Päivä Puistolassa

Vapaapäivä. Heräsin henkisesti vapaapäivään vasta kun tajusin, että lenkki voidaan hoitaa valoisan aikaan ja kipitin hakemaan koirille hihnat ja huivit. Flunssa alkaa olla selätetty ja kuvia kun ei ole otettu kunnolla juuri viime päivinä, otin kameran matkaan meijän lenksulle. Halusin ehdottomasti päästä paikalle, missä voisi pitää koiria irti.

Mentiin siis Puistolaan, jossa kulkee kyllä ihan vieressä hiihtolatuja (no missäpä ei kulkisi, talvi kun on, huohhista vuan..), mutta valtasin sellaisen umpihangikkokaistaleen mäen päältä, missä emme ole kenenkään tiellä. Koirat irti ja hankeen - ohikulkeva ulkomaalainen katsoi ja naureskeli minulle ja koirille ku tarvottiin keskelle hankea.

Aikamme rähvellettyämme umpihangessa, kiivettiin mäki alas ja käytiin koirapuistossa. Jonkun aikaa saatiin olla ihan ihtemme kanssa, kunnes paikalle saapui kaksi uroskoiraa. Joku musta ennen näkemätön uros, joka ei kovin leikkisä ollut, ja vanha tuttu beeerrrrni, jota ilman emme usein puistoile - ikävä kyllä. Ylileikkisä, päällejuokseva berninuorukainen, joka ei usko vaikka omat koirat komentaa hampaat irvessä ja hyökkäilee niskaan kiinni, ei ole kiva yhdistelmä. Berni härnää minkä kerkee ja tytöt ei saa mitään rauhaa kun jättiläinen ahdistelee. Onneks ne lähti pian eikä berni tänään ollu niin villillä tuulella mitä yleensä. Oisin muute lähteny tavalliseen tapaani ite ennen niitä, turha ahistella omia koiria moisen leikkikaverin takia...

Kuvasaastetta...

Yks pöyhkis ja yks kalju.

Pöyhkis käy kiekalla.

Failure.jpeg

Nyt jos et iso paha koira usko, niin HAMPUUSI HAMMASTAA sinulle reiän luppakorvaasi!