30.7.2014

Etsippä kämppä, koirakas


Mitäs me pesäkolon etsiskelijät. Edelleen stressin ja paineen alaisena etsiskellään lauman kanssa kämppää, joka pitäisi jo olla löydetty kahden viikon kuluttua. Tuhanteen paikkaan laitettu asunnonhakuilmoitus, soitan joka ikinen päivä johonkin kämppäilmoitukseen ja kyttään tiettyjä asuntosivustoja sopivan kämpän toivossa parin tunnin välein (tästä kertonee se, että olen soittanut jo kahteen kämppään niin, ettei ilmoitus kerennyt olla netissä kuin muutaman minuutin...) Neuroottisesta etsinnästä huolimatta ei kämppää ole irronnut. Lehdet karjuu että nyt on mahdotonta saada kämppää tuolta kaupungista X ja on paha asuntopula ja ei oo enää mitään toivoa.

No aijjaa. Enpä ollu vielä huomannu.

Ja totta kai noin puolet vaihtoehdoista rajautuu suoraan pois koirien takia. "Ei lemmikkejä. "Lemmikit kielletty" ovat uusin kirosana. Asunnonhakijoita on varovaisen arvioni mukaan satoja, ja saatavilla olevia kämppiä 10. Että ei mitään kilpailua ole ei. Saas nähä asutaanko pahvilaatikossa ensi syksy. Taidan lähtä Lappiin niin löytyy helpommin kämppä ku näistä hemmetin ruuhkakaupungeista. Kyllä kaiken maailman pakolaiset ja maahanmuuttajat ja mitä näitä nyt on, majotetaan, mutta oman maan opiskelijoille ei sitten irtoa mistään asuntoa. Näin poliittista mielenilmausta ette minulta muutoin tule kuulemaan täällä, mutta olen aina ollut sitä mieltä, että ensin oman maan ja kansan asiat, sitten vasta muut.

Voin vaan kuvitella, kuinka vaikeaa olisi kämpän saaminen, jos jollakulla olisi vielä koiria, jotka eivät ole vuokra-asuntokelpoisia. Eli koiria, jotka huutaisivat yksin ollessaan ja tuhoaisivat kämppää. Onneks oon saanu ylpeenä mainostaa, että näin vaivaa koirieni kouluttamisen suhteen niiden ollessa nuoria, joten nyt on taatusti kerrostaloon soveltuvia koiria käsissä, jotka eivät tuota kellekään mitään päänvaivaa.

Kuinka vaikeaa sinun on ollut löytää asuntoa lemmikkisi kanssa?

Hhhh kiitos. Nauttikaa nuorukaiset lomistanne. Kun lähestytte työelämää, ette enää pitkään aikaan ole lomalla. Kesätöitä, muuttoa toiseen kaupunkiin, opinnäytetyötä, työharjoittelua, työelämään siirtymistä. Jos tästä kaikesta muutosten aiheuttamasta stressistä selviän ilman vatsahaavaa, niin tammikuusta 2015 alkaen minun elämäni on kovinkin seesteistä.

Tässä kaikkea muutaki shaibaa tullu niskaan lyhyessä ajassa lähipiirissä. Kissamme... eikun siis kaksi kissaamme kuolivat ja hevonenkin meinas kuolla ähkyyn ja perheenjäsen ja hyvä ystävä käväsivät sairaalareissun. Että agilityesteisiin takapihalla ei oo koskettukaan, eikä mitään ylimääräistä oo koirien suhteen ees jaksanu tässä miettiä. Kirjotin niin hermoissani tätä viestiä, että näppäinkin irtos. Lisää aihetta kärttyyntyä. Että jos ei mitään massamökkipostauksia irtoa ihan niin tiuhaan tänä kesänä ku viime kesänä, niin kahtokee tämän kerran läpi sormien. Kyllä nuita mökki- ja uintipostauksia taitaa joka tuutista irrota näin kesäaikaan ihan päivittäin muutenkin.

8 kommenttia:

  1. Pari kaveria on saanu puhuttua "ei lemmikkejä" vuokraajat ympäri niin, että on sovittu erillinen takuu summa koirista. Samalla tavalla kuin vuokratakuu, eli jos lemmikki ei aiheuta ongelmia niin rahat saa muuttaessa takaisin. Kaupungin opiskelijakämpissä oli myös samanlainen juttu meillä.

    VastaaPoista
  2. Kannattaa soittaa, vaikka ilmoituksessa seisoisikin "ei lemmikkejä". Kannattaa mennä jopa näyttöön (varsinkin, jos siellä on varsinainen vuokraaja paikalla eikä välittäjä) ja antaa itsestään hyvä kuva ja sitten kysäistä, että joskos muutama kiltti pieni otus.

    Omalla kohdalla olen asunut kahden firman vuokrakämpässä pk-seudulla, ensin opiskelija-asunnossa ja nyt Satolla. Kumpikaan ei kysellyt elukoiden perään mitään, mitä nyt HOAS muodon vuoksi kysäisi, mitä sorttia eläimiä on ja kuinka monta. Majoittivat sitten varta vasten eläintenomistajasinkkukämppään. Enemmän hankaluutta tuotti maksimivuokra ja yksinasuminen, koska vuokra-asunnot on täällä hirveän hintaisia.

    VastaaPoista
  3. Sain oulusta helposti kaksion (perheasunto) opiskelija-asuntosäätiöltä! Kaikkiin tämän säätiön perheasuntoihin sai tuoda lemmikkejä, joten koiruli ei ollut ongelma.
    Toki aikaisemmin etsin asuntoa yksityisiltä markkinoilta, missä kohtasin useisiin "ei lemmikkejä" ilmoituksiin. Pariin kämppään vuokranantajat olisivat suostuneet koiran laittamaan, mutta onnneksi sain halvemman kämpän tältä säätiöltä :))

    VastaaPoista
  4. Ootahan vuos nii tuut siihen meijän kämppään mun ja koiries kanssa! :D siinä saa olla nimittäi koirat.

    VastaaPoista
  5. Tää rivarikämppä missä asun, on oikeasta "ei lemmikkejä" -kämppä. Soittelin kuitenkin ja kysyin asiasta, että onko se ehdoton ei koirille. Ei se ollut, vaan koirien ottaminen kämppään onnistui sovittaessa. Toki siinäkin kysyttiin, että montako ja minkä kokoisia ja minkälaisia käytökseltään (ihan niinkuin se iso koira pystyis tekemään isompaa tuhoa kuin pikkukoira (nojoo..), mutta kyllä pikkukoirakin suureen tuhoon pystyy halutessaan..!). Näissä rivariasunnoissa on oikeastaan jokatoisella koira. Ja kissojakin taitaa olla parilla (mitkä välillä ihan ärsyttää, koska kuljeksivat vapaina ja kuseksivat porraspäihin, jipii.. Jos koirat olis vapaana nii johan siitä iso haloo nousisi.. O.o)

    VastaaPoista
  6. Muuttoa odotellessa, koira just vähä rajottaa, Tuikku kun ei voi tuolta ketjun päästä kerrostaloon muuttaa, eli rivari olisi oltava :D Ja tosiaan viimesin oikee loma mulla tais olla vuosi sitte kesällä, tänä kesänä ei ollenkaa ja tässä odotan syyslomaa siinä toivossa, että josko sillon olis varaa olla ilman töitä :) Mutta tsemppiä kämpän hakuun!

    VastaaPoista
  7. Kiitos vastauksista! Vaikka pääsisin siihen saakka että joku vuokraisäntä laittaisi muutakin kuin "asunto meni jo", niin voisin alkaa edes neuvottelemaan koirista kämpässä. Mutta kun jokainen kämppä kerkeää menemään. Sama tilanne aina Kuopiossa syksyisin kun hurja määrä opiskelijoita etsii yksiötä/kaksiota.

    VastaaPoista
  8. Ensimmäisellä muuttokerralla asuntoa haettiin pelkillä hakemuksilla puoli vuotta, sitten kun alettiin tutkiä vapaita markkinoita saimme toisen asunnon, jota kävimme katsomassa. Mukanamme oli muuttamassa silloin koira ja kaksi marsua. Nyt toisella muuttokerralla pääsimme ensimmäiseen katsomaamme asuntoon koiran ja kanin kanssa.
    Se tuli ainakin todettua, että pelkillä hakemuksila ei kämppää saa. Paikan päälle, kun jaksaa/pystyy raahautumaan on asia huomattavasti helpompi. (:
    Tsemppiä asunnon etsintää!

    VastaaPoista

Viestisi kulkeutuu laumanjohdon arvioitavaksi ennen julkaisua.