Raahasimme radalle tarkoituksella kepit ja renkaan. Ne ovat haastavimmat esteet meille, edelleen. Menin radan läpi kummallakin koiralla kaksi kertaa, ja lisäksi harjoittelimme ohjaustekniikoita (takaakierto, saksalainen, twist, sylikääntö) yksittäisellä esteellä, palkkasin 2o2o kontakteista, lähetin putkeen ulkokaarteesta ja kepittelin kummatkin koirat noin viisi kertaa. Eli sellaisia meille hyviä treenattavia ja muistuteltavia asioita ihan kisoja ajatellen tehtiin.
Vire oli kummallakin koiralla erittäin optimaalinen. Sopivasti intoa, keskittymistä ja vauhtia. Erityismaininta Cicaron kepeille, se ei varmaan ikinä ole suorittanut keppejä noin hyvin. Toivotaan, että ei saada sille näistä mölleistä vitosta kepeillä. Caramel oli oma tasainen itsensä, oikein kivalla temmolla. Haukahtelikin muutamaan otteeseen mitä se ei yleensä tee. Oli kai niin kikseissä agilitystä. Caralle kepit tuottivat nyt jostain syystä ongelmia, vaikka se on ollut tähän saakka se varmempi kepittelijä. Kokeilin targetinkin kanssa, mutta jostain syystä jätti keppejä välistä. Kummaksuntaa herätti etenkin se että se jätti keppejä välistä vieläpä keppien keskivaiheilla - ei alussa tai lopussa. Toivottavasti terästäytyy kisoissa.
Kisahallihan on meille aivan vieras, en ole käynyt siellä itse kuin yhden kerran. Hallille kertyy matkaa n. 20-25 km, joten lähetään liikkeelle ainakin tuntia ennen kisojen alkua, että keretään ilmoittautua, lämmitellä ja virittäytyä tunnelmaan.
 |
| Tulis tänne meitä kattomaan, eikä liitelis radalla. (Koirakaveri radalla) |
Miten sinä valmistaudut agilitykisoihin? Minullahan ei ole kokemusta kuin valmistautumisesta kaksiin mölliagilitykisoihin, niin päätin nyt analysoida hiukan tarkemmin, kuinka me valmistaudumme agikisoihin. Pari päivää ennen kisoja himmailen koirien liikunnassa sillä viisiin, että ne eivät saa väsyttää itseään mm. juoksemalla irti tai riehumalla koirakavereiden kanssa. En myöskään tee ns. nenälenkkejä joilla koirat saisivat nuuhkia aivonsa tyhjäksi. En siis väsytä koiria fyysisesti tai henkisesti överiväsyneiksi paria päivää ennen kisoja. Pyrin pitämään arjen aika tavallisena, ilman mitään vierailuja tai reissuja, koska niiden jälkeen koirat ovat aina hiukan väsyneempiä.
Ruokintapuolesta sanoisin, että en syötä luita puoleen viikkoon ennen kisoja, koska luuta syöneet koirani tuottavat normaalia tiheämmin jätöksiä enkä täten halua että ne kesken radan keksivät tyhjentää itsensä radalle. Ruuan energiaa kasvatan aavistuksen päivää ennen kisoja - eli tarjoan kananmunaa ja rasvaa lisukkeeksi. Katson yleensä Google Mapsilla kisapaikan ajo-ohjeet, luen vielä kisailmon läpi ajatuksen kanssa, ja pyrin harjaamaan koirat ennen kisoja, mikä on ehkä turha rituaali mutta se luo minulle rutiinin tuntua ja tunnen että olen tehnyt jotakin kisoihin valmistautuakseni, ja se tuntuu hyvältä. Käyn ajatuksissani läpi sen, kuinka menettelen kisapaikalla ja pakkaan tietysti ajoissa treenireppuun kaiken kisoissa tarvittavan. Kisa-aamuna käytän koirat rauhallisella noin 20 minuutin mittaisella verryttelylenkillä ja teetän pari lihaksia jumppaavaa temppua, kuten pyöriminen (kyljet) ja kurre (selkä), joista on luultavasti taas apua vain minun mielessäni, rutiinien takia. En tiedä onko muodostumassa olevissa kisarutiineissani mitään oikeaoppista, mutta maalaisjärki ja omien koirieni tuntemus ohjaavat kohti näitä rutiineja.
Alla vielä torstain treenit kuvina, kun nyt kerrankin saatiin joku käyttämään kameraani.
 |
| Kiitävä harmaa. |
 |
| Veikeä harmaata ei juksata. Joku euforine ohjuri. |
 |
| Lennnnä, feikkishelttini, lennnä... |
 |
| Hyvä jos vauhti pysähtyi. Target oikeasti ainakin 5m päässä renkaasta, kuva puijaa!! |
 |
| Vielä on häntä pystyssä, vaikka kepit eivät tänään sujuneetkaan niin hyvin. |
 |
| Sitä seuraavaa suuntaa sitten tulemaan jo, tää este on jo mennyttä. |
 |
| Tosissaan tai ei mitenkään. |
 |
| Varmaan aivan tavallinen hyppy. |
 |
| Näyttää epäilyttävästi siltä että tuhlaan vauhtiani joko twistiin tai saksalaiseen. |
 |
| Joskus osuu ihan keskelle! |
 |
| Liitävä hampuusi. |
 |
| Mitäs nää tämmöset kompastusriu'ut on. |
 |
| Twist tai saksalainen. |
 |
| Tätä tällasta ei sitte kisoissa haluta nähdä! |
 |
| Valitsen sinut, Pikachu! |
 |
| Päivän sympatiavarastot hupenivat än... NYT. |
 |
| Etsivä löytää targetin. Kepitteleväkin saattaa löytää. |
 |
| Ihme juttu, että saalis ilmestyy kuvioihin aina ihan yllättäen. |
Saa nähä millon minä pääsen korkaamaan ekat möllit ton nelirodun kanssa, vasta alotettiin hallikausi ja meillä on ihan hirveesti opittavaa, tai no mulla. Koiralla on intoa vaikka muille jakaa ja ohjaaja kehu, ettei paljon tarvitse herätellä. Sano myös, että se on todella nopea, onhan se toki jo 2 vuotta, mutta se nopeus taitaa selittyä sillä, ettei se osaa säädellä itseään vielä radalla koska me ollaan vasta alle puolivuotta oltu tämän lajin parissa. Vaikka lajiin se nopeus kuulukin, niin tuo tekee kaikki turhankin vaarallisella nopeudella. :D
VastaaPoistaSuosittelen uskaltautumaan mölleihin heti kun koira pysyy hallinnassa, koira osaa suorittaa esteet turvallisesti ja kykenette menemään helpohkoja ratoja. :) Kisaosaaminen on ihan oma juttunsa, ja siihen harjaantuu vain kisaamalla! Vauhti on tosiaan hyvästä, aina sillon ku se on hallittavissa :D
PoistaMeidän kisavalmistelut alkaa suunnilleen vuorokautta ennen. Safka on proteiini- ja rasvapitoista ja pidän huolen, että koira juo. Se onneksi on luonteeltaan aika lotraaja eli liian vähäisestä nesteensaannista ei ole tarvinnut kantaa huolta. Lisään sitä kuitenkin hieman ruoan sekaan. Kisaa edeltävä päivä on mielellään lepopäivä, sitä edellinen voi olla ihan normisettiä, mutta ei mitään hillitöntä revittelyä silloinkaan. Kisa-aamuna tsekkaan tietysti, että se liikkuu normaalisti eikä missään ole mitään kummallista. Ennen starttia verkka aktivoivine temppuineen, venyttelyt, kunhan oppisin ne jonkun pätevän opissa ja menoksi.
VastaaPoistaKisoja edeltävänä iltana sotken koiran palkkarin, pakkaan kaikki kamat ja varmistan niiden olemassaolon sataan kertaan ja intoilen. :D Yritän mennä ajoissa nukkumaan ja nukkua hyvin. Kisajännityksen takia yritän rakentaa parempia rutiineja eli syödä kisa-aamuna, rentoutua, venytellä ja mennä kisapaikalle ajoissa fiilistelemään ja ajattelemaan mukavia. :) Lisäksi siitä on kisakokemattomalle koiralle apua, vaikka se ei olekaan mikään arkajalka. Enimmäkseen se on mulla henkistä valmistautumista ja sen hakemista, mikä on paras tapa siihen.
Aikalailla samanlaiselta kuulostaa kuin meillä! :D Tuo juomapuoli pitäis kyllä varmaan huomioida paremmin - luotan aina sokeasti siihen että kumpikin juo suunnilleen saman verran koska vesikuppi tyhjenee. Vaan entäs jos toinen ei juokaan riittämiin.
PoistaVitsi miten ihania kuvia :) Meillä on ensivuonna viralliset edessä! Päästiin tammikuussa ryhmään ja ollaan käyty 3 epikset ja vielä kahdet ennen virallisia, iiks! Koira on kyllä taitava, mutta mun kamala jännitys pilaa varmasti kaiken, mutta siinähän sitä oppii ja toivottavasti jännitys lakkaa tai ainankin vähenee!
VastaaPoistaTaisi olla tossa uudemmassa postissa juttua noista kepeistä. Helmi oppi kepit taas ihan älyttömän nopeasti! Tehtiin verkoilla muutaman viikon ajan ja viikko niitä häivytettiin, koska käytiin hallilla lähes joka päivä nappaamassa yhdet verkot aina pois ja se tosiaan meni aivan älyttömän helposti. Tolla on aika varmat kepit, jos menen edessä/takana, mutta sivuttaissuunnassa itsenäisyyttä ei kestä juuri yhtään, mutta treenaamalla oppii, eikö se näin mene? ;)
Voe kiitos. Laadulla ei voi ny prameilla mutta fiilis on se mikä näistä pitäs välittyä. :D Jännitykseen voi tottua, ja kantsii pohtia syitä siihen. Ompas Helmi oppinu kepit nopeesti! Mä oon tullu siihe tulokseen etten vaan osaa opettaa keppejä. Siis, teknisesti osaan vaikka mitä keinoja niiden opettamiseen, mutta ku ei ne vaan opi nuo kersat niitä. Minu maailmalle lähteny kasvatti taas tajus keppien idean muutamalla toistolla!! Että kai se sitte on niin yksilöllistä. Eikä se joo auta ku treenata... ja treenata vähä lisää.
Poista