Möyh.

Nnnönii, vierähti taas pidennetty viikonloppu kotona aika sukkelaan. Hampaat vaihtuu ja karva kasvaa edelleen. Caramel oli saanut häntään ja kaulukseen lisää karvaa, näyttää iha jellonalta. En ottanut niitä vieläkään tänne, mut syysloman jälkeen joskus. Cicarolta irtos alakulmahammas kun riekku Caramelin kanssa, Caralla oli sitte kaulassaan Cicaron verta, hurjaa leikkiä eikös vain. Sanikin saanut taas lisää karvaa, mutta edelleen odottelen että tuo sen hiirulaishäntä paksuuntuu. Tiputti siitä karvat viimeisenä kun vaihtoi kesäturkin itelleen, niin kaipa ne tulee nyt jälestä ne karvat tohon häntään. Silmät ei enää rähmi, luultavasti tuulen ja viileyden takia ne rähmi pari päivää. Puhun kahesta silmästä vaikka vain vasemman puoleinen rähmi mutta joo.

Käytiin koirien kans rämpimässä metsässä ja mökilläkin taas pyörähdettiin tän vkln aikana. Ja koirat saivat olla reilusti pihalla pihatöiden aikana ja pennut innostuivat haravasta melkoisesti. Olihan se hieman vaikeaa haravoida kun kaks apulaista roikkuu haravassa kiinni kynsin hampain ja ärisee. Kyllähän ne sitten usko kun kielsi, mutta lystiä se oli siihen saakka. Caramel on jälleen ilmentänyt paimentavaa käytöstä, esmes se vaanii matalana hiipien Sania ja Cicaroa, ja haravaa se myös käsitteli paimenen ottein, enkä nyt meinaa sitä haravan raatelua tällä. Toivottavasti ei paimenna aikuisena kuitenkaan häiriöllisen paljon. Tällä hetkellä näyttäisi vielä hyvin viattomalta ja ongelmattomalta, ei jahtaa mitään tmv, vaanii vain ja osaa kyllä rauhoittua kun käskee. Aika jännä sinänsä tuo paimennusvietti, kun Roksu ei juurikaan paimenna, eikä Sanikaan pahemmin.

Olipas taas armotonta äiskänrääkkäystä kun Sanin kans saavuttiin kotiin. Sai Sani näyttää ihan kunnolla pennuille että kuka on johtaja, Caramel on herkästä luonteestaan huolimatta yllättävän sinnikäs ja ärhäkkä kaveri. Monta kertaa ihan kunnolla ärhenti äidilleen, mutta lopulta kuitenkin alistui reilusti Sanille, johtaja on edelleen Sani. Tiedä sitten muuttuuko nuo suhteet, mutta ainakin Cicaro ottaa vielä kaiken enemmänkin leikkinä eikä tunnu olevan tietoinen mistään johtajuustaistoista. Ehkä nuo eivät kuitenkaan toisiaan teurasta, vaikka pennelit alkavat koetellakin Sania. Caramel on kuitenkin Cicaron yläpuolella, se on ainakin selkeä homma tässä vaiheessa.

Oon muuten sitäkin mietiskellyt, että pitäisikö mun päivitellä tänne muiden pentujen kuulumisia. Voisin varmaankin jonkinlaisen koosteen tahi yhteenvedon ainakin joskus tehdä, mutta en kuitenkaan viitsi alkaa jokaista pentueen osakkaan liikettä tänne rekisteröimään, ettei omistajat kuvittele mua stalkkeriks tai joudu varomaan sanomisiaan mun blogin takia. Mut ihan yleisesti kaikki omistajat ovat olleet tyytyväisiä pentuihin, mitään ikävää ei ole onneksi kenellekään ipanalle sattunut ja ovat olleet sopeutuvaisia ja rohkeita yksilöitä. Jemma, elikkä Betty's Coral on jo käynyt korkkaamassa ensimmäiset mätsärinsä sijoittuen hienosti SIN3:ksi, onnea Jemmukalle hienosta tuloksesta! Sisäsiisteys on suurimmalla osalla ollut jo hyvin hallussa pitemmänkin aikaa, vaikka vahinkoja tietysti vielä sattuu varmasti joka pennulle. Kaikilla muilla ovat korvat nousseet, mutta meille jääneet ipanat pitävät vieläkin sitkeästi korviaan taittokorvana, kohta 5kk:n iässä. Luulen kuitenkin niiden nousevan, kovin ovat kevyet jo.

Vielä pari fotoa syksyisestä viikonlopusta koto-Savossa...

Jellonatyttö silmät harallaan.

Cicaro elementissään.

Neiti ahkerana auttamassa
pihatöissä.