Välillä on sellasia tuntoja ettei ihan hallitse omia ajatuksiaan, notta että missä sitä oikeestaan ny mennään ja mitenkä sitä mennään. Tällöin ihtiäni auttaa kun kirjoitan pohdintojani ylös, jolloin asiat selkenevät ja saan jonkun päämäärän jota tavoitella. Jotta kehityttäis agilityssä tänäkin vuonna, tarkastelin kriittisesti heikkouksiamme, joita nyt agitauon jälkeen on noussut viikkotreeneissä esille ja joille pitäis jotakin tehdä. Osittain samojen asioiden kanssa painitaan kuin vuonna 2014, vaan tässäpä näitä tavoitteita tälle vuodelle. Näihin on aina hyvä palata kun mietitään mihin pitäisi keskittyä treeneissä.
- Ohjaustaitojen kehittäminen - kepeille ja putkeen ohjaaminen tarkemmaksi ja varmemmaksi, käteenoton ja irtoamisen (kuminauha-ajatus) perusteltu käyttö ja kehittäminen
- Kontaktit - pitäisikö jatkaa vuodesta toiseen naksuttelua 2o2o vai kokeillako juoksukontakteja? Onko vielä muita vaihtoehtoja? Koirat hiipivät kontaktipinnoille, joten nopeutta tulisi lisätä kontaktien kuitenkaan kärsimättä. A-esteellä tulee muistaa palkata alhaalta eikä ylhäältä päin, jotta koiran focus säilyy maassa eikä taivaissa. Tällöin riski siihen että koira hyppää kontaktin yli, pienenee
- Viretilan ja motivaation hallinta - kuinka säädellä ohjausta koiran vallitsevan viretilan mukaan ja kuinka motivoida koira yhteistyöhön sekä oikean palkkaustekniikan käyttö suhteessa meneillään olevaan tehtävään
- Suunnitelmallisuus ja siinä pysyminen, ajatus mukana treeneissä - mihin keskitymme kussakin treeneissä? Miksi teen niin kuin teen ja kuinka se vaikuttaa koiran etenemiseen? Lisää ajatustyötä tekemisen oheen. "Treeniosaamista" voisin kehittää sillä, että muistan antaa koiralle tekemistä (istu, paikka) myös silloin kun kuuntelen kouluttajan neuvoja, etten unohda koiraa täksi ajaksi jolloin se turhautuu ja aloittaa sijaistoiminnot.
- Ymmärrys siitä, ettei tarvitse onnistua kehittyäkseen (kiitos hienosta ajatuksesta Maija/Kujemielen)
- Ohjaustekniikoiden kertaaminen - ai mikä kääns ja montako astetta?
Ja hei, minä ku oon tämmönen itse perusteellisuus, niin mitä ihmeen eroa on estehakuisuudella ja esteille irtoamisella? Vai ovatko ne sama asia? Kuulee usein sanottavan "se ei vielä oikein hakeudu esteelle" tmv. En taida laittaa tähän mitä minä arvelen tästä, jos joku tietäisi ihan oikean vastauksen. Välillä näiden termiittien kanssa menee sormi suuhun.
Estehakuisuus: Koira hakeutuu esteille, vaikka sitä ei ohjattaisi. Esimerkiksi estehakuinen koira valikoi radalta jonkin esteen, vaikka ohjaajan ohjaaminen loppuisi. Estehakuisen koiran huono puoli on, että se voi lukita väärän esteen hyvinkin nopeasti, jos ohjaaja on myöhässä. Hyvä puoli taas se, että koiraa voi esimerkiksi lähettää esteille kauempaa merkattuaan esteen selvästi. Estehakuinen koira on selvästi motivoitunut esteiden suorittamiseen.
VastaaPoistaEsteille irtoava: Esteille irtoava koira irtoaa ohjatulle esteelle kaukaakin. Toisinsanoen koira suorittaa sille näytetyt ohjauskuviot ja estesuoritukset, vaikka ihminen olisi fyysisesti kauempana. Tämä näkyy esimerkiksi kepeillä niin, että ohjaaja voi ottaa etäisyyttä esteeseen ja lähettää koiran kaukaa, kunhan on ohjauksellaan osoittanut koiralle, että tuo este tehdään seuraavaksi.
:)
Voe kiitos Maijja! (Salaa ootin että tuut kertomaan ku arvasin että ossoot selittää asian nii että minäki ymmärrän) :D Selkis!
PoistaPalveluksessanne! :D
PoistaMe ei olla vielä ees kokeiltu agia, kun tammikuussa tuli vasta vuos Rudin kodinvaihdosta ja ollaan treenailty lähinnä tottelevaisuutta ja siinä sivussa rallya, kun tuo ei oikeen mitään (istu, maahan) mulle tullessa osannut.Onneks on nopeesti oppiva koira joka kehityy nopeesti, vaikka turhan usein vielä menee korvat lukkoon eikä sit tottele tai vaihtoehtosesti ei ota kaikkia käskyjä tosissaan.
VastaaPoistaEksyin aiheesta :D Tarkotus ois tänä vuonna lähtee kokeileen agia alkeiskurssille, kun vauhtia ainakin tuolla riittäs, mut tosiaan eriasia kuunteleko. Itestä tällä hetkellä tuntuu etten ikinä oppis minkään kuvioiden (?) nimee/miten tehdään tai muistais 4 estettä pidempiä ratoja :D