Garmeet pakkaset jatkuu. Kiksulla juoksut alkaa olemaan ohite, joten pääsee sekin treenailemaan tokoa, jos pakkaset yhtään lauhtuu ensi tiistaille mennessä. Nyt on tasasesti ollu vissiin viikon ajan -25 ja -30 välillä. Me on kotona tokoiltu melkein joka ilta vähäsen ja oon piilotellu napuja ympäri kämppää otuksille, ja aika mukavasti nuo käyttävät kärsiään ja menevät ettimään sieltä, minne osotan. Viisaita karvapalloja.
Caramel on ihan in lööv perusasentoon, se tulee sivulle ihan supertiiviisti aina, jos vain seisahdun johonkin kädet sivuilla, ihme koira. Tapittaa häntä veivaten siinä palkkaa tai raaputusta. Noi on ihan taivaissa ku niitä ees sanalla tai parilla kehasee, helppoja motivoitavia. Ja jos nakinpaloja löytyy ni sormet irtoo ku ollaan niin nälissään palkkaa syömässä.. khöh. Muuteski noi on niin ihanan aktiivisia ja nopeita liikkeissään (Ihan Roksua!), pitää kerranki olla ite se joka hillitsee itseään, ettei koirat innostu liikaa, ku Sanskun kans tottu siihe et saa ite kiekua ja hihkua ja hyppiä ni eeei mitään reaktiota vieläkään. Mut Sansan on silti Sansan, ihan hyvä sellasenaan! Mutumutu.
Eilen oli purjobailut täs huushollis, kumpiki neiti purjoili vuorotellen pitkin iltaa. Hieman aloin jo huolestumaan, enkä antanut otuksille iltaruokaa, vaan houkuttelin juomaan vettä. Syynä luultavasti se, että nää napsii tieltä lenkillä kilpaa jtn hiekka/pakokaasu-shaibapalloja mahaasa minkä kerkeevät, nääs purjovuoret haiskahti aika fiinisti hiekalta tai joltakin sen sukuiselta jalostukselta. Ahhnamm, ravasin siis aukomassa ulko-ovea karvapalloille koko illan mut kyl se siitä sitte helpotti. Koetampas tänään lenkillä ottaa tavoitteeksi, ettei otukset napsis tieltä mtn. Noi syö vaikka pieniä sammakoita, jos vaan eteen tulee tai kuppiin ilmestyy.
Mä toistan taas samoja temppuja illasta toiseen näitten kans, joten pitäs uutta pläänii kehitellä, et sais jotain uuttaki noille opetettua. Nouto ois vissiin seuraavana. Kurre ja kieri on näitä turhuustemppuja, jotka sujuu jo ihan jeesisti mut vielä pitää paljon hioa. Kaukokäskyt ja liikkeestä maahanmeno ja seisomaan jääminen pitäs kans opettaa. Ja eilen iltamissa neuvoin Caralle, miten sen tulee aina liikahtaa perusasennosta mun vierelle, vaikka liikahtasin ite askeleen oikealle. Aika tosi näpsästi tajusi! Kiksun kans pitää vielä harkata takaosan siirtämistä vasemmalle, sil se ei suju viel ni hyvi, jote peruasento on vino ja hitaampi ku Karal, eikä niin tiivis. Mut se korjaantunee ku otetaa joku tiistai privaattitokot Kiksun kans ja Kara jää kotiin. Juoksut Melil koht ni sitte privaattitokotetaan Saitsumin kans ainaki.
Mitehä ketun mont koiraa joku luulee mun omistavan, ku tästäki tekstistä löytyy vissiin kakskööt lempinimee otuksille? Voin vaan kuvitella, mite ärsyttävää on lukee ku pitää joka nimen kohal miettii et kuka koira o kysees, OMG. Tässä siis listaa lempinimistä.
Cicaro: Saitsu, Saitsumi, Saitsuke, Kiksu, Kaitsu, Hamsteri, Mytty
Caramel: Kartsu, Sartsu, Kara, Mel, Melli
Luovaa, eikös? NO PICS AT THIS POST!
Auroralla sisaruksineen oli terveystarkastus tänään 4.2., ja neiti todettiin ihan selväpäiseksi otukseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kirjoita asiallisesti niin saat äänesi kuuluviin.