3.6.2013

Viis(kyt) rautaa tulessa

Kesällä on reilusti aikaa kaikkeen ylimääräiseen. Vaikkapa auringonottoon ja sen sellaiseen turhaan...

Don't. tell. me. that. crap. Täällä maalla kesä ainakin on niin kiireinen, että tietsikalla ei paljoa ainakaan näin alkukesästä aikaa kulutella. Minä otan siis aurinkoni lennosta. Yhden mainitakseni, kotikodin monet elukat on ainakin yks ajankäytön kohde.



Möksäreissu luokan kanssa sujui Cican ja Caran ollessa mukana mukavasti, säätkin suosi. Aurora jäi hoitoon kissan ja pienen lapsen luokse. Seurasin sitä vartin ajan hoitopaikassa että miten se lähtee tutustumaan vauvaan ja vieraaseen kissaan. Kun hoitopaikka oli sitä mieltä että he pärjäävät Auroran kanssa, painotin vielä lähtiessäni, että koiraa ei missään nimessä saa jättää vahtimatta vauvan seuraan, koska Aurora on arka ja voi siksi olla arvaamaton, jos ei pääse pakenemaan. Hoitopaikasta tuli mökkireissun aikana viestiä, että kaikki on sujunut tosi hyvin ja saisin tuoda koiran sinne uudelleenkin hoitoon. Vaikka minä hertsasin että mitenhän se arkkis siellä pärjää, niin hyvin nopeesti se oli sinne tottunut ja reipastunut. Kissa oli partsilla piilossa, vauvan Aurora lähinnä ignoorasi.

Tulipa sitten ajeltua Suomussalmelle 120km about 25 asteen helteessä. Caralla oli tietysti juoksupöksyt koko ajan, ja kartoittelin vielä heti alkuun naapuruston mahdollisia uroksia että olen niistäkin tietoinen. Savusaunottiin, pelattiin pihapelejä, rillattiin ja uitiin ja aamusella ajeltiin veks. Koirilla oli vanha tuttu Unna-porkkis seurana mökillä. Takas tullessa meinattiin ajaa 4 poron kolari, mutta sain hätäjarrutettua onneksi ajoissa. Säikäytti silti, ja piti hetkeks mennä linkkupysäkille makaroonijalkojen takia. Koirat haukkuivat kohti hiipiville poroille, kuvattiin niitä aikamme ja jatkettiin matkaa. Loppumatka sujui hyvin, yliväsyneet koirat torkkuen sikeästi.

Eläinrääkkäystä. Näin koira ei matkusta turvallisesti.
Tämän jälkeen alkoi armoton pakkaaminen. Melkein koko kämppä piti survoa yhteen henkilömersuun. Pakkasin parin pienen jäätelötauon säestämänä putkeen 4 hemmetin tuntia. Tuntui, että hajoan siihen revohkaan, mutta lähtö kotosavoon motivoi jatkamaan. Viimein alkoi näyttää valmiilta, ja ajeltiin kotiin. Kotiuduttiin Kajaanihoodseilta karvakieppien kanssa iltakympin aikoihin perjantaina 31.5. Mersu oli niin täyteen ahdettu tavaraa, että laittomaks melkein muuttui koko touhu ja koiria kävi sääliksi, kun niiden matkustamiseen varattu tila oli _todella_ rajallinen. Olen siis ite 6kk kotiseudulla ja Kuopiossa syksymmällä, joten alivuokralaisen alta roudasin aika paljon roinaa veks. Koirien tarvikkeitakin kertyi aivan täysi treenikassillinen, hupsis... Ja osa niistäkin, ne turhimmat, jäivät Kajaaniin. Vissiin vois luopua ylimääräisestä roinasta. Ei sitä tajua miten sitä kertyy, ennen kuin joutuu pakkaamaan melkein kaiken mukaansa. Vielä en ole älynnyt ettäkö jotakin tärkeää olisi jäänyt matkasta.

Karssi korkeuksissa.
Lauma kohtasi pitkästä aikaa toisensa, ja äiskä-Sani alisteli kersansa ja adoptiokersansa. Lauantaina lauma odotti kotona, kun me ravattiin YO-juhlissa syömässä ja minä kuvaamassa. Lauantai-iltana lähettiin syrran ja koirien kans möksälle yheks yöks, Sani jäi muorin pyynnöstä ukkosturvaks kotiin. Sunnuntaina mökkeiltiin johki iltapäivään saakka. Loppusunnuntai meni agilityrataa kokoillessa ja keinua muorin avustuksella rakennellessa sekä kopukankin taisin liikauttaa (se täytti 1.6. pyöreät 25 vuotta!). Tänään maanantaina oli eka päivä kesätöissä, joten 2 lomapäivää kerkesin viettää, aika huikeeta. Tässäpä nämä kuulumiset taas olikin. Kuvia olisi kertynyt 8 kansiollista, jokasessa jotakin tekemistä... Plähh. Enkä oo vielä ees saanu purettua juuri mitään.

*Ne jotka eivät hevosista perusta, voivat lopettaa tähän* :D 
Eikä tää miksikään heppaplokiks muutu, nos panicos amigas/amigos

25 volttia.
Tojong-koipi.
Aistillista kerrassaan.

2 kommenttia:

  1. miks et muuten kirjottele pojusta täällä? :)

    VastaaPoista
  2. Nipsu, siksi että jos blogissa kirjoitellaan sekaisin hevosista, omasta elämästä, koirista ja sisustuksesta ja vaikka vielä valokuvauksesta, on todennäköistä että lukijakunta karsiutuu. Ei ole lukijana kivaa skipata lukuisia postauksia ohitse, kun kirjoitellaan aiheesta joka ei kiinnosta. Siksi vain koirablogi, jota seuraavat koira-aiheista kiinnostuneet ihmiset. Ja hevostahan en näe kuin silloin kun käyn kotikotona :)

    VastaaPoista

Viestisi kulkeutuu laumanjohdon arvioitavaksi ennen julkaisua.