Saaks silittää

Joo no et.

Jumaleissön kuinka kaunis koira. Mite tällasia saa aikaan.

Vierellä kaupungin parhaaks kehutut ulkoilureitit, ja vasta nyt ne käy niitä kunnolla katsastamassa. Magee reitti, ei voi muuta sanoa. Myrskyssä kaatuneet kymmenet puut loivat vähän extremeä ulkoiluun mutta hienosti lauma loikkelehti kaatuneelta puunrungolta toiselle. Vähän saivat irtikin olla reiteillä ja hienosti mukana pysyivät. Onko joku lukijoista sattunut joskus talsimaan Kuopion Puijon ulkoilureiteillä? Mää kyllä tykästyin noihin nyt kovin. Mäkistähän maasto on ku mitä mutta voi mitkä näkymät laavulta avautuu vesistöön. Ja vielä syksy ja kaikki, voi että. Siinä vuorotyöläisenkin riutunut ihmissielunkuvatus lepää.

Kolmipäisen kotkan lauman kanssa arki alkaa soljua perinkumman seesteisesti. Saaks silittää kuuluu melkein joka lenkillä, ja kyllä mä useimmiten oon antanu lasten silitellä koiria. Cica ja Cara naatiskelee huomiota, mutta Auroran takia on pitäny ny vähä kattoa että no minkänslaista porukkata ois survoutumassa meidän kuplaan. Liian nuoret, pelokkaat ja armottomasti kohti tulevat lapset jotka lyöttäytyvät kimppuumme taktiikalla "saaks... raaps raaps silisili... silittää?" ovat joutuneet pettymään. En halua traumatisoida Auroraa. Enkä pestä koiran suusta ihmislapsen kädenpaloja.

Kerranki ihtesä näköne tursake

Auroran viikkopunnitus on ensi maanantaina. Tämä on suurin pudottaja. Auroran lähtöpaino oli 14,1kg, ja odotan että se laihtuu nyt minulla hoidossa ollessansa kilon verran. Ei se pahasti ole ylipainoinen mutta onpahan nyt kuitenkin ylimääräistä yllä. Me on natsinassuteltu naudanmahaa, nautaa ja kasvista. Aamuin illoin noin desi per kuono eli rajusti alle kaiken maailman suositusten. Jospa näillä alkais ylimääräiset karista. Nälkä ainaki tuntus olevan. Vaan saahan nää nameja päivittäin, joten ruokaa on hyvä antaa siks vähemmän. Liikuttu on joka päivä aika mukavasti. Tänäänkin meni ulkoilureiteillä 1,5h tehokkaasti kävellessä. Me ei oikeastaan koskaan hissutella lenkeillä, vaan painetaan alusta loppuun saakka reipasta tahtia ja koirat saavat vaihdellen olla yksitellen vähän irtikin. Jotkut koirakot tekevät 2-3 tunnin lenkkejä, mutta kai he etenevät jotenkin verkkaisemmin, pysähtelevät valokuvaamaan ja tsillaavat välillä facebookissa tai jotakin. Ei minun jalat antas marssia täyttä kävelyä kahta kolmea tuntia... Tiedä sitten.

Meillä oli treeneissä perjantaina yllä oleva rata. 4-8 perjättöä, 9-12 eteenlähetystä, 14-15 sylkkäri, 16 takaakierto ja 17-21 eteenlähetystä. Erityisesti 11-12 tai toisinpäin 12-11 oli tosi opettavainen. Kisoissa on nyt se trendi (Pieksämäki esim.) että joko ennen tai jälkeen keppejä on putki. Putki houkuttaa koiraa niin että kepit jäävät kesken. Tai putkesta tullaan niin lujaa että keppien ekalle välille ei malteta koota riittävästi. Kannattaa siis nyt treenata etenkin putkikeppi keppiputki kombinaatioita.

Me keskityttiin toisella ja kolmannella ekstrakierroksella keppeihin. Jos nyt saatais kepit sujumaan treeneissä, ne vois sujua kisoissakin. Tai, oikeastaan se on edellytys sille että kepit menevät joskus kisoissakin, kun ne nyt saatas sujumaan treeniolosuhteissa. Aivan loistavat kepit sain kummallekin likalle putkelta kepeille tullessa, joten toivoin jatkoonkin tällasta harjotetta. Heti kun kepeiltä tuli tosi onnistuneet suoritukset, lopetin ne siihen ja jätettiin ne hautumaan. Ei saa ahnehtia liikaa. Jaadajaada paimenlauma jauhaa kaksneliseiska kepeistä jaadajaada. Ja niin jauhan tosielämässäki enkä vaan blogissa BUAHAHAHAAA. Vaan onko paatuneella bloggarilla tosielämää. Joo kehuttavat treenit oli vaikka myrsky pauhasi, halli nitkui ja natkui, pressut kolahteli, roskikset kaatuili melkein auton päälle ja välillä treenattiin tunnelmallisesti kuin kynttilänvalossa ja kävipä valot kerran pois ihan kokonaankin. Mietittiin siinä sitten porukalla notta kuinkaha hyvi agilitikoira näkee pimeessä? Ja eiku testaamaa...

Ähä ähä.. heh okei.