästiin 20.12. juhlistamassa vastavalmistunutta siskoihmistäni ja samalla tarjottiin kettutyttö Auroralle syntymäpäiväraaputukset. Roo täytti neljä vuotta. Siispä onnea pienellesuurelle harvahampaalle! <3 

Koirat käyttäytyivät juhlaväen keskuudessa ihailtavan hillitysti. Eivät hyppineet ketään vasten eivätkä haukkuneet kellekään (Aurora lähinnä). Johtajamamma Sani sai tietysti ottaa vieraat vastaan, mutta teinit odottivat pukuhuoneessa että kaikki vieraat olivat saapuneet paikalle. Ahtaaseen väentungokseen ei viitsi laittaa hyörimään kerralla neljää koiraa jotka ottavat ihmiset vastaan vieläpä innokkaasti.

Päästin siis teinit yksitellen tervehtimään vieraita, Caramelista aloittaen. Juhlaväen joukossa oli taas pienenpieni ihminen, jota lauma kohteli hellästi nuuskien. Onni on jälleen - mites se menikään - tilanteessa kuin tilanteessa mukiinmenevät koirat.

Perinteiset vuotuiset joulukuvauksetkin ovat onnellisesti takanapäin - ainakin näiden kahden oman laumalaisen osalta. Kotikotona nappaillaan vielä joulun alla koko neljän laumalaisen joulukuvat. Ei mennyt tällä kertaa kuin 30 minuuttia kuvauspaikan lavastuksen ja poiskorjaamisen välillä. Ja kuvien kässäys vasta edessä päin, tietysti...

Saatiin myös uusi yhteistyökumppani, josta lisää hieman myöhemmin. Voin paljastaa sen verran että likat pääsevät testailemaan eräänlaisia ravintolisiä. Stay tuned ja silleen!

Ja koska niin moni on nyt kysellyt säpön välityksellä pentusuunnitelmista, niin tässäpä ihan oma sivunsa jonne päivitän suurpiirteisesti suunnitelmien etenemistä.

8 kommenttia:

  1. Onpa upeita kuvia! Wau <3
    Jos saa arvailla, niin olisko FitDog tai ProBalans? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Ei ole noista kumpikaan.

      Poista
  2. Anonyymi22.12.15

    Moi!
    Onko tarkoituksena tuossa otsikossa lukea 'jänes' vai 'jänis'

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jänes on murretta, jota viljelen blogissa toisinaan railakkaastikin. Aika harvoin teksteissäni on kirjoitusvirheitä, etenkään otsikossa. :)

      Poista
  3. Anonyymi22.12.15

    Pidätkö dobermanneista?
    Mitä mieltä olet jos lapsi harrastaa ja kisaa dobbereiden kanssa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En erityisesti pidä ko. rodusta. Ei vaan nappaa eikä sopisi minulle, harva rotu minua miellyttääkään. Riippuu minkä ikäinen lapsi, ja valvovatko lapsen vanhemmat koiraharrastusta. Hyvä vaan jos lapsi koirailee, sama se minkä rodun kanssa kunhan koira on koulutettu yhteiskuntakelpoiseksi.

      Poista
  4. Mulla on sama pelko oman koirani irtipitämisen kanssa. Puhdasrotuinen lapinporokoira, jonka rotuisien ei muka pitäisi olla riistaviettisiä! Lähtee heti minkä tahansa riistan perään kuin vain näkee niin sinne meni kuin tykin laukaus. ;')

    VastaaPoista
  5. Meillä on muutamia kertoja ampassut jäniksien perään ja jos en oo itse ehtinyt reagoimaan tarpeeksi nopeeksi niin en ole edes alkanut huutelemaan käskyjä, kun tietää ettei nuo kuule eikä näe siinä vaiheessa muuta kuin sen jäniksen. Joka ikinen kerta on koirat tulleet takaisin, Rocky tulee aina kun on muutaman metrin saanu juosta perässä, sitten iskee hätä, että äippä jäi. :D Hirvenkin perään on kerran metsällä lähtenyt, oli ollut pikkusiskoni ja isäni kanssa, siskoni oli pari tänne käskyä antanut ja koira tullut takaisin eikä sen jälkeen ollut tietoakaan, että olisi hirven perässä juossut.

    VastaaPoista

Asiattomiksi luokiteltavia kommentteja ei julkaista.