19.5.2015

Taotaan kuumaa rautaa

Kisojen jälkeisenä päivänä nakkasin lauman taas autoon ja suuntasimme sunnuntain treeneihin, jota myös puuharyhmäksi kutsutaan. Normaalisti kävelisimme treenikentälle tuohon parin kilsan päähän, mutta nyt tuli niin kiire töiden jälkeen että olisimme kävellen myöhästyneet hirweesti.

Puuhistreenit ovat meille kevyttä sunnuntaihömpötystä, jossa voi tehdä ihan mitä tahansa. Tykkään paljon ryhmän vapaudesta, ja juuri vapaamuotoinen tavoitteeton koiran kanssa tekeminen on hyvää vastapainoa päälajillemme agilitylle. Koirilla oli kyllä hauskaa, ja voi kuinka hyvin ne motivoituivat siitä että joutuivat vuorotellen odottamaan kentän reunalla tolpassa kiinni, kun toinen paimensisko teki töitä. Joskus nassukoiden nuoruusaikoina tottisteltiin joka tiistai niin että laitoin toisen koiran kiinni tolppaan ja tein toisen kanssa tottista. Kummasti se vaan motivoi kun toinen pääsee tekemään ja itse ei pääse.

Suuri ja mahtava palveluskoira yltää ihan melkein PK-esteen ensimmäiselle askeltimelle. Vähintään yhtä suuri ja mahtava palveluskoira yltää kuitenkin paremmin treenirepun sisälle. Nämä tämmöset hommat sopii hampuusille hieman pk-esteitä paremmin.

Toinen tosi mahtava palveluskoira ehdottoman multihuipentumaisen saalisviettisenä.
Tehtiin tän kertasissa treeneissä lämmikkeeksi hieman ruutua ja noutoa. Yhteistuumin teimme taas mm. kontaktiharjoituksia niin että kaksi muuta koirakkoa seisoivat aloillaan koira kontaktissa ohjaajaansa ja yksi koirakko pujotteli tokoseuruussa muita koirakoita. Teimme myös ohitusharjoituksia tokoseuruussa niin että aina kun kohtasimme, pyysimme koirat sivulle tai pyörimme esimerkiksi tiiviin ympyrän koiran kanssa. Teimme myös takajalkoja kehittävää kolmen puomin ylitystä, jossa koiran piti tiedostaa takajalkojensa olemassaolo nostamalla niitä riittävästi. Loppukevennyksenä aloin myös opettaa likoille temppua, jonka olen aina halunnut niiden oppivan. Tempussa koiran tulee hypätä neljällä jalalla esim. puuta vasten. Se näyttää niin siistiltä! Likat hyppivät molemmat neljällä jalalla tasoa vasten muutaman toiston jälkeen. Ehkä tästä vielä temppu tuotetaan. Lopuksi nassukat vielä innostuivat juoksemaan päättöminä lelun kanssa pitkin kenttää, kun muut koirakot olivat jo poistuneet treeneistä.

Saimme muuten hiljattain pari uutta yhteistyökumppania, joista tulen julkaisemaan materiaalia blogissa sitten tulevaisuudessa. Toivottavasti saan tarjota lukijakunnallekin jotakin kivaa niiden myötä.

Ja hei, osallistukaahan muutkin arvontaan:


Ainiin. Hampuusi hurjistui. Joskus pieniä koiria pelottaa vaan niin vimmatusti. Miu koirat pelkää tosi harvoin, kun ne on niin kaiken nähneitä. Tänä aamuna kuitenkin pelotti hirveesti. Tulin yövuorosta ja lähin käymään karvaperseitten kans pienellä aamulenksulla. Pihassa oli joukko metsureita kiikkumassa korkeuksissa ja kaatamassa petäjätä. Pienempi karvaperse näki metsurit ja koetti välittömästi päästä pakoon häntä koipien välissä ja korvat luimussa hihnassa vetäen ja välillä se kävi huuliaan lipoen hyppimässä hurjistuneena minua vasten. Menimme hieman kauemmas ja odotin josko Nössykkä siitä tyyntyisi. Ei kuitenkaan tyyntynyt. Suurempi karvaperse ei ollut moksiskaan, joten arvoitukseksi jää miksi juuri Pienempi karvaperse pelkäsi noin kovasti puun kaatoa. Kai tilanne tuli sille hieman yllättäen nurkan takaa tai jotakin. Selvisimme kuitenkin yhtinä karvaperseinä takaisin kotiin, ja vaikka metsurit juuri peruuttivat pihatietä aivan varmasti yrittäen jyrätä meidät allemme, ei Pienimusta välittänyt enää ollenkaan vilinästä.

Vaan nyt on aika yövuorosta väsyneen Laumanjohdon, Pikkumustan ja Isoharmaan painua  - kyl vuan - aamusaunaan ja sitä myöten joko nukkumaan tai valvomaan koko päivä. Yritän kääntää yörytmin suoraan valvomalla tämän päivän, vaan saas nähhä onnistaako vai simahdanko tapani mukaan jonnekin sykkyrälle kuola poskella. Loppu. Väsynyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asiattomiksi luokiteltavia kommentteja ei julkaista.