Mission (Im)possible

Harvoin näin pitkään täytyy miettiä, mitä kirjoittaisi blogiin. Toisaalta tuntuu että on hirmuisesti mitä raportoida, ja toisaalta ei ole oikein mitään. Pahoittelen jo valmiiksi hataraa tekstiä, joka rönsyilee sieltä sun täältä. Ensimmäiset 5 kuvaa ovat btw kotoa kesän lopulta. Kiksu on syönyt kohta 5 kokonaista päivää lääkkeitänsä, ja korvasta hävisi punaisuus ja kivut jo parissa päivässä. Tujut on rohdot, ja hyvin onneksi tepsivät. Toivotaan nyt, että jäisi ensimmäiseksi ja viimeiseksi korvatulehdukseksi tämän lauman sisällä ikinä.

Lääkkeenlaitto on onnistunut hienosti, vaikka koira kiertelee aikansa ennen kuin antautuu lääkittäväksi. Koirat ovat syöneet Cican korvatulehdusepisodista saakka pelkästään lihaa. Vain parina ruokintakertana olen vanhasta tavasta ripsauttanut muutamia nappuloita kippoon. Ja nappuloista kun puhun, tarkoitan entisiä aina meillä toimineita HHC:n kana-riisi nappuloita. Uutuusnappulat annan siskolle ja Auroralle, jospa heistä toinen osapuoli niitä söisi eikä tulisi mitään oireita. Mä nyt edelleen luulen että tulehdus johtui uusista nappuloista, joten en uskalla niitä enää syöttää ollenkaan.

Lauman kanssa valloitettiin luontopolku, ja siitä reissusta lisää heti kun saan kuvat kuriin. Mätsäreitä on ensi kuussa tulossa peräti kahdet, ja toisessa mätsissä on temppuluokka! Sitä odottelemme erityisen innolla, ja esitämme siellä vissiin Caran kanssa yhden uusimmista tempuistamme.

Joku kommentoi kuvanlaatuamme, että miksi se on muuttunut niin kehnoksi. En tiedä, täytyy sanoa. Kässään kuvat edelleen niin kuin ennenkin, mutta kuvista tulee nykyään todella rakeisia. Pitää tässä katella missä ongelma on kunhan jaksaa. Kiitos kuitenkin kun raportoitte aina tämmösistäki tekijöistä niin osaan tehdä asialle jotakin.

 

Kävimme Ponderan koiratapahtumassa aiemmin tällä viikolla, ja otin sinne Cican ja Caran messiin kattelemaan menoa. Ponderassa oli hyvin tokopainotteisesti esittelyssä koiramaailman juttuja. Käytiin osallistumassa arvontaan ja saatiin pari flaijeria matkaan. Lisäksi tytöt sai säädettävän heijastimen ja siansaparopussin. Kojuja olisin silti kaivannut paikalle enemmän.

Ponderasta lähtiessä nappailtiin fotoja, inspiksenä syksyn värit ja kaunis kuja.

Pirhana, niitä tulee lisää ja lisää vaan!

Mokomatkin stalkkerit! Stalkataan niitä takas.

Muutama uusi lukijakin meille on ilmestynyt, tervetuloa seuraamaan paimenten laumaa!

Le mi in. LE MI IN!!

Mission going to BARF: hiiva oli eka ja vika tikki;
saldona tänään Maukas-aterioita 6,5kg edestä.

Koetapa pysyä perässä, punakorva!

Ärähdys.

Järähdys.