Maaginen vuoden ikä alkaa lähenemään, ja sen huomaa mm. siitä, että kun lenkeillä aiemmin toiset koirat ohitettiin aika huomaamattomasti, niin nyt tenut rähjää ohitustilanteissa ja jäävät toljottamaan koirakavereita pitkäksikin aikaa. Karski nostaa häntänsä ja pörhistelee joka vastaantulijahauvalle, Kiksu pomppii kahella jalalla kohti. Voi nolo tätä laumaa. Eipä siinä auta ku ottaa taas privaattitunteja jokasen kanssa ja nakkia matkaan ohitustilanteiden varalle.
Toisinaan sanotaan että mikäli koira on kuriton ohitustilanteessa, sitä pitäisi nykäistä lyhyesti ja terävästi hihnasta ja sähähtää sille (Cesar Millan). Missään nimessä karjuminen, niskavilloista roikottaminen ym. epämääräinen toiminta ei ainakaan auta, koska koira vaan alkaa yhdistää ohitustilanteet kurjaksi puuhaksi. Sen sijaan kehuminen jo aikaisessa vaiheessa, ennen kuin koira kerkeää kiihtyä, auttaa. Itse en ole kovin hyvä pitämään hermojani, eli jos koira todella alkaa kehuista jne namikikoista huolimatta perseilemään tai rähjäämään, niin aivan varmasti nappaan niskasta ja laitan maahan ja pidän rakkilapsen kans siinä, kunnes tilanne on rauhoittunut.
No, treeniä ja treeniä.
Me tehtiin pari päivää sitten MELKEIN onnistunut ohitus :') Awa näki koiran jo kaukaa, ja yleensä aiemmin on jo nähdessään koiran haukahdellut ja muu maailma ympäriltä on kadonnu, mutta NYT se kuunteli kun kutsuin sitä nimeltä..! Päästiin ihan kohdalle saakka, kunnes sitten päästi pari haukahdusta ilmoille, mutta sitten jatkettiinkin matkaa hienosti.. Toi oli kyllä jo niin iso edistysaskel, että ku nyt edes tommosia ohituksia ny alkais tuleen jatkossaki ni ois ihan huippua. Toki pyritään siihen, että ohitukset menis ilman haukkumisia ja toista koiraa kohti kiskomatta, mutta tästä on ainaki hyvä jatkaa :))
VastaaPoista