Aikaiset linnut

..nappaa taatusti Vimpelin lihavimmat, pulleimmat ja maukkaimmat maan jäätyneet matoset. Torkutin kaks tuntia (??) ennen ku heräsin ja vein koirat pihalle puoli 12 aikoihin. Nyt sitte datailen hetken ja lähetää sitte ALKAA V LOPPUU I käymään iha oman lauman kesken. Sieltä suunnataan pesemään Sipasii näyttelykuntoon kahen maissa. Kuvia tiedossa, jos saan tolla uutukaisella runkoliinilla mitään aikaan.

No, riekuttiin aikamme Vimpelissä ja pestiin Sissi. C&C saivat katella (naureskella) vieressä ku Sissiä pestiin nly-kuosiin. Kiksua kiinnosti kovasti ja se tunki ahkerasti mukaan pesutilanteeseen, kun Cara otti nokkaunosia pesutuvan ovella.

POFFF

Persvillat pystyssä ja profiili matalana, häjyn näköne eläin!

Hampikas Hampuusi.

Ja vielä loppuun Auroran kuulumisia, kun sisko laitteli joitaki kuvia otuksesta. Aurora on ollu taas aika hurjana siskon luona. Se on haukkunu about kaikki vastaantulevat ihmiset, mitä se teki ensin minunkin luona. Kehotin siskoa antamaan Auroralle aikaa. Se on arka. Hirmuisesti kehuja ja ennakointia tilanteisiin sekä lenkkien tekeminen mielekkääksi leluilla, kehuilla ja nameilla niin alkaa tulla tulosta. Ja ikävistä uutisista ei mennyt kuin muutama päivä, niin Aurora oli mennyt yhden lenkin ajan tosi kiltisti. Ei ollut haukkunut edes sauvakävelijää, ja kun se jolleki oli haukahtanut pari kertaa, niin se hiljeni heti kun sisko vaati siltä kontaktin ja palkkasi. Neiti oli heti OK tilanteen kanssa. Kyllä siitä vielä koira tulee, se vaan on tommonen arkajalka, harmillista tietysti. Koirien kanssa se onneks tulee tosi hyvin toimeen, vaikka haukkuu yleensä nekin. Tuo ihmisten haukkuminen vaan jos jäis pois, niin oispa hyvä.

Tara & Aurora pallovarkaissa.

Aurora ja Tara.

Ite olin tänään 13.1. kuvaamassa Tamminäyttelyt tos mei treenihallilla. Ihan oli mukava taas käydä vaikka oli pieni hedari koko päivän päällä. Kuveja kertyi huikeet 800+ joista karsiutui pois reilusti, koska jostain syystä tarkennus ei ota siihen mihin sen pitäisi ottaa. En tiedä, pitäisikö huollattaa tuo linssi vai mitä, mutta jos tarkennuspiste on tasan tarkalleen koiran päässä tai rungossa, niin ei tarkennus voi kerta toisensa jälkeen osua taustaan niin, että tausta on useimmiten tarkennettuna? Hemmetti. Otin siis reilusti kuvia, ja onnistui jokasesta jotahi. 

Ostokset tammarista.

Opetteluttaaha se aina uus runko ku ei osaa säätöjä vaikka silmät kii kamera ylösalasin. Huomasin saman ongelman tarkennuksen kanssa ulkona, ei vaan osu niin ei osu. Jännä. Muuttelin sitte asetuksia suuntaan jos toiseenkin, eikä tuo tarkennusongelma oikein vieläkään poistunut. Tarkistan ja tarvittaessa puhdistan tässä kaikki linssipinnat ja katon jonkun viikon alkaako tilanne korjautumaan, mutta jos ei ala, niin huolto kutsuu.. En kattele sitä että tarkennukset ei osu niihin tarkennuspisteisiin, joita käytän... Grah. Ei muutaku kuvia käsittelemään ja lääkelaskuja laskemaan taas sen jälkeen, huomenna skoleen joskus kympilt taiemmätiiämillo.

Kiksulla on karvanlähtö, siitä tulee taas rotta niinku viime kesänä!

Ainii! Heräsin viime yönä siihen ku kuulin kolinaa. Näin sitte Caran kurottamassa herkkupurkkia tost pöydän kulmalt, ja se säikähti minu karjasua ja pudotti sen sitte lattialle. Onneks matolle ni ei menny rikki, vaikka koirankeksit meniki vähä murusiks. Cara luikki sängyn alle piiloon ku se niin säikähti ku sain sen kiinni itseteosta sen yöllisistä puuhista. Tosta on tullu täs viime päivien aikaan hirvee ahmatti, vaikka ruokamäärä on pysyny vakiona. Koko ajan kerjää ja kattelee pöydille että oisko siellä sille ruokaa. Viimeks joskus ton ollessa 6kk yllätin sen kurkkimasta tasoille, sain sen sillo kans kii rysältä ja sen jälkeen ei oo kuikuillut.. Toi on tommone ihmeelline yöpuuhastelija, että saattaa keksiä just tollasta jotai älytöntä keskel yötä. Normisti on saanu tuoki herkkupurkki olla tos pöydän kulmalla sen kohta vuoden ajan, ja nyt se tuota muka noin kiinnostaa.. Hassu eläin.