Koulutustekniikat

Otin kiinnostuksen ja opin vuoksi selvää eri koulutustekniikoista, ja voisin jakaa havaintoni samalla tähän. Vaikka olen koko pienen ikäni opettanut eri eläimille (koira, hevonen, kissa, kani) temppuja, en

oikeastaan koskaan ole sen kriittisemmin edes miettinyt, mitä metodeja käytän eläimiä kouluttaessani ja kuinka hyvin ne tepsivät tai eivät tepsi. Tätä postausta aloin koostamaan jo vuonna 2013.

Taustaa
Se, miksi ajauduin tarkastelemaan koiran koulutusta ja sen kanssa elämistä ikään kuin tarkemmin, on se, että halusin reflektoida omia heikkouksiani koirien kanssa. Heikkouteni on mielestäni se, että olen usein epäjohdonmukainen (esimerkiksi joskus on ok että koirat hyppivät minua vasten, kun joskus siitä taas tulee toruja. Tai joskus koirilla on lupa mennä omin päin sängylle ja joskus siitä tulee toruja.) Voisin myös palkata koiriani enemmän niistäkin asioista, mitkä ovat sujuneet hyvin jo pitkään (agilityputki, agilityhypyt). Tällöin niillä säilyisi mielenkiinto, kun ne saisivat palkkaa niille ennalta-arvaamattomista tilanteista. Aina on vara parantaa suhdettaan koiraansa korjaamalla pieniä asioita arjessa.

Johtaja vai kumppani?

Arvaatko, kuka meistä kolmesta on johtaja? Vai onko johtaja sittenkin hän
joka ikuisti meidät tähän kuvaan? Onko joka laumalla pakko olla johtaja?

Löytyy koiranomistajia jotka vierastavat sanoja johtaja ja dominanssi, kun puhutaan koiran kanssa elämisestä ja olemisesta. Osalle nuo termilöiset taas tuntuvat olevan ainoita oikeita vaihtoehtoja olla koiran kanssa; etenkin vanhan kansan ihmiset ovat usein ehdottomasti sitä mieltä, että koiralle on oltava johtaja ja koiran kanssa elettässä vallitsee selkeä johtajuus-hierarkia. Entäs, jos joku ei halua olla koiralleen johtaja? Onko sellainen omistaja huono omistaja ja auttamatta pian pulassa koiransa kanssa? Jos laumassa ei ole johtajaa, niin koiran ja omistajan välillä voi myös vallita huolehtiva kumppanuus. Koira ei omaksu ihmistä osaksi laumaa koska ihminen ja koira ovat eri lajia ja koska koira ei kykene muodostamaan laumaa sellaisen olennon kanssa, jonka kanssa se ei voi lisääntyä. Kuitenkin nämä kaksi lajinsa edustajaa voivat muodostaa hyvinkin tiiviin suhteen toisiinsa.

Hyvä kumppanuus on mielestäni sitä, että ihminen kykenee opettamaan haluamansa säännöt koiralle ilman uhkaa ja ahdistusta ja että koira ja ihminen luottavat toisiinsa varauksetta. Ja että viime tingassa ja vaikeissa paikoissa ihminen on se joka päättää mitä koira saa ja mitä se ei saa tehdä. Koiraa ei kuitenkaan tarvitse tietoisesti jatkuvasti alistaa ja alentaa esimerkiksi syömällä aina ennen koiraa tai menemällä jokaisesta ovesta ennen koiraa tai alistamalla koiraa maahan tai muuten kertomalla sille usein ihmismäisen epäloogisesti että sinä kuulut minun alapuolelleni. Jos ihminen ei ole luonnostaan riittävän uskottava johtaja koiralle, koira vain menettää luottamuksensa, mielenkiintonsa ja kunnioituksensa ihmistä kohtaan. Hyvä johtaja ei huuda eikä melskaa, vaan kertoo koiralle reiluin keinoin mikä on oikein ja mikä väärin.

"Uhka voi merkitä esimerkiksi rangaistussanaa EI, VÄÄRIN tmv. tai suoranaista huutoa tai vaaratilanteita joita ei voi kontrolloida, esim. auton alle jääminen luoksetulon opetuksessa, koiran mahdollisuus säikähtää melkein ylitse ajavaa, riikkaria painavaa autoa." (SKL 2013.)

Jos ihminen ja koira eivät voi muodostaa laumaa siksi etteivät ne voi lisääntyä, niin
entäs sitten kaksi narttukoiraa, voivatko ne muodostaa keskenään lauman?

Koulutustekniikat

Positiivinen vahvistaminen= Lisätään koiralle miellyttävä asia. Palkataan koira kun se toimi oikein.

Positiivinen rankaisu = Lisätään koiralle epämiellyttävä asia. Koiraa torutaan väärästä toiminnasta.

Negatiivinen vahvistaminen= Vähennetään koiralle epämiellyttävä asia. Koira välttää ikävän palautteen vain tekemällä oikein.

Negatiivinen rankaisu = Vähennetään koiralle miellyttävä asia. Koiralla ei ole mahdollisuutta saada palkkiota.

Sammutus= Huomiotta jättäminen, jolloin koiran käytöksestä ei aiheudu sille mitään negatiivista eikä mitään positiivista> koira voi lopettaa käytöksen, joka ei johda mihinkään. Ei suoranaisesti opeta koiralle mitään.

Jääkausi= Koiraan ei kiinnitetä huomiota millään lailla, käytetään yleensä koiran kanssa joka ei kuuntele ohjaajaansa ollenkaan. Koiralle ei kerrota milloin se tekee oikein eikä sitä, milloin se tekee väärin. Koira ei tässä tekniikassa voi päättää, mitä sen kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Joidenkin mukaan koira herkistyy jääkaudella etsimään kontaktia ihmiseen.

Turhauttaminen= Koira saadaan tekemään jotakin paineistamalla se, ja palkitsemalla kun se toimii oikein. Esimerkiksi haukkumaan opettaminen yllyttämällä koiraa kunnes se turhautuu ja haukahtaa>palkitaan. Sopiiko jokaiselle koiralle?

Naksutin= Palkkaamisen ajoittamisen apuväline. Koira ehdollistetaan siihen että naksuttimen äänen kuultuaan se on tehnyt oikein ja sille seuraa naksuttimen äänestä aina jotakin hyvää. Naksuttimen naksautuksen jälkeen koiran on saatava palkka eli leikki, vapautus tai herkku. Muutoin naksuttimen ääni menettää tehonsa. Naksuttimen kanssa on helppo kertoa koiralle täsmällisesti, milloin se teki oikein, jolloin koiran oppiminen on tehokkaampaa.

Sheippaaminen= Koiralle opetettava asia jaetaan pieniin osa-alueisiin, ja koiralle opetetaan yksi palanen kerrallaan. Lopulta opitut palaset yhdistetään toisiinsa. Tällä tekniikalla koiran on helppo olla aktiivinen oppija, kun se voi tarjota itsenäisesti haluttua toimintoa jopa vahingossa, kun osa-alueet jaetaan riittävän pieneksi ja helpoksi. Esim. noutoliike jaetaan monimutkaisuudessaan useaan palaseen. Sheippauksella voidaan opettaa hyvinkin vaativia temppuja (autolla ajaminen, voltti).

Rankaisu= Koiran halutaan lopettavan toiminta välittömästi. Tämä voi olla toimiva keino esimerkiksi tilanteessa jossa koira on vaarassa, mutta rankaisun käyttäminen heikentää koiran ja omistajan suhdetta ja koiran motivaatiota. Rankaisu on koiralle reilu vain jos koiralle annetaan mahdollisuus välttää väärä toiminta esimerkiksi rankaisua ennakoivalla äänimerkillä (ei, lopeta). Koira oppii nopeasti syy-seuraus -yhteyden, ja herkän koiran rankaisua tulee harkita.

Käyttäytyminen	Johtaa tähän	Käyttäytyminen	Johtaa tähän
Seuraa hyvin	Kehutaan	Seuraa huonosti	Torutaan
Positiivinen vahvistaminen		Positiivinen rankaisu

Käyttäytyminen	Johtaa tähän	Käyttäytyminen	Johtaa tähän
Seuraa hyvin	Ei toruta	Seuraa huonosti	Ei saa palkkaa
Negatiivinen vahvistaminen		Negatiivinen rankaisu

(Pipap.net n.d.)

Kopioin tämän kaavion omin muutoksin koska se kertoo mukavan tiivistetysti noiden ylläolevien käsitteiden erot. Eli koira voi toisaalta ylemmän kaavion mukaisesti tavoitella haluttua käytöstä palkkion toivossa ja se voi valita tavoitteleeko se palkkiota vai rangaistusta. Koira oppii nopeasti erottamaan mistä toiminnasta seuraa palkkio, mistä toru. Tai sitten se voi alemman kaavion mukaan tehdä oikein vain vähentääkseen ympäristönsä epämiellyttäviä asioita, ja jos se tekee väärin, sille miellyttävät asiat ympäristöstä poistuvat. Itsestäänselvää on, että alemman kaavion mukaisesti koiraa motivoi vain mahdollisuus välttyä rangaistukselta, ja ylemmässä koira taas tavoittelee palkkiota, eikä tee oikein vain välttääkseen rankaisulta.

Itse käytän tokossa ylempää kaaviota, mutta arkista hihnakäytöstä korjailen turhan usein vain alimman kaavion mukaan. Otetaan avuksi esimerkit. Ylemmän kaavion mukaisesti hihnakäytöstä opetettaessa koiraa palkitaan kun se tekee oikein eli kävelee hihna löysällä omistajan lähellä. Ja koiraa toisaalta myös torutaan, jos se esim. vetää tai jumittuu nuuhkimaan. Koira tajuaa alkaa tavoitella toimintaa, josta seuraa jotakin sille miellyttävää, ja toisaalta välttää käytöstä, josta sille seuraa jotakin ikävää.

Alemman kaavion mukaan koira taas saa olla rauhassa kävellessään nätisti mikä jo itsessään on sille palkkio että se välttyy ikävältä torumiselta, ja jos se ei kävele nätisti, sitä rangaistaan. Tämä motivoi koiraa väärällä tavalla, eli toimimaan oikein vain ja ainoastaan välttääkseen ikävän palautteen. Motiivina on siis välttää rankaisua, ei tavoitella palkkiota. Tällainen koira ei ole mielestäni onnellinen koira, eikä sillä välttämättä ole hyvää suhdetta ohjaajaansa, koska se ei voi hyötyä ohjaajastaan palkkion muodossa. Ihmisesimerkissä voimme kuvitella ihmisen joka tekee ylitöitä vain välttääkseen potkut, ei siksi että saisi siitä lisää palkkaa ja kunnioitusta. Kumpikin motivoi, mutta eri tavalla; toinen mukavalla tavalla ja toinen ei mukavalla tavalla.

Minä en pidä rankaisusta. Sen sijaan teen ihan mitä tahansa jotta minut palkataan!

Palkkaustekniikat

Naksutin= tietyn äänen yhdistäminen palkkaamiseen, vaatii kuitenkin ensin ehdollistumisen (syy-seuraus)

Takapalkka= koira joka ennakoi liikaa eteenpäin palkataan taaksepäin, jotta vähennetään ennakointia ja siitä koituvia haittoja. Esimerkiksi tokossa kaukokäskyissä koira joka on liian halukas tulemaan ohjaajaa kohti saattaa liikahdella eteenpäin, mikä on epätoivottua. Siksi koiralle voidaan asettaa takapalkka koiran taakse, jotta koiran ajatus ja mielenkiinto on edetä taaksepäin, mikä vähentää eteenpäin hiiviskelyä liikkeiden aikana

Etupalkka= toimii niin kuin takapalkka, mutta päinvastaisesti. Eli koiran ajatus täytyy siirtää eteenpäin. Esimerkiksi eteen lähettäminen tai muu asia, jonne koiran pitäisi edetä epäröimättä, kuten ruutu

Palkan sijainti= esimerkiksi tokon seuraamisessa vasemmalla puolellasi seuraava koira saattaa vinoutua mikäli se palkataan oikealla kädellä. Koira alkaa ns. kurottamaan kohti palkkaa, jolloin koirakko muodostaa suljetun auran edestä katsottuna. Toisaalta taas jos koiraa palkataan liikaa ulospäin vasemmalla kädellä, siitä saattaa tulla edestä katsottuna avoin aura eli se saattaa vinoutua vasemmalle päin. Vinoja molemmat, ja palkkausta tulisi muutella koiran suoruuden saavuttamiseksi

Palkan viive= mitä nopeammin koira saa palautetta toiminnastaan sen nopeammin se yhdistää käytöksensä palautteeseen, oli se sitten rangaistus tai palkkaus. Aika jota tulisi tavoitella palkkauksen kanssa on n. 0,5 - 0,8s toivotun käytöksen tapahtumisesta. Muutaman sekunnin kuluttua tapahtuva palkkaus ei ole enää tehokasta. Namipussi, vikkelät kädet, kokemus ja ennakointikyky auttavat kummasti. (Koirakoulu kompassi n.d.)


Itsereflektio
Huomaan käyttäväni itse sekaisin montaakin koulutustekniikkaa, mutta kaavion alemmat taktiikat eivät oikeastaan edes toimi. Minulla on lenkeillä mukana kausittain nameja, jotta saan palkita koiria oikeasta käytöksestä, ja se on se mikä meidän laumassamme toimii. Huomaan muutaman namilenkin jälkeen, kuinka koirat kuuntelevat minua ja ottavat minuun itsenäisesti, omasta halustaan kontaktia ja pysyttelevät lähelläni, koska ne tietävät saavansa siitä namia hetkenä minä hyvänsä. Auroraan tämä keino jota myös positiiviseksi vahvistamiseksi kutsutaan, on tepsinyt todella hyvin koska se on niin ahne. Se alkoi muutaman naksuttimella naksuttelun + namittamisen jälkeen hakeutumaan itse vierelleni lenkeillä, koska se huomasi hyötyvänsä siitä. Tähän voisin laittaa jo kauan sitten kuulemani esimerkin:

"Olisiko itsestäsi kivaa, jos ulkomaalainen alkaisi huutaa sinulle, vaikka et ymmärrä mitä hän yrittää sinulta vaatia. Tilanne on yhtä ahdistava koirasta, jolle koetat kimittää käskysanaa sen tietämättä, mitä siltä vaaditaan." 

Tämän takia olen alkanut kiinnittää huomiota siihen, että jos koirani ei tottele käskysanaa, oletan automaattisesti, ettei se ymmärrä mitä siltä pyydän. Se ei tee niin että se haluaisi ärsyttää minua tai olla tietoisesti tottelematon. Siksipä palataan jälleen perusteisiin ja varmistetaan koiran ymmärtävän käskysana. Kun koira riittävä monen toiston jälkeen ymmärtää käskysanan, se todennäköisesti myös toteuttaa halutun käytöksen osaamansa vinkin eli käskysanan avulla. Uskon etteivät koirat voi ajatella niin monimutkaisesti kuin ihmiset toisinaan kuvittelevat, vaan uskon että koirat pyrkivät miellyttämään mikäli ne vain ymmärtävät, miten. Ihmisillä on luontainen tarve saada aina jokin selitys toisen elävän toiminnalle, joten siksi he kuvittelevat monia ihmislajille tyypillisiä tunteita ja asioita koirien päähän. Tämä saattaa aiheuttaa ristiriitoja.

Olen huomannut olevani itse johdonmukaisempi koulutushetkissä ja miettiväni tarkemmin mitä teen ja miten teen, kun on muita ihmisiä ympärillä. On ainakin itselleni kehittävämpää treenata ryhmässä, vaikka treenaisikin yksikseen muiden häärätessä vain ympärillä. Ja tietysti ne kultaakin arvokkaammat häiriötekijät - ilman niitä ei pitkälle harrastuskoiran kanssa pötkittäisi. Tai ainakaan mihinkään ihmisten ilmoille, vaikka kauas mentäisikin!

Vaadin myös itseltäni enemmän. Huomasin tämän siinä, kun mietin miksi en enää saanut opetettua nykyisiä koiriani noutamaan yhtä helposti kuin aiempia koiria. Aikaisemmin noudoksi riitti se että koira toi leikkisästi lelun luokseni käskystä jonka se oli oppinut yhdistämään lähinnä nyt leikitään -toiminnaksi. Nyt vaadin noudolta kisanomaisuutta, joten noudon suorittamiselta vaaditaan paljon enemmän.

Lähteet

Ahonen, V-M. Rankaisu - koulutuksen kirurginveitsi. 2001. Luettu 24.3.2015.

http://www.freewebs.com/klikki/rangaistus.html

SKL. Koiranomistajan peruskurssi. 2013. Luettu 15.4.2013.
http://www.koiranomistajanperuskurssi.fi/etusivu

Myytin (Ristimäki, J.) 2005-2007. Miten koira oppii? Luettu 16.4.2013.
http://www.myytin.net/oppiminen.html

Klikkeri (Nurkka, J.) n.d. Positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen. Luettu 16.4.2013.
http://klikkeri.blogspot.fi/2009/08/positiivinen-ja-negatiivinen.html

Koirakoulu Kompassi. n.d. Hyvä suhde koiran kanssa? Luettu 16.4.2013.
http://koirakoulukompassi.com/hyvasuhde.html

Pipa.net. n.d. Neljä seurausta. Luettu 17.4.2013.
http://www.pipap.net/tokosivut/4_seurausta.htm

Kotikoiran koulutusopas. 2011. Miten koiraa koulutetaan? Luettu 17.4.2013.
http://training.defines.us/?p=83