Siitä, että Caramel popsi eilen herätyskelloni, kun olin unohtanut olkkarin oven auki, ja ipanapanat olivat saaneet mellastaa pitkin seiniä ja kattoja skolepäiväni ajan. Siellä minä iloisesti istuin auditoriossa 4 tunnin luennolla, autuaan tietämättömänä siitä kauheudesta, mitä tapahtui kämpällä, kun koirani söi minun pientä, harmaata, tikittävää, neliskanttista ystävääni. Okei, se oli vain herätyskello, mutta en viitsisi silti ajella Maxi Kodintukkuun vain ostaakseni uutta herätyskelloa.
Jea, herätyskello sisälsi yhden patterin. Ja koska tuo otus saa reiän kaikkeen, mihin se koskeekin, mistä lie perinyt nuo puruvoimansa, niin patteriinkin Ajamel oli saanut reiän hampaallaan, vaikka ei uskois. Ja patterinesteethän ne sieltä oli tullu pihalle. Ja vissiin tuo oli niitä vähän maistellu, kun tänään oli aamulla tollanen show lattialla. Ei onneksi uudehkolla matollani.
En kerenny aamulla siivoamaan tuota esitystä, vaan jätin sen suosiolla koulun jälkeiseksi puuhaksi. Siinä aamulla en kärsäni tukkoisuuden vuoksi haistanut mitään, mutta kun tulin iltapäivällä skolesta, niin ulos saakka valehtelematta haistoin, mitä kämppä sisälsi. Höhö, ei tästä tämän enempää, ettei vaan käy kiinnostavaksi. Käytiin tänään ihan pienellä lenkilläki, ku mul on ny puoltoist astetta alilämpöö kuumeen jäläkeen. En viiti vielä silti riehua, ettei tuu uudestaan kuumetta. Nassikat on toki saanu olla ulkona narun päässä ja irtikki vahdittuna, mut olihan ne innoissaan kun lenkille pääsivät. Nyt häivyn ettei tuu taas metrin mittasta runoa.
PS. Huomasin, että Saitsumilla on toinen kulmakarva ylempänä kuin toinen, kattokaa vaikka alemman postauksen kuvista! Ihan omituinen puoliero, ehkä toi otus on just siks niin häiriintyny ku on. :D
 |
| Näin hellyyttävän kuvan löysin koneen kätköistä. Voi niitä aikoja, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Comet ja Caramel kuvassa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita asiallisesti niin saat äänesi kuuluviin.