Agidroma

Agilitysyndroomapostaus. Käytiin talkoilemassa ja kisailemassa kisanomainen treeni oman seuran agiepiksissä. Kisasin yhen radan per kirsu, kisaavien radalla. Caran kans kokeiltiin maxirataa sillä ajatuksella että jos siitä maxi tuomitaan Mikkelissä 29.8. Eipähän tuu taas meditreenailujen jälkeen maxikorkeudet niin yllätyksenä. Kisassa rimakrkeus oli tosin vain 55, joten jospa ei ois sen suurempia rimoja kisoissakaan...



Caramel oli ainoa kaikista maxeista joka teki ylipäätään tuloksen kisaavien radalla, 10rv. Virhe tuli kepeiltä joissa erittäin hyvän keppien hakemisen jälkeen paimenen huomio jostain syystä herpaantui ja se jätti viimosen välin menemäti. Minun olisi pitänyt korjata koko kepit uudelleen mutta hermostuksissani vain laitoin sen menemään viimeisen välin uudelleen. Keppien jälkeisellä hypyllä olin varovainen ansaesteen takia ja jarrutin liikaa > Caramel kielsi hypyn josta toinen vitonen. Ansaesteelle ei menty vaikka vähän piti ääntä korottaa sen kohdalla. Muuten siisti rata eikä hassummin mennyt kun kerran olimme ainoita jotka tekivät tuloksen.

Cicaro sai kepeiltä melko monta virhettä kun se ei millään lähtenyt tekemään keppejä kuin muutaman ensimmäisen välin hitaalla temmolla. Hypyn jälkeiseltä ansaeste A:lta se teki lopulta hylyn kun se kerkesi hipaista A-estettä karjaisustani huolimatta. En vissiin kääntänyt tarpeeksi hypyllä niin se kerkes luikahtaa kontaktille. A-este olisi pitänyt uusata, kun hyppäsi pois kontaktipinnalta ilman että pysähtyi 2o2o. Vaan en jotenkin tajunnut uusata ku miulla on aina kisoissa radalla karmee kiire ajan kanssa. Caran kans himmasin liikaa tälle hypylle ja Cican kans mentiin turhan lujaa.

Vaihdamme muuten agiryhmää torstailta perjantaille, elleivät nyt vielä keksi muutella ryhmiä. Treenikaverit ja kouluttaja siis vaihtuvat. Ajankohta kello 19-21 on toki seuraavan päivän aamuvuoroa ajatellen aika myöhäinen mutta eihän tuo aksa oo ku kerran viikossa. Sain nyt kaksi paikkaa ryhmään eli saan harjoitella tuplasti aiempaa enemmän, huippista!

Keppejä kävimme tekemässä itsenäisesti keppiahdistuksen takia, ja teemme niitä nyt pelkällä etupalkalla jotta koirien focus saataisi minusta ihan jonnekin muualle. Etupalkkana toimii namirasia josta otamme yhdessä palkan. Namirasia olikin niin kovassa suosiossa että sitä kanniskeltiin useita kertoja mamin perässä, että josko tästä purkista jotaki namia sais. Caran lähetin monta kertaa kepeille noin 5m päästä ja se kepitti itsenäisesti kepit loppuun saakka ja juoksi namipalkalle. Huikeeta!!



Tehtiin harjoituksia kuudella kepillä ja lähetin koiria mahd. erilaisista kulmista ja erilaisella tavalla. Vaihtelin käsiapua, ääntä ja kokeilin polkaista ensimmäiselle välille päin. Polkaisu tuntui toimivan Cicarolla, ja ääneni tuntui häiritsevän Cicaroa. Jos himmasin itse liikaa, Kipa alkoi samantien tuijottaa minua ja komentaa minua. Joten minun on oltava hieman Cican edellä koska se ei vielä kestä että olen sen takana kepeillä. Cican kans tehtiin harjoitusta 3 kepillä. Se komentaa minua heti jos se tajuaa epäonnistuneensa kepeillä. Nyt pitää vaan olla tiuskaisematta sille vaikka sen komennushaukku saakin minut välillä hermoraunioksi. Nyt jos vain Cicaron focus saatais minusta kepeille ja Cicalle paljon lisää itsevarmuutta keppien suorittamiseen niin hyvä tästä vielä tulis. Tästäpä nämä harjoitukset jatkuvat.