17.6.2016

Koonti tulevasta yhdistelmästä


Tässäpä tätä ajatuksen purkua yhdistelmästä. Carasta voit lukea lisää tämän blogin syövereistä useamman vuoden takaa, tai vaihtoehtoisesti voit lukaista koosteen neidistä sen omalta sivulta.

Terveys
  • luusto
    Uroksella on priimalonkat, kyynärät ja polvet sekä terveet silmät. Selkä kuvataan myöhemmin. Sen lähisuvussa on polvivika jota on jouduttu operoimaan. Suvussa esiintyy lonkkaniveldysplasiaa, ja suvun luustoa on tutkittu melko paljon. Porokoira on luustoltaan hyvin terve rotu mikä tuki valintaani juuri tähän yhdistelmään. Nartulla on B/B lonkat ja terveet kyynärät, polvet ja selkä sekä silmät. Suvussa esiintyy lonkkaniveldysplasiaa ja vain vähäinen määrä suvun koirista on luustotutkittuja. Kummallakaan vanhemmalla ei ole nivelrikkoa ja kumpikin on kestänyt hyvin aktiivikäyttöä. Narttu ei kehitä itselleen herkästi lihasjumeja.
  • autoimmuunisairaudet
    Uros on geenitestattu terveeksi porokoirille tyypillisten sairauksien varalta ja on näiden osalta terve. Molemmilla vanhemmilla on terve turkki ja iho. Narttu oireilee vatsallaan jos se syö jotakin hyvin mausteista tai grillattua, mutta ei reagoi esimerkiksi jos ruoka vaihtuu saman päivän sisällä kuivaruuasta raakaruokaan. Kumpikaan vanhemmista ei ole allergiaoireillut tai sairastellut korva- tai silmätulehduksia.
  • somaattiset sairaudet
    Kummallakaan vanhemmista ei esiinny lähisuvussa epilepsiaa, diabetestä, haima- tai maksavikaa, sydänsairauksia tai muutakaan somaattista sairautta.
  • lisääntyminen
    Yhdistelmä on hyvin elinvoimainen. Lähisuvuissa ei ole esiintynyt astutus-, tiinehtymis-, synnytys- tai emonvaistollisia ongelmia. Kummankin suvussa pentuekoot ovat yleensä ottaen hyvän kokoisia ja pentukuolleisuus on harvinaista. Uros on astunut luonnollisesti ja aikaansaanut aina suurehkoita pentueita. Nartun se astui kaksi kertaa ilman ihmisen apua. Nartun isä on astunut luonnollisesti ja periyttänyt suuria pentueita vaikka on itse pentueensa ainokainen. Nartun emä oli helppo astuttaa, se tiinehtyi hyvin ja sai keskisuuren pentueen sekä hoiti sen alusta loppuun saakka erittäin hyvillä emonvaistoilla.
  • muu terveys
    Kummallakaan vanhemmalla ei ole taustallaan mystisiä ontumisia tai muuta omituista oiretta tai käyttäytymistä. Molemmilla on normaali täysi purenta, ja ehkä on itsestäänselvyys että urokselta löytyvät molemmat kivekset mutta mainitaan nyt tämäkin.

Luonne

  • saalisvietti
    Uros ei lähde riistan hajun perään. Toisinaan se jahtaa saalista näköärsykkeestä ja lopettaa jahtaamisen viimeistään kun saalis katoaa näkyvistä. Se ei ole hanakas käymään saaliiseen kiinni, ja se paimentaa intensiivisesti mm. poroja. Sen paimennus on niin intensiivistä ettei sen edes tarvitse mennä kovinkaan lähelle paimennettavia kun ne jo tottelevat sitä. Se ei käy kiinni kuolleeseen leluun mutta tykkää riepotella lelua. Se ei erityisesti kanniskele leluja eikä varsinkaan puolusta ruokaa tai leluja. Omistajaansa kohtaan se on kuitenkin puolustushalukas ja se yleensä hyökkää ennen kuin katsoo kuka sen reviirille yllättäen tunkeutunut koira on. Narttu nuuskii riistan hajua vain toisinaan. Kun se saa näkökontaktin saaliiseen, se virittyy heti ja jahtaa ja puree hanakasti saalista tai lelua. Toisinaan se etsimällä etsii saalisärsykkeitä ympäristöstä. Se syttyy vähäisesti kuolleelle lelulle. Se tykkää kanniskella lelua eikä se puolusta ruokaansa tai lelujaan lähes ikinä. Se luopuu hyvin herkästi resursseistaan. 
  • laumavietti
    Uros on melko voimakkaasti laumaviettinen. Se ei lähde kauas omistajastaan ja tarkkailee vähän väliä että omistaja on näkösällä. Se viihtyy laumansa luona ja hakeutuu hyvin usein ihmiskontaktiin oma-aloitteisesti. Se ei kärsi eroahdistuksesta. Narttu on vomakkaasti laumaviettinen, ja se pysyttelee tiiviisti omistajansa läheisyydessä ja asettautuu usein omistajansa lähelle nukkumaan ja oleilemaan. Se hakee usein omistajansa huomiota ja nauttii siitä. Narttu lähtee välittömästi etsimään omistajaansa jos se menettää näkökontaktin. Narttu saattaa kuitenkin lähteä saaliin perään omistajan huudoista välittämättä, joten saalisvietti menee toisinaan laumavietin edelle. Narttukaan ei ole ikinä kärsinyt eroahdistuksesta.
  • avoimuus
    Sekä uros että narttu ovat ihmisiä kohtaan avoimia ja luottavaisia eivätkä ne ole koskaan osoittaneet aggressiivisuuden merkkejä ihmistä kohtaan. Ne eivät ole arkoja eivätkä pidättäytyväisiä. Lapsia kohtaan molemmat käyttäytyvät luontevasti ja avoimesti. Uros saattaa olla varautunut toisia uroksia kohtaan ja se haastaa toisia uroksia. Uros on laumansa pohjalla lauman hierarkiassa. Narttu arastaa suurikokoisia ja liian innokkaasti käyttäytyviä toisia koiria mutta tulee pääosin aina toimeen toisten koirien kanssa varsinkin kun se saa tutustua niihin hetken. Narttu on laumansa hierarkiassa keskitasolla. Kumpikaan vanhemmista ei osoita lainkaan terävyyttä, joten jälkikasvu sopii todennäköisesti lapsiperheeseen.
  • pehmeys/kovuus
    Molemmat vanhemmat ovat enemmän pehmeitä kuin kovia. Ympäristöä kohtaan kumpikaan niistä ei käyttäydy pelokkaasti eivätkä ne kehitä itselleen pelkotiloja ympäristön tapahtumista. Ne menevät reippaasti tutustumaan uusiin, epäilyttäviin asioihin. Alusta- tai ääniarkuutta kummallakaan ei esiinny. Uros on luonnetestin mukaan kovuudeltaan rotunsa keskitasoa.
  • temperamentti
    Kummankaan vanhemman temperamentti ei ole kovin suuri. Ne eivät reagoi liian vilkkaasti ympäristössä tapahtuviin asioihin. Nartulla on täyssisko joka on sitä temperamenttisempi.
  • hermorakenne
    Uros piippailee tylsistyessään ja toisinaan sille vieraassa paikassa. Se on kuitenkin muutoin hyvin hiljainen eikä juuri koskaan hauku. Se on saanut luonnetestissä oikein hyvän pistemäärän joka asettuu rotunsa keskipaikkeille tai hieman sen yli, eikä yksikään testin osa-alue ole miinuksilla. Narttu piippailee vain oikeasta syystä, ei juuri ikinä turhan takia ja se vaatii huomattavasti enemmän painetta tilanteeseen jotta se alkaa äännähdellä. Narttu haukkuu vain innostuessaan ja kiihtyessään paljon esimerkiksi agilityradalla tai kun joku tulee kylään. Ikkunan ohi kulkeville ihmisille ja koirille se harvoin reagoi ja silloinkin se lähinnä säestää lauman toista koiraa. Narttu on kohtuullisen hyvähermoinen.


Ulkonäkö

Uros on sirorakenteinen ja on korkearaajainen. Sen lanne on hieman liian pitkä, rintakehä lyhyehkö ja se on selkeästi korkeuttaan pidempi. Karvanlaatu on melko pehmeää, pitkää ja suoraa sekä pohjavilla tiivistä. Se omaa hyvät etukulmaukset mutta heikot takakulmaukset. Uroksella on erittäin hyvä liike. Narttu on pitkänomainen, pitkä- ja suorakarvainen ja sillä on normaali pohjavilla. Sen karvanlaatu on lievästi karkeahkoa ja sillä on hyvä, matkaavoittava liike. Uros on 55cm/21kg, narttu 42cm/13kg.

Millaisia jälkeläisiä on odotettavissa

Yhdistelmä on omalla mittapuullani varsin terve. Varsinkin yhdistelmän elinvoimaisuuden koen erittäin hyväksi ja minusta se on melkein tärkein lähtökohta koiria kasvattaessa.

Toivon että kasvattien tulevia omistajia kiinnostaisi luustokuvauttaa ja silmätutkituttaa kasvatit sitten aikanaan. Mikäli minkäänlaista terveydellistä epäkohtaa ilmenee, olisin erittäin kiitollinen jos tällainen tieto kulkeutuisi minulle. Luusto on tietenkin kaikkein konkreettisin seikka terveydessä, mutta kaikki muukin aina lisääntymisterveydestä tassujen kutinoihin ja hampaiden normaaliin vaihtumiseen sun muihin osatekijöihin kiinnostaa.

Luonteeltaan odotan jälkeläisten olevan ensimmäistä pentuetta hieman aktiivisempaa sakkia. Uskoisin että ne jaksavat tehdä hyvin töitä omistajansa kanssa, kuitenkin niin että ne kestävät myös tylsyyttä. Korostan, että luoksetulon opettamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vanhempien saalisvietin voimakkuuden vuoksi. Saalisvietti on suureksi eduksi harrastuksissa, mutta arjessa se voi olla haaste koiran irtipidon ja toisten lemmikkien (kissat, kanit) kannalta.

Tässä yhdistelmässä olen erityisen innoissani siitä että jälkeläisillä on odotettavissa voimakas laumavietti. Se on ominaisuus josta pidän koirissa. Koen, että sen avulla voi rakentaa helposti hyvän suhteen koiraan. Pidän siitä että koira pysyy lähelläni omasta tahdostaan eikä vain siksi että minä vaadin niin. Laumavietti voi myös toimia yhtenä palkkauskeinona harrastuksissa kun koira palkkaantuu omistajan huomiosta eli kehuista ja silityksistä. Yksinään laumavietti ei kuitenkaan välttämättä riitä palkkauskeinoksi, joten riittävä saalisvietti auttaa palkkauksessa. Voimakas laumavietti voi sekin aiheuttaa ongelmia kuten eroahdistusta. Siksi yksinoloa kannattaa alkaa harjoitella systemaattisesti heti kun pentu saapuu uuteen kotiinsa. Ei kannata luottaa siihen että koira oppii yksinolon ilman opettamista.

Kumpikin yhdistelmän vanhemmista on suhteellisen pehmeä omalla mittapuullani. Ne eivät vaadi kovaa kättä ymmärtääkseen mitä niiltä vaaditaan. Hyvä niin, koska en voi sietää koiria joille jokainen asia täytyy kertoa pää punaisena ja vain siitä ilosta että ne unohtavat asian ehkä jo muutaman minuutin kuluttua.

Vaikka vanhemmat ovatkin ohjaajaa kohtaan pehmeitä, ne eivät ole pehmeitä ympäristöä kohtaan. Narttu ei ota itseensä vaikka se joskus jotakin asiaa säikähtäisi. Se unohtaa asian hetken kuluttua ja palautuu jännittävistä tilanteista nopeasti. Siihen on erittäin helppo luottaa. Vaikka minä veisin sen minne tahansa, se ottaa asiat lunkisti eikä sätkyile turhista.

Molempien vanhempien avoimuus ihmisiä kohtaan takaa toivottavasti sen että kasvatit menestyvät harrastuksissa ja perheen parissa myös pienten lasten ympäröiminä. Siltikin kasvatit tulee sosiaalistaa niin että ne eivät ole moksiskaan vieraiden ihmisten erilaisista lähestymistavoista ja että ne osaavat kohdata vieraan koiran ja ihmisen pelkäämättä ja liikaa intoilematta.

Kasvatit tulevat todennäköisesti olemaan suurimmalti osin melko siroja ja pitkänmallisia. Niitä kuvastaa kuiva olemus ja matkaavoittava, kevyt ja sujuva askellus. Niillä tulee olemaan pitkä, suorahko, säänkestävä turkki ja riittävä pohjavilla. Niiden säkäkorkeudet tulevat vaihtelemaan noin 45 - 55cm välillä ja paino tulee olemaan jotakuinkin 15 - 25kg.

Vaikka kasvattini ovatkin sekarotuisia, pystyn silti kertomaan niistä paljon ja voin sanoa mihin asioihin niiden kasvatuksessa kannattaa kiinnittää huomiota, koska tunnen pentujen kummankin vanhemman ja olen ottanut asioista selvää.

Olen kasvattanut nartun ja sen siskon omasta koirastani aina pentulaatikosta saakka ja sain tutustua urokseen viikon verran, mikä oli aivan erityisen hyvä tilaisuus. Pystyin siis tekemään uroksesta omia havaintojani ja havainnoimaan sen käytöstä eri tilanteissa. Uroksen omistaja vielä kertoi uroksesta erittäin avoimesti, niin hyvistä kuin huonoistakin puolista, joten pystyin peilaamaan näkemyksiämme samasta koirasta.

Arjen helppous tai sen vaativuus on toki osittain kiinni koiran perimästä, mutta ympäristölläkin on merkityksensä. Tietyt asiat nyt vain täytyy jokaisen koiran osata. En kuitenkaan voi kieltää etteikö pentujen rotukoiraa monimuotoisempi perimä vaikuttaisi hieman niiden luonnevariaatioon verrattuna rotukoirapentueeseen. Tiedän, millaisia luonne-eroja pentujen välillä on ja pystyn näin valikoimaan niille juuri oikeat, sopivat kodit. Pennut lähtevätkin uusiin koteihin hyvin pitkälti sillä perusteella, kuinka uskon kunkin pennun sopivan pennunottajalle luonteensa puolesta.

On aina helpompi ennaltaehkäistä kuin korjata jo olemassa olevia ongelmia. Vaikka kummatkin pentueen vanhemmat ovat arjessa perushelppoja ja hyvätapaisia koiria, se ei tarkoita että ne olisivat sellaisia ilman kouluttamista. Jokainen koira täytyy kouluttaa sille sopivalla, opastavalla, reilulla ja johdonmukaisella tavalla. Ei voi olettaa että pentu muovautuu oikeille urille itsestään ja vain hyvällä tuurilla.

Ensimmäinen vuosi pennun tulon jälkeen tulisikin järjestää niin että ei jousta koiran peruskoulutuksessa eli sisäsiisteydessä, hihnakäytöksessä, yksinolossa, rauhoittumisessa ja luoksetulossa. Jos sinun tulee valita ystävien kanssa hengailun ja koiran yksinoloharjoitusten välillä, valitse jälkimmäinen. Teet kauaskantoisia valintoja.

11 kommenttia:

  1. Tykkään, kun tässä oli tosi hyvin kerrottu yhdistelmästä!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi17.6.16

    Kiva kun on monipuolisesti kerrottu, mutta jäin odottamaan uroksen kuvaa. Missä? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uros pysyttelee edelleen anonyyminä, niin kuin aikaisemmissa postauksissa oli puhetta :) Omistajan toive, rotukoirapiirit on ahtaat ja varsinkin ahdasmieliset. Pentujen ostajat saavat toki tiedon ja kuvat uroksesta.

      Poista
    2. Aa, no sitten ehkä jotenkin ymmärrän, jos uroksen omistaja ei halua koiran tulevan julki. Ehkä ihan ymmärrettävää, kun jotkut ovat aika ahdasmielisiä näissä rotu asioissa...

      Tsemppiä teille loppurutistukseen! :)

      Poista
    3. Kiitos, Katariina.
      Anonyymi/ En ylläty vaikka joku utelias saisi uroksen selville. Jos uroksen nimi ois het esillä niin se ei kiinnostas ketään. Ku se on salattu niin se kiinnostaa ihan vietävästi. Jos asia kiinnostaa niin valtavan paljon että se tieto täytyy etsimällä etsiä ja selvittää niin siinähän selvittelette. Minusta se kuitenkin on vähän väärin että jos minä kerron avoimesti uroksesta kaiken olennaisen, niin silti pitää ihan uhalla käydä se nimi sieltä selvittämässä, ärsyttääkseen vaan.

      Poista
  3. Minkälaisia värejä on odoteltavissa? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin mustia merkein, blue merlejä ja tricoloureja. Muitaki värejä voi toki tulla yllärinä :)

      Poista
  4. Leenaa mä kuolasin sun edellistä pentuettaki jo ja kuolaan tätäki <3 :D Hieman himottais ottaa pentu, mut lottovoittoa ja ukon pään kääntämistä odotellessa.. :D

    VastaaPoista
  5. Mahtavaa! Vähän kyllä yllätyin isän rodusta, sillä jotenkin kuvittelin (tai toivoin, ehkä :D) aina sen tulevan olemaan sheltti tai bc. Tosi jännä nähdä, millaisia paimenlapsia sieltä tulee. :)

    Seuraa hölömö kyssäri: Miten hyvin luulet näiden oletettavasti voimakkaan vietikkäiden porkkimixien viihtyvän vilkkaassa kaupunkiympäristössä?

    Kuten sanot, sosiaalistamisen ja koulutuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa, mutta jos mietitään edellytyksiä perimän osalta. Caraahan kuvailet sellaiseksi jokapaikankoiraksi, mutta esim. tuohon uroksen piippailuun tarjoutuu triggereitä kaupungissa. Porkkien yleisestä soveltuvuudesta cityelämään tai kerrostaloon taitaa olla eriäviä käsityksiä, ja ainakin täällä pääkaupungissa niitä näkee harvoin.

    Millaisella alueella uros itse asuu, noin kuriositeettina?

    Tuli muuten myös mieleen ylempänä kysytystä, että onkohan soopelimerle mahdollinen tästä yhdistelmästä? :) Saisi tätipuolike Aujooja mini-men!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun ei vuosien etinnästä huolimatta löytyny tervettä+tervepäistä shelttiä tai bc:tä jota joku ois lainannu niin päätin ottaa askeleen toiseen suuntaan.

      Jos koira juurikin kasvatetaan ja koulutetaan kunnolla niin miksei jälkikasvu menestys kaupungissa. Kumpikaan vanhemmista ei oo moksiskaan kaupunkiympäristössä. Uros asuu maalla, narttu kaupungissa. Emmä mihkää keskikaupungin asvalttiviidakkoon laittas yhtään mitään koiraa, mielestäni koira vaan ei kuulu aivan suurkaupungin ydinkeskustaan, vaikka se kuinka ois koiran luonteen ja ominaisuuksien osalta ok. Eri asia jossai ees vähä syrjemmässä lenkkipolkujen äärellä kuten mekin asutaan.

      Soopelimerle ei ole mahdollinen tästä yhdistelmästä, koska molemmat vanhemmat ovat merkkivärisiä (eivät siis voi kantaa soopelia).

      Poista

Kirjoita asiallisesti niin saat äänesi kuuluviin.