Elämä on kuin voikukka

Koska se nyt vaan on niin.



Näin kesän korvalla kaikkein unisimmatkin hampuusit ryömivät talvipesistänsä ja varistavat kevään tomut päältänsä loikkaamalla ei-vielä-niin-lämpöiseen veteen. Hampuusit eivät kuitenkaan pidä uimisesta, siinä tulee aivan liian puhdas olo. Liian puhtaan olon voi helposti karistaa pyörimällä esimerkiksi tuntemattoman eläimen jätöksissä. Kyllä nyt hampuusin kelpaa.



Paljon aurinkoa ja pienten paimenien hymyä tähän väliin. Salamyhkäiset, ennennäkemättömät, uudet ja makoisat karamellit ovat vasta uunissa valmistumassa. Luvassa on pirteitä, hyvin värikkäitä karamelleja. Jos uunin lämpötila ei riitä, karamellit valmistuvat myös auringossa paistatellen.



Lyhyestä virsi kaunis, me on niiiin paistateltu auringossa, istuskeltu rantsussa, heitelty satakuuskytseittemän ja puol keppii ainaki järveen ja tuleva mammakoira on noutanu niistä ihan jokasen. Eli näähä nassukat on käyny pulikoimassa about ihan joka päivä. Karkki siis. Ei Hampuusi. Hampuusi tykkää kastaa söötit suikulavarpaansa veteen, ja se riittää Hampuusille. Onneks Karsin turkki kuivahtaa nopsakasti, ei oo niin tiivis alusvilla. Lenkin alussa jos kävästään pulikoimassa niin puolivälissä on jo lähes kuiva turkkeloinen. Kävästiin vapailla kahen tunnin hikilenkki paahteessa - vähän silleen himmaillen ja taukoo tuli ku etittiin kätköjä pienellä alueella pyörien. Harrastaaks kui moni lukijoista geokätköilyä? Iha huippu harrastus, suosittelen tutustumaan.

Kaikkein huipuint on kuiteski se et käytii mökkeilee parhaiden säiden aikaan. Joskus vaan osuu vapaat ja säät kohilleen. Ajeltiin nurtsii ja tehtiin pienimuotoinen kevätsiivous. Kesän mittaan möksällä ois kaikenlaista pientä rojektia, mökki ku on niin uusi vielä.

Likat sai taapertaa vapaana, eikä ne mökkipihasta normaalisti kauas lähe. Käyvät korkeintaan rannassa ja palaavat sitten takasin tukikohtaansa. Mukana ei ny ollu ku omat likat, Sani ja Aurora pääsee sit toiste nauttimaan mökkielämästä.

Vetäsin ekat aksareenit miu uudelle ryhmälle perjantaina. Oli ihan vinhaa ku oppi vähä tuntemaan että mitä kukaki osaa. Tää on osa koulutusohjaajakurssia, ja ennen kakkosviikonloppua pitäs olla viidet vejetyt treenit plakkarissa. Nappasin vielä yhet toisen ryhmän treenit koutsattavaks itelleni ku muut ei pääse niitä vetämään ni ei ainakaa pitäs olla huolta siitä etteikö tulis viittä koulutuskertaa täyteen ennen heinäkuun puoliväliä.

Omat likat ootti treenien ajan autossa, ja päästin ne tekemään yhet kepit per nuppi vielä siinä treenien lopuksi, ja kumpiki teki sellasella draivilla kepit että terve ja hei mikä nopeus. Pitää alkaa vissiin systemaattisesti työstää keppejä radanosana niin että on este ennen ja jälkeen keppejä ja palkka tulee aina vasta keppien jälkeiseltä esteeltä. Kunhan tämä kombinaatio alkaisi sujua niin oltas ehkä hyvällä mallilla.

On muuten RAW-laatusia kuvia varmaan ekaa kertaa ikinä tässä blogissa nyt nämä. Näyttääks nää lainkaan erilaisilta jpeg-kuviin verrattuna? Ite en oikein vieläkään kässää miten nää ois niin mahtipontisesti jumalaisempia kuin jpeg-laadut. Enkä liioin huomannut eroa käsiteltäessäkään, hups.