22.11.2013

Kauhunhetkiä Kiksun kanssa, osa 4

Terassilta hyppääminen.
Rotanmyrkyn syöminen.
Jäihin tippuminen.

Ja uusimpana tällä komealla kauhunhetket - listalla;
Jäniksen perään säntääminen.

Idiootti koiranomistaja, mutta turha kai sättiä ihteesä jälkeenpäin, vaan ottaa opikseen ja tehdä ensi kerralla toisin. Tulin töistä ja lähin läheiselle kentälle pitämään koiria irti, niin kuin teen lähes joka päivä. Tokoteltiin siinä ja koirat oli supervireessä ku tokoteltiin piiitkästä aikaa. Päätin että annan kerrankin Kipan olla irti iltalenkillä ku Kara saa yleensä olla irti varmemman luoksetulonsa takia. Hiljainen, myöhäinen, syrjäinen lenkkipolkumme muuttui kauhujen kentäksi, kun jo kolmannen kerran kilometrin säteellä parin viikon sisään näkemämme vitivalkea citykani loikki vähän matkan päässä meistä. En kerenny suutani avata kun Kips jo kirmasi täyttä koiranneliä pata-aines cityjäneksen perään. Karjaisin niin lujaa ku kehtasin kympin aikaan asutuksen nurkilla karjaista, mutta sinne hävis Kips. Sinne hävis Kips ja jänes.

Juoksin hihnassa olevan Karan kans Kipsan perään. Jännä, miten monta ajatusta ihmisen pienessä päässä voi vilistää yhdessä minuutissa kun tilanne on kriittinen - jarruttavat autonäänet, kuollut koira tiellä, kadonnut koira, löydetty koira jossaki koiratalossa, soittaakko kaveri auttamaan koiran etsinnässä vai ei, meneekö tässä koko yö...

Päädyimme läheiselle koulun kentälle, ja näin jäniksen. Mutta en koiraa. Vihelsin muutaman kerran ja Kips juoksi takaamme. Nakkasin elukan kiinni, ennen kuin se tajuaisi jäniksen, jonka Kara jo oli tajunnut. Painotin Kiksulle, että se ei enää ikimaailmassa saa lähteä jäneksen perään - vaan tuskinpa moinen ilo jatkossakaan käyttämäti jäisi, koiralla kun epäilemättä oli kivaa - omistajalla ei niinkään.

Jäneksen kohtalo tulee oleva toivottavasti karmea. Jäis joku aamu auton alle, nääntys nälkään tai joutus petolinnun uhriksi. Niin pitkään ku näen tuota jänistä ees satunnaisesti, pysyy koirat kiinni. Näin jälkikäteen on hyvä varoittaa, että kanifanaatikot, eläintenystävät, kukkahatulliset, SEY-porukat ja muut vähänkin ristinenien suojelijaksi itsensä tunnustavat; postausta ei suositella luettavaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Viestisi kulkeutuu laumanjohdon arvioitavaksi ennen julkaisua.