29.2.2016

Vilkkuvat viikonloput

Elmo, likat, Vilkku
Haimme Vilkun ja palvelijansa Jennyn junikselta lauantai-iltana. He olivat Itä-Suomen reppureissulla viimeisellä etapillaan Kuopiossa. Olin järkänny viikonlopun töistä vapaaksi jo ajoissa, koska eihän tällasta mahollisuutta ny vaan voi missata!



Sunnuntai oli mietitty täyteen ohjelmaa. Ensin kävimme tutustumassa suosikki-lenkkimestaamme eli Niuvan peltoihin, jossa teimme 2,5 tunnin tehokkaan lenkin. Lenkki venähti kommunikaatio-ongelmien vuoksi, sillä meidän piti tavata Elmo ja Sara siinä samalla. Ilmeisesti annoimme hieman huterat paikkatiedot Saralle, sillä meni 1,5 tuntia ja lukuisia äänimerkki-koiranhaukutustuokioita että löysimme viimein toisemme.

Koirat leikkivät kiltisti keskenään ja Niuvailun jälkeen lähdimme hieman aikataulusta myöhässä syömään pikaisesti kämpille ja suuntasimme siitä Koirakylpylä Aaltotassuun. Olimme varanneet puolen tunnin konkariuinnin kolmelle koiralle. Vilkku käytti ajan varsin tehokkaasti uimalla Cicaronkin edestä. Kuinka monta uimahyppyä kerkeää yksi koira tehdä 30 minuutissa? Hemmetin monta! Cicaro ui vain kun sen heitti altaaseen, Caramel taas ui kilpaa Vilkun kanssa lelujen perässä.



Nuoriso tuli hyvin toimeen keskenään, jos nyt 4,5-vuotiaita koiria vielä nuorisoksi voi sanoa. Muutamia ärinöitä ja reviirikäytöstä ilmeni lähinnä ruokinta-aikaan. Minun likkani olisivat luovuttaneet ruokansa Vilkulle vaikka samantien, mutta emme sallineet Vilkun hyppiä vanhempien koirien silmille. Miu likat on joutunu jakamaa äpöstyksesä koko ikäsä, joten neijjoo moksiskaa vaikka vieras teini yrittäs ottaa niie safkat. Minä sen sijaan olin likoille ruokaa tärkeempi resurssi, ja minun lähelläni ne alkoivat murista Vilkulle muutaman kerran. Siirryin itse pois, jolloin murinat loppuivat.

Vilkku harmistui ku ei saanut syödä tyttöjen ruokia ja otti ja osotti näppäränä paimenena mieltään tähtäämällä pissat tyttöjen ruokakuppeihin ku tytöt olivat päättäneet ruokailunsa. Hieman oli sihti pielessä joten matolleha se osu. Hah!

Vilkku antoi vierailullaan varsin toimeliaan kuvan ittestään: kynttilät, ruuat, lelut ja luut olisivat maistuneet teinipaimenelle. Ehdottomasti aktiivisempi tapaus kuin minun likkani nuorena. Oikein mukava koiranalku, ja moottoria ainaki löytyy tekemiseen jos toiseenkin! Oli ihana kattella kuinka nuorlikka etsimällä etsi itselleen tekemistä. Melkein savu nous mustista pystykorvista ku se oikein ajatteli että mitäs sitä seuraavaks puuhastelis! Jenny esitteli meille pelloilla vähä frisbeen saloja. En ois uskonu että laji on noin monipuolinen! Vaikka ja mitä hauskoja liikesarjoja ja kuvioita. Tytöt osais niistä jo syliin hypyn ja selkäänhypyn, hoho, pitäskö meijänki alkaa koppaileen?

Tässä vielä aivan ihana video Vilkun ja Jennyn reissusta josta voit bongata myös Paimenlaumalaiseni. Kiitos vielä Jennylle ja Vilkulle kun kävitte visiitillä. Ehkä meki eksytää joskus sinne etelään! Alla vielä kuvia uimareissusta. Videota, myös vedenalaista, nähtävillä Vilkun reissuvideolla ylemmässä linkissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asiattomiksi luokiteltavia kommentteja ei julkaista.