Kuvatulva

Jeah, täs ois kuvin kerrottuna viime päivien lenkkeilyjä ja jotahi ihan muuuuuta... :)

Kekripukin loppu

Erikoispostaus tulee olemaan aiheesta "Lenkkipolkumme",
sekä vissiin myöhemmin aiheesta "Lauman päivä".

Kiiwitaidetta parhaimmillaan. Tai pahimmillaan.

Ja nyt mää alan valmistautumaan iltalenkille, joka ei ole siinä mielessä ihan tavallinen, koska menemme katsomaan melkoiseen ihmisjoukkoon Kekripukin polttamista ja muutenkin Kekrijuhlaa, linnanraunioille. Karrrmivaa loppuiltaa kaikille....!

Klo 20.48| nyt on käyty toljottamassa kekripukin polttaminen. Paikalla oli tietysti satapäin ihmisiä ja koiria ja vilskettä. Koirat otti tapahtuman tosi iisisti, eivätkä välittäneet äänistä, tulesta, savun hajusta tai juoksevista ja kiljuvista lapsista saatika toisista koirista. Neitykät saivat ihailua osakseen aika monelta aikuiselta ja lapselta, kun ovat muka niin sööttejä (märkine räntäturkkeineen) :'D Siinäpä se iltalenkki sitte oli.

Kekripukki irvistää? :DD

Kekripukki palaaaa.

Kierrettiin torin kautta kotiin päin ja siin tuli jotkut tyypit kyselee tyttöjen rotuja ja aikamme siinä jutusteltiin ku paikalle saapu koira ja mummero ja se mummero sit kysäs et "onko nää ennen tavannu?" ja toi tiibetinspanielia lähemmäs minu kolmikkoa, vaikken ollut antanut lupaa tuoda vierasta koiraa laumani lähelle. Nää tyypit joitte kans jutustin, ehti siihe väliin tokasta mummolle että elä tuo sitä koiraa lähemmäs ja mä sit jatkoin ettei mulla ole tapana antaa koirieni tehdä tuttavuutta vieraisiin koiriin lenkeillä. Kumma, etteivät kaikki sitä tunnu tajuavan... Hyvähän se on mummeroisen yhden pikkutipsun kans siin tsillaa ku minä sain pidätellä kolmee sähläriä liukkaalla alustalla ku nuo toki innostu vieressä olevasta tipsusta. -,- Sit se mummero vielä jäi siihe vähäks aikaa seisomaan ja toljottamaan ja tajus viimein lähtee vetää toisaalle. Eipä siinä sen kummempia, lähettiin kotia ja nappasin tällasen foton viel vähä enne kämpille saapumista...

Räntäpallot iloisena sateessa. BLIP.

Tunnustus

Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi myös tarkoittaa suosikkia.

Liebster-palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa.

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaajaa, joka antoi haasteen sinulle

2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.

Kiitos haasteesta blogille Life with Rocky!

1. http://spanjelin-elamaa.blogspot.fi/
2. http://moonacollie.blogspot.fi/
3. http://treeniduo.blogspot.fi/2012/10/toivepostaus-lenkkireittimme-osa-1.html
4. http://animalsanimation.blogspot.fi/
5. http://axuheppu.blogspot.fi/

Treenit

Tämän päivän aikataulu oli kiireinen koirailun osalta. Lähin töistä puoli tuntia aiemmin ku normisti, että kerkeen lenkittää koirat ennen tokoa. Tai lähinnä, että Aurora saa lenkkeillä ennen ku Cicaro ja Caramel painelee tokottelemaan. Lähin töistä 19.45, ja olin kotona joskus vähän ennen tasaa. Sit koirat hihnaan ja lenksulle, kierrettiin meijän perinteinen kyttälenkki, joka menee poliisiaseman ohitse, siitä tulee sellanen 15 minan lenkki ku joutuu venailee liikennevaloissaki aina hetken ja käydään vakkaripuskassa pidemmillä istunnoilla.

Mjoo nassukat oli lenksuteltu 20.15 ja lähettiin tokoon. 20.30 oltiin jo tokottamassa. Muistelin eilisiä raapustuksiani tänne, ja aattelin harjoitella lähinnä perusasentoa tänään. Koska siitähän kaikki ongelmat on peräisin, jos niitä on. No vähä yleistän, mut silti. Cara pyörähtää sivulle näppärästi, tosin jää silloin tällöin hieman vinoon tai hieman liian eteen. Cicaro jää lähes aina vinoon ja tarvitsee välillä käsimerkin että tajuaa tulla sivulle. Korjailin sit lähinnä Kiksun perusasentoa pyörimällä paikoillani, ja Kiksu sai sit pyörähtää aina uudelleen peruasentoon miu vierelle. Ja sit otettiin askel - seis - askel -harjoitusta muutamaan otteeseen.

Sittempä muistin että luoksarissa ei neidit osaa tulla sivulle. Muistin vissiin väärin, koska Cara tuli ilman käsimerkkiä suoraan sivulle kun kutsuin sen luokse. Kiksua piti avustaa käsimerkein. Harjoiteltiin sit seuraamista kans vähäsen, eli lähinnä seuruutin nuita mutkitellen ja Caran kans otettiin äkkikääntäreitä oikealle ja vasemmalle ja välillä juostiin ja välillä hiivittiin. Hirmu hyvin pysy messissä, Kiksu innostui juoksemisesta, mikä on sille varsin tyypillistä :D Kiksulla oli kans vähä haahuilupäivä tänään, ei oikein meinannu pysyä kontaktissa vaan läks hiihtelemään johki vähä väliä. Luulen et toko on enemmän Caran laji, mut kyllä mä silti aattelin takoa Kiksullekki noi perusjutut päähän vaikka pitäs motivoida todella paljon enemmän.

Jätin sit Kiksun vähä vähemmälle tänään, koska sitä ei selkeesti kinostanu tokottaa minu kanssa, ja päätin testaa Caran kans paria uutta asiaa, eli noutamista ja estehyppyä. Carahan ei koskaan oo noutanu mitään, ku neiti on niin truupaimen ettei noutaminen sovi rinsessan imagoon. Pyysin sit neidin perusasentoon, heitin treenipatukan ja samalla komensin Caraa pysymään paikoillaan. Sit käskin Caran noutamaan, ja sehä nouti joka kerta patukan minulle ku käskin! Hieno likka. Samoin hallissa oli pieniä esteitä, hieman yli Caran säkäkorkeuden eli oisko jtn 55cm esteitä ollu korkeintaan, ni pyysin otuksen perusasentoon ja käskin hyppäämään esteen. Hyppäshän se, vaikka vaati minulta reilua avustamista ja ohjaamista että se hyppäs. Seisahtu se aina esteen toiselle puolelle hienosti, ja sit kiersin Caran viereen ja pyysin hetken päästä perusasentoon.

Tänään tolpassa kii yksin oleminen oli yllättäen vaikeampaa tänään Kiksulle kuin Karalle. Yleensä Cara on se joka saa paniikkikohtauksen kun jää tolppaan kiinni, mut tänään Cara napotti hiljakseen tolpassa, ku Cicsu metelöi. Omituisia otuksia.

Tästä ei PITÄNY tulla tällasta stooria. Mut tuli kuitenkin.

Tokotuhinaa

Noniiin, kun nyt se aksa todellakin jäi tältä syksyltä, niin mitäpä jos panostettais kunnolla tokoon tämä talvi. Lähinnä meijän tokotus on nyt ollu sitä samaa haahuilua näinä parina kertana, kun en uskalla vaatia nassikoilta mitään uutta. Kirjoittelen tähän asiat, joihin tulee kiinnittää huomiota, ja joita tulee kehittää.

Perusasento ja sivulletulo: Ilman käsiohjaamista, pelkällä käskysanalla sivulle tuleminen. Tulee suoraan jos käskee sivu, mutta jos käskee tänne, niin ei tajua tulla sivulle luoksetulon yhteydessä. Eteen en opeta tulemaan ollenkaan luoksarin yhteydessä, koska se on pk.juttu. Lisään harjoittelua suoruuden kanssa niin, että paikallaan pyörien käsken aina tulemaan sivulle uudelleen ja uudelleen.

Seuraaminen: Vinous pois, liiallinen tiiviys pois, edistäminen pois. Tähän harjoitukseksi askel - seis - askel - seis. Ja namikäsi vasempaan käteen. Käännöksissä ongelmana liiallinen väljyys käännyttäessä oikealle ja liiallinen tiiviys käännyttäessä vasemmalle. Tähän harjoitukseksi  erittäin hitaat kääntymiset, kääntymiset paikalla ja käännösten jälkeinen nopea pysähtyminen. Myös mutkittelu avuksi.

Maahanmeno, seisominen ja istuminen liikkeestä: Nopeus, terävyys ja varmuus mukaan. Avuksi ilman käsimerkkiä kaukona tehdyt liikkeet ja käskysanojen takominen päähän kunnolla. (Kiksu menee maahan kun sanoo "istu" monta kertaa peräkkäin...)

Luoksetulo: Nopeus on OK, mutta sivulletulo ei tule itsestään luoksetulon yhteydessä. Luoksetulon aikana käskyt seiso, maahan. Kasvattaa terävyyttä, mutta vaarana on luoksarin hidastuminen. Siihen taas auttaa ohjaajan perääntyminen, jotta koira ylläpitää riittävää nopeutta.

Kaukokäskyt: Osa käskyistä sujuu, osa ei. Istu, maahan ja seiso pitäisi oppia eri järjestyksissä ja sarjoissa.

Noutaminen, estehyppy ja ruutu vasta kun muut asiat ovat kunnolla hallussa. Phuuh. Sitte ku muistais näitä asioita tokotellessa kans harjoitella. Jospa huomenna, tiistai kun on taas, harjoiteltaisi perusasentoa ja seuraamista.

Saapui talvi tassukkaille

... ihan kuin sitä ei jo joka ikisessä paikassa hehkutettaisi. Mutta onhan se aina vähä jännä ku tulee lumet maahan ja on kylmä. Meno paimenlaumassa jatkuu samalla tavalla kuin tähänkin saakka, eli Vimpelin metsissä rymyttiin jälleen heidän-kanssaan-joiden-nimi-mainitaan-melkein-joka-postauksessa! Anteeksi kun toistan itseäni, mutta pidän rutiineista. Ja ohoh, neljää vaille sata lukijaa. Oon aina tuumaillu et mitähä ihmettä keksin teille lukijoille, jos ja kun teitä tulee täyteen sata. Tuumailin että arpoisin jotahi kivaa, esmes omatekosen pannan tai jonkun pienen ylläripaketin. ETTÄ HOUKUTELKAAS VIELÄ NELJÄ LUKIJAA JOUKKOOMME, niin saadaan arvontaa pystyyn... ;) Kyllähän mun jotakin täytyy keksiä jos sata lukijaa tulee täyteen meijän kämäselle blogille jolle ei koskaan pitäny tulla ku muutama hassu lukija. Höhöö.

Tää muuten nollaa tuon vasemmassa laidassa olevan kyselyn tuloksia.... tekee kuulema muillakin Blogger tuota. Tyhmää. Otan välillä print screeniä talteen varuilta, ei tiijä koskaan millo toi menee nollille. Mut kiva että on jo jokunen tuohon vastaillut! Kirjotin nuo vastausvaihtoehdot varsin tyngästi, nuo siis tulee olemaan kuvallisia erikoispostauksia, eli kuvaan nuo systeemit kyllä. Kuvilla, en siis videoimalla. Tai riippuen nyt että minkä nuista toteutan, ellen toteuta sitte kahtaki. :D
  

On muuten ollu jotenkin aikaansaamaton olo viime aikoina. En oo ollu kahteen viikkoon tokoilemassa koirien kans, enkä oo koutsannu Auroralle mtn uutta käskyä. Tuntuu että kolmen koiran samanaikainen koutsaaminen on yhtäaikaisesti lähes katastrofaalista, kun on kyse vaikkapa ihan uudesta käskystä. (Tietämättömille, että siskoni koira on miulla hoidossa jouluun saakka...) En tykkee taas sulkee toisia eri tilaan ja koutsaa sillä aikaa yhtä. Ja Auroran kans en oo kerenny tehä niin paljoa yksilölenkkejä kuin pitäs. No, ehke meil on ny tällane hiljanen lusmukausi ja jossai vaihees on taas kunnon edistyksellinen koulutuskausi.

Aurora on kyllä reipastunut jälleen hieman lenkeillä, ei saa paniikkiveto-kohtauksia enää kuin yllättävien äänien takia tai jos joku kävelijä/pyöräilijä tulee takaa päin. Oon sitä koettanu hellytellä paljon, että se rohkaistuisi. Varmasti noiden kahen seura tehny hyvää, ku C&C on lenkeillä viilipyttyjä. Ainakin yleensä. Me on Cicun ja Caran kans lenksuilla leikitty paljon, etenkin loppulenkistä. Oon lähinnä riehuttanu lapasella tai kepillä. Ohikulkijat aina naureskelee ku noi riehuu, ö? :D Must on jotenki muksa välil pitää hauskaa lenksuilla eikä vaa kipittää naama viivana ovesta ulos ja kohta ovesta takas sisään.

Cara ja Cicu onkin ruvennu ottamaa enemmä kontaktia minuun lenkeillä ku tietävät että mä saatan joskus leikkiä niitte kans lenkkeillessä. Ja toisinaan syötän nameja, paljon. Pitkiä kontaktipätkiä on otettu vaikka lähiöalueen läpi kävellessä on pihoilla aina jotaki häiriötekijää. Ja liikennevaloihin pysähyttäessä etenkin Cara tulee sivulle kun käsken. Okei toi ny on aina ollu innokas perusasennon suhteen et ei sillä. Aurora ei vielä osaa pysähtyä liikennevaloihin, se kipittäs varmaan suoraan auton alle jos hihnan toises pääs ei kukaan jarruttas. Höpö.

Eilen iltavirkkuna ihmisenä otin ja pidin viikottaisen koiranpuunaushetken. Meni joku 45 minaa että noi kaikki kolme oli harjattu, hierottu ja kynnet leikattu. Auroralla oli pahimmat takut, ku sil on nyt muhkein turkki. Tosin eihä nuo korvakarvat esmes pysy takuttomana kui muutaman päivän noilla riehumisilla.

Vielä kuveja lumisesta vimpelin lenkistä.

Tää on kui jostai leffasta joka kohtaus, koirat posettaa niin teennäisesti :D 

Töhökit. Kärsätuubat. Tubanuurit.

Ensilumien maistelua...... :D

Suipponokkalauma kiltisti kuvattavana.

Täs kukaa jaksa koko päivää pönöttää!!

Ai, ja tsekatkaas mitkä saapu postissa! Tilasin eka S-kokoset mut ne oli nii naftit jopa Kiksulle et vaihdoin M-kokosiin pöksyihin, ja nyt ne sopii jopa Caralle. Aurora juoksee edelleen, joten se saa pitää noita ny.

"OHO."

Töhöttäjät

Cicaro, Aurora, Sissi, Caramel, Moona - Suipponokat

Lähinnä tämä viikko on koostunut lenkkeilystä Vimpelin metsissä irti Moonan ja Sissin kanssa. Noi on ihan toisesta ulottuvuudesta sinkoilevia avaruusalieneita ku noi pääsee koko paimenkatras irti mehtään riehumaan. Hassuja eläimiä kerrassaan, saa aina nauraa nuille. Ollaan oltu mokkapala-kaakao piknikillä tos Vimpelin metäs ja viimeks oltiin piilosta koirien kans. Aika lystikästä.

Samiksiii. Siis niii. Kiksu ähöttää.

Jäätävää. Kuuraista menoa Kajaanissa. Seur. pvänä tuli lumet.

Täydestä vauhdista kiskastaan siskon hännästä ja katotaa montako
kuperkeikkaa se heittää. - Caramel -

Katotaa kui mutanen siskosta tulee ku sitä kiskasee hännästä kuralätäkön
kohalla. - Caramel - 

Sissi saa kyytiä.

En mennyt taaskaan tokoon nyt tiistaina, koska mentiin metsään pitämään koiria irti Essin kans, yllätys yllätys. Ja joo, väsytti kauheesti ja ulkona oli jäätävän kylmä ja seliselsisills. Koirat oli muute saanu oven eteisestä kämppään auki tos eilen ku olin töis. Naama vänkyrällä, läpi sormien henkeäni pidättäen avasin oven kokonaan ja huokaisin hyyyyvin syvään... Nuo hemmetin otukset oli riehunu koko päivän kämpässä keskenään, tekemättä yhtikäs mitään tuhoa. Sängyllä oli rymytty, tai sit petasin aamulla koomasena tosi alkeellisesti. Ei muuta jälkeä eläimistä. Jes.

Taistelukoira taisteluvalmiudessa!11!1 Sauvakävelijät
poit, tää on Aujoojan jeviiji!111!

Koska en varaudu siihen että koirat rellestäs keskenään koko kämpässä 8h päivässä, seassaan yks merlenvärinen kodin täystuho ja itse uteliaisuus alias Caramelito-Terminator, olin luonnostaan kauhuissani ku eteisovi oli rakosellaan ku tulin kotia.

Ois saanu huutia neidit jos ois jotai ollu tuhottuna, olin niin nälissäni ja väsynyt sillon jo valmiiks. Niinku sillon joskus puoli vuotta takaperin ku oli teevee lattialla ku tulin kotia......... oijoi, kaikke sitä onkin jo keretty kokea ja saada shaibahalavaukset nuitte takia.

Epäreilu maailma

Minulla on tapana nähdä tulevia tapahtumia enneunina tai sanoa niitä joskus päivä etukäteen ääneen, ja viime yönä näin kamalan ahdistavan unen, jossa kaverini eläimet juoksivat auton alle. Eli tavallaan tiesin, että jotakin kamalaa tulee tapahtumaan jonkun kaverini eläimille, ja ikävä kyllä niin kävi, tänä aamuna.

Saa taas kerran todeta, että ihminen on maailman tyhmin eläin. Jonkun ajattelemattoman idiootin takia meijän niin mukava lenkkikaveri, komea harjapoika on kuollut myrkytykseen. 

Meijän lauma ottaa suuresti osaa omistajan suruun, voimme enää vain muistella yhdessä ihania lenkkejämme ja mutaisia koirapuistokertoja.

Voimia paljon Simban mammalle koko laumalta!

</3

Match Show Kajaani

Jepjep, pyörähettiin mätsis ku oli tos kävelymatkan päässä. Monirotuisia yhteensä 5kpl, Essi esitti Cicaron. Cicaro ei sijoittunut jostain syystä, mutta Caramel ampaisi monirotuisten luokan voittoon.

BIS-kehässä Caramel malttoi edelleen seistä näppärästi korvat hörössä lentokonetta tuijotellen, ollen BIS7 eli tokavika. Hyvät oli palkinnot ja pari kovatasoista seropia voitettiin luokassamme, ylpee saa olla vähä nyt neitokaisista.

Olihan se taas melkosta kiirettä niin ku aina mätsäreissä, ku pitää vaihtaa koiraa vähä väliä ja keksiä joku kuvaamaan ja pitelemään koiria jne. Pitäs aina olla joku ylimääränen koirakäsi mukana mätsäreissä. Täl kertaa koirakäsinä ja kamerakäsinä toimivat Essi ja Laura, kiitos siitä heille! Sain ite esittää Moona-collien, koska Sissi ja Moona saivat molemmat punaisen nauhan. Moona esiintyi mallikkaasti, ja se sijoittuikin PUN4! (: Hieno päivä kaiken kaikkiaan.

Eli Cicaro MON- ja Caramel MON1 BIS7, ja nyt lauma kiittää ja kuittaa ja painuu tekemään jotakin järkevää.

Palkintoporsaitten saavutuksia hyllykössä. Kotona on
muutama poksu ja ruusuke lissää Saninkin mätsäreistä.

Klo 20.13 käytiin Essin ja suipponokkien kans lenkillä, mukaan otin vain Auroran ku noi kaks jäi retkottamaan mätsäristä väsyneenä kämpille. Auroralle hyvää treeniä kun saa lenkkeillä ilman isosiskojensa turvaa muiden koirien seurassa, etenkin kun kyseessä on turvallisia, kilttejä koiria. Moona, Sissi ja Täply-cockeri olivat siis Auroran lenkkiseurana tänään. Käytiin sellanen lampi kiertämässä ympäri ja otin Moonasta palkintokuviaki ennen lenksua.

"Toivottavasti kukaa ei nähny..."

Ulkoasu muuttui

Väsäilin uutta ulkoasua niin kuin lupailin aiemmin. Bannerin kuvanlaatu heikentyi hirveästi PNG-formaatista huolimatta, joten joskus kun taas jaksan, teen siitä paremman. Muutenkin pari huolimatonta kohtaa siinä. 
Asia korjattu, nyt on edes hieman parempi kuvanlaatu, vaikka blurria tuli taas aika rajusti käytettyä.

Mitäs mieltä olette, onko liian tumma ulkoasu näin äkkiseltään? Meinasin että teen turkoosin sävyiseksi blogitekstien alueen ja tekstit mustaksi, mutta päätinkin että kokeilen välillä tällasta tummaa taustaa johon tulee vaaleat tekstit. Enää pitäisi kehitellä näkyvämpi, laadukkaampi logo mei blogikuville. Hmh.

 
Ostoksia kaupungilta, mulla oli vapaapäivä ni kävin kiertelemäs kaupungilla ja eksyin tietysti eläinkauppaan. Nakkasin matkaan jauhelihaa, söötin tennispallon, pureksittavaa ja kirpparilta löysin eurolla kakkapussikotelon :D Tollanen makso eläinkaupassa 7e, joten melkonen alennus ku löysin kirpsalta.

Samoin postissa tuli tänään ostamani treenilelu, pinkkimusta venyvä pötykkä :D Toi oli niiin söötti. Ens viikon alussa taas pitäis saapua pinkkimustaraidalliset juoksupöksyt... X) Ne on niin joustavaa materiaalia, et pitäs sopia Kiksusta Auroran kokosille.

Huomenna mulla on edessä kuvauskeikka, jossa kuvaan todella isoa tapahtumaa koululla, ja kuvia käytetään myöhemmin markkinoinnissa ja missä lie keksivätkään ikinä käyttää. Pieniä paineita täs vaan ku oon koko tapahtuman ainoa pestattu valokuvaaja... Parempi siis onnistua. :DD

Melkolailla Aurora muuttunut sitten heinäkuun.
Vasen kuva heinäkuulta, oikea lokakuulta. Valkotasapaino
vaihtelee, turkin väri ei kyllä ole juuri muuttunut :D