10.9.2013

Tulipa taas aika

Kiksunkin juosta. Cara seurannee perässä parin kuukauden kuluttua. Tässä suunniteltu jo muutama päivä että miten olisi järkevintä harrastaa agilityä tämä syksy. Ostaakko yksittäisiä kertoja hallille vai treenata kuukaudeksi tai useammaksi ostetulla itsenäisellä treenioikeudella. Onneksi juoksuinen narttu saa treenata juoksupöksyt jalassa, joten syysjuoksuilut eivät haittaa harrastamista - ellei sitten keskittymiskyvyn puuttumisena.



Partsi on mielettömän messevän metkan mukava mesta, jossa voi bongata aina-niin-kiehtovia-oravia. Cara ei muuta tekisikään kuin istuisi partsilla samalla kohalla ja tuijtottelisi lähipuiden oravakantaa. Lenkeillä näkyy aina vähintään yksi orava per lenksu, ja koirapuistossa ensimmäiset puolituntiset kuluvat niska vääränä oravia toljotellen. Niitä vilisee tällä alueella, mikä ei ole mukavaa noin saalisviettisen koiran kanssa. Alussa Caran puihin tuijottelu oli ihan hauskaa, mutta nyttemmin se lähinnä ärsyttää. Cica kiinnittää huomiota oraviin vähemmän. Toleranssia odotellessa...

Voisin harkita siivoamisen jälkeen elukoitten tassukarvojen trimmailua. Ja Caralta muuten läks mahakarvoja, kun kirjotin aikaisemmin kuinka syyhyttäs leikellä niitä. Nytpä neiti on tiputtanut turkkinsakin kyllä niin lahjakkaasti, ettei trimmailuja juuri huomaa. 

Ai, ja minkä videon erehdyin katsomaan Romanian katukoirien kurjasta tappotuomiosta. Näen ja kuulen sen koirareppanan varmaan vielä unissanikin. Sanonpahan vain, että ihminen on eläimistä ehdottomasti julmin ja se, joka joutaisi pois planeetalta vielä jonain päivänä kaikkea pahaa aiheuttamasta. Samanlainen tuskainen kuolema heille jotka kiduttavat ja aiheuttavat ylimääräistä kärsimystä viattomille nassukoille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kirjoita asiallisesti niin saat äänesi kuuluviin.